Toiminnallinen häiriö vai stressi? Tunnista kehon ja mielen pitkäkestoiset oireet – Lue lääkärin neuvot, miten helpotat oloa ja nostat elämänlaatua
Kun stressi pitkittyy, seurauksena on usein fyysisiä vaivoja. Niitä kannattaa hoitaa etsimällä kuormituksen alkusyy ja puuttumalla siihen mahdollisuuksien mukaan.
Toiminnalliset oireet ovat tavallisesti lieviä ja ohimeneviä, mutta toiminnallisissa häiriöissä ne voivat olla pitkäaikaisia. Stressi voi aiheuttaa univaikeuksia.
Miten toiminnallinen häiriö ilmenee? Voiko stressi aiheuttaa pitkäaikaiset toiminnalliset oireet ja vaivat? Kysyimme 10 kysymystä stressistä, ahdistuksista sekä kehon ja mielen toiminnallisten häiriöiden tunnistamisesta ja selättämistä. Näin vastaa asiantuntijamme, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri Markku Sainio HUSin toiminnallisten häiriöiden poliklinikalta.
1. Aika monia tuntuu nykyään stressaavan. Mitä stressi oikein on?
Stressi on kehon ja mielen kuormittumista. Eri ihmisillä kuormitusta aiheuttavat asiat vaihtelevat paljon. Joitakin stressaavat työasiat, toisia ihmissuhteet ja kolmansia ilmastonmuutos.
Jotta keho ja mieli selviävät kuormituksesta, ne pystyvät eri tavoin säätelemään toimintojaan. Jos kuormitus kuitenkin ylittää omat voimavarat, ihminen alkaa voida huonosti. Keho ja mieli voivat silloin reagoidalla kahdella eri tavalla: ne voivat mennä taistele tai pakene -tilaan tai lamaantua täysin.
Voimakas ja pitkään jatkunut kuormitus aiheuttaa toiminnallisia oireita, jotka ovat samanlaisia kuin sairauksien aiheuttamat oireet.
Tyypillisiä toiminnallisia oireita ovat erilaiset kivut, säryt, univaikeudet, vatsavaivat ja mielenterveyden häiriöt, kuten uupumus, masennus ja ahdistus.
2. Mikä tässä ajassa erityisesti stressaa ja ahdistaa ihmisiä?
Ihmiset ovat nykyään paljon tietoisempia mahdollisista uhkatekijöistä kuin aikaisemmin. Viime vuosina tiedotusvälineissä on ollut jatkuvasti esimerkiksi koronaan, Ukrainan sotaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä uhkakuvia. Meillä on paljon kollektiivisia stressin aiheuttajia, jotka lisäävät huoltamme tulevaisuudesta.
Jatkuvaa huolta seuraa usein ahdistus. Ahdistumme, kun koemme, että meidän pitäisi tehdä jotakin suojautuaksemme tulevaisuudessa olevalta pahalta, mutta emme tiedä, mitä se voisi olla. Lisäksi ihmisiä stressaavat monet henkilökohtaiseen tai työelämään liittyvät asiat.
3. Millaisilla keinoilla stressiä voi pyrkiä hallitsemaan?
Stressinhallinta lähtee kuormittavien tekijöiden tunnistamisesta. Usein kuormittavat tekijät tulevat elämään pikku hiljaa, minkä takia omaa stressaantuneisuutta ei välttämättä tunnista itse ennen kuin olo on jo todella huono.
Kun kuormittavat tekijät on itse tiedostanut, on hyvä miettiä askel kerrallaan, mitä niille voi käytännössä tehdä. Jos tekee esimerkiksi liikaa töitä, on hyvä miettiä, miten kuormitusta voi lähteä vähentämään.
Täytyykö kaikki tehdä viimeisen päälle hyvin vai voiko jossakin kohtaa hieman joustaa? Voisiko esimerkiksi työtehon laskea 90 prosentista 70 prosenttiin?
Lisäksi on tärkeää huolehtia omasta palautumisesta ja tehdä vapaa-ajalla asioita, joista oikeasti nauttii.
4. Miksi asioista puhuminen auttaa tehokkaasti lievittämään stressiä?
Kun asioista puhuu ääneen, niiden käsittely siirtyy aivoissa ajattelun piiriin. Silloin ihminen pystyy miettimään ja pohtimaan itselleen sopivia ratkaisuja. Lisäksi hän voi saada kokemuksen, että muilla ihmisillä on samankaltaisia ongelmia. Se voi antaa paljon tukea omien asioiden käsittelyyn.
Jos stressaavista asioista ei puhu, ne jäävät aivoissa limbisille alueille eli tunnealueelle. Silloin ihminen vain reagoi asioihin ajattelematta, ja elämää helpottavat ratkaisut voivat jäädä löytymättä.
5. Onko jotain, mitä stressaantunut tekee usein ”väärin”?
Ylikuormittuneena omaa toimintaa on usein vaikea arvioida. Monet etsivät lohdutusta alkoholista ja muista päihteistä. Se on huono tapa, sillä päihteiden käytön jälkeen olo on yleensä entistäkin kurjempi.
Joillakin stressi saa aikaan sen, että he alkavat puskea töitä vielä tavallistakin kovemmin. Toiset taas alkavat käpertyä sisäänpäin ja pyrkivät välttämään kaikkea kuormittavaa, mukaan lukien muiden ihmisten seuraa. Omista taipumuksista on hyvä olla tietoinen. Kun huomaa olevansa kuormittunut, on hyvä tietoisesti hiljentää tahtia ja tavata muita ihmisiä.
6. Miten vapaaehtoistyö liittyy stressin lievittämiseen?
Tutkimuksissa on havaittu, että vapaaehtoistyö ja muiden auttaminen lisäävät onnellisuutta. Sosiaaliset kontaktit tuovat hyvinvointia, koska yksin ollessaan ihmiset voivat päätyä vatvomaan omia ongelmiaan.
Kun huomion siirtää muiden auttamiseen, omat ongelmat alkavat usein tuntua pienemmiltä ja vointi paranee. Vapaaehtoistyössä koettu yhteisöllisyys voi olla hyvin parantavaa.
7. Onko stressi aina huono asia?
Ei. Me kaikki tarvitsemme hyvää stressiä, jotta ylipäänsä pääsemme aamulla liikkeelle ja saamme asioita aikaan. Haitallista stressi on vasta silloin, kun se muuttuu kuormittavaksi.
On myös hyvä tiedostaa, että stressi käynnistää aivoissa suojaustoimintoja, joiden ensisijaisena tarkoituksena on auttaa meitä. Suojauskoneisto aktivoituu, jotta mieli ja keho löytäisivät kuormittavaan tilanteeseen ratkaisun.
Stressaantuneelle on tyypillistä, että hänellä on univaikeuksia. Ajatukset pyörivät öisin huolen ympärillä, jotta siihen löytyisi jokin ratkaisu. Lisäksi stressi saa lihakset jännittymään, verenpaineen nousemaan ja sydämen tykyttämään, jotta ihminen olisi tavallista tarkkaavaisempi haastavassa tilanteessa.
Yleensä oireet häviävät, kun kuormittuneisuus vähenee tai oma palautuminen ja stressinsietokyky paranevat.
Stressivatsan oireilu saa pelkäämään stressaavia ja jännittäviä tilanteita entistä enemmän. © istockphoto
8. Milloin kyseessä on toiminnallinen häiriö?
Toiminnalliset oireet ovat elimistön normaaleja tapoja reagoida kuormitukseen. Yleensä ne häviävät ajan myötä.
Toiminnalliset häiriöt taas ovat pitkäkestoisia oireita, joissa nämä oireet ovat ikään kuin jääneet päälle. Oireet eivät siis häviä, vaikka stressaava tekijä olisi hävinnyt.
Toiminnallisissa häiriöissä keskushermosto herkistyy tarkkailemaan. Samalla se voimistaa aistimuksia ja viestejä kehosta. Tilanteesta seuraa noidankehä, jossa stressin seurauksena syntyneet tuntemukset ja oireet rekisteröidään aivoissa merkeiksi vaarasta. Silloin aivot lisäävät kehon ja mielen suojaustoimia, mikä pahentaa oireita.
9. Miten toiminnallisia häiriöitä kannattaa hoitaa?
Jotta hoito olisi tehokasta, on syytä keskittyä keskushermostoon ja saada se päästämään irti haitallisista suojausmekanismeistaan. Usein suojaustoimintoa ylläpitää jokin haittatulkinta asioista ja tapahtumista. Kun tulkinta muuttuu, asia tai tapahtuma ei enää kuormita yhtä paljon kuin ennen.
Jos on esimerkiksi sairastanut koronavirustaudin ja alkaa pelätä pitkittyneitä oireita, kielteinen tulkinta tilanteesta voi ylläpitää ja aiheuttaa oireita. Jos taas luottaa siihen, että paranee kunnolla, myönteinen tulkinta tilanteesta voi auttaa toipumista.
Keskushermoston toimintaan voi vaikuttaa myös niin, että siirtää huomion pois oireesta tai stressaavasta asiasta. Huolta aiheuttavia asioita ei kannata jatkuvasti pohtia vaan siirtää huomio mukavalta tuntuviin asioihin.
10. Voiko toiminnalliset häiriöt hoitaa kehon kautta?
Totta kai. Mieli ja keho toimivat saumattomasti yhdessä. Kehon hoitaminen on usein myös keskushermoston hoitamista. Kaikki mikä rauhoittaa kehoa voi auttaa vaimentamaan keskushermostoon tulevia haittaan viittaavia ärsykkeitä.
Esimerkiksi hengitys-, rentoutus- meditaatio- ja mindfulness-harjoituksista voi olla paljon apua. Lisäksi itselle mieluinen liikunta on todellista täsmähoitoa kaikkiin stressioireisiin.