Uupumus muuttaa mieltä ja kehoa hitaasti – Miksi sairausloma ei auta työuupunutta? Psykiatri vastaa 10 kysymykseen uupumuksen oireista ja hoidosta

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© iStock
© iStock
Pidä lomaa, liiku ja nuku. Tutut ohjeet eivät auta uupunutta. Uupumus on tunne-elämän häiriö, joka vaatii syvempää itsetutkiskelua.

Miten uupumus oireilee? Uupumuksella ja väsymyksellä tarkoitetaan voimakasta ja pitkäaikaista väsymystilaa, mikä ilmenee myös voimattomuutena. Näin 10 kysymykseen uupumuksesta vastaa psykiatri, lääketieteen tohtori Juhani Mattila.

1. Mistä tunnistaa, että on uupumassa?

Uupumus on oireyhtymä, johon sairastuminen on vuosia kestävä prosessi. Se on pitkällä, kun se oireilee väsymyksenä ja unettomuutena.

Uupumus muuttaa ihmistä, mutta hitaasti, jolloin sitä on vaikea huomata. Se heikentää tiedonkäsittelyyn liittyviä kykyjä: keskittymis- ja aloitekyky saattavat olla hukassa ja tapaamiset unohtua. Ihmissuhteet ja harrastukset jäävät. Ne lakkaavat tuntumasta tärkeiltä, eivätkä ne tuota enää iloa.

Kehokin voi oireilla. Vatsa voi olla sekaisin ja päätä särkeä. Oireet ovat kehon keino kertoa käsittelemättä jääneistä tunteista.

2. Mistä uupumus johtuu?

Uupunut on laiminlyönyt oman hyvinvointinsa ja ohittanut elintärkeät tarpeensa. Niitä ovat esimerkiksi läheisyyden, huomion ja arvostuksen tarpeet. Ne ovat voimanlähteitä, joista saamme energiaa. Uupuneella energia on loppu, eikä uutta synny.

Jotta ihminen voi hyvin, hänellä pitää olla mahdollisuus kokea kaikkia tunteita – yhtä lailla iloa, surua, toiveikkuutta ja pettymystä. Käsittelemättä jääneet tunteet tukahtuvat, mikä aiheuttaa uupuneelle tyypillisen tyhjyyden tunteen.

Lue myös: Jatkuva väsymys ei ole normaalitila, vaan tärkeä viesti keholtasi – Listasimme 25 syytä ja kokosimme neuvoja, miten väsymyksestä pääsee eroon

3. Kuka sairastuu uupumukseen?

Uupumus on suoritus­keskeisten ihmisten vaiva­. Suorittajan elämä ja minuus kapeutuvat. Hän keskittyy pelkkään tekemiseen. Hän unohtaa ja torjuu tunteensa ja vieraantuu niistä. Uupunut ikään kuin kuivettuu ja häviää olemasta. Elämästä karsiutuu pois kaikki, mikä antaa ener­giaa ja ylläpitää elävyyttä.

Uupunut ei ole masentunut. Hänellä ei ole masennuksen tunnetta tai ahdistusta eikä muitakaan tunteita. Oma ­elämä tuntuu teennäiseltä ja merkityksettömältä. ­Yritys täyttää tyhjyyttä tekemällä ­entistä enemmän saa ­uupuneen painumaan uupumuk­sessaan entistä syvemmälle.

Työkeskeisyys ylläpitää suorittamista ja altistaa uupumukselle, mutta voimme suorittaa myös vapaa-aikaamme ja ihmissuhteitamme.

Lue myös: Puoliso masentui ja perheen elämä järkkyi – Maria pyöritti kolmen lapsen arkea ja oli uupua: ”Vaikeinta oli avuttomuuden tunne”

masennus

Puolison sairastuminen pakotti pariskunnan opettelemaan uusia tapoja kommunikoida. ”Nykyään välillämme on entistä syvempi yhteys.” © Hanna-Kaisa Hämäläinen

4. Miksi sairausloma ei auta työuupunutta?

Sairausloma vaikuttaa väsymykseen, mutta se ei ­poista uupumuksen syytä. ­Pitkä sairausloma voi johtaa syr­jäytymiseen ja tehdä ­työhön paluusta entistä vaikeampaa. Jos ihminen tekee ­työtä, jonka hän kokee mer­kitykselliseksi, työ tuo energiaa.

Nykytyöelämässä vaaditaan monia taitoja, joihin ammattiin valmentava koulutus ei anna valmiuksia, kuten digitaitoja, sosiaalisia taitoja tai tiimityöskentelyn taitoja. Kun nämä eivät suju, työntekijä ­kokee esimerkiksi huonommuuden ja hallitsemat­tomuuden tunteita. Uupumuksen syy on näissä tukahtuneissa tunteissa tai tunteissa, jotka työntekijä joutuu työ­roolinsa takia ohittamaan.

Työuupumus ei läheskään aina ole sataprosenttisesti työperäistä. Esimerkiksi parisuhteessa voi olla jotain, joka yhdessä työasioiden kanssa katkaisee kamelin selän.

Työuupumuksen hoidoss­a tarvitaan työnohjaajan, esimiehen ja psykologin apua.

Lue myös: Työuupumus ja massiivinen aivoinfarkti pysäyttivät – Tv-toimittaja Nicklas Wancke: ”Uupumus on saanut miettimään, miten paljon annan elämästäni työlle”

Nicklas Wancke, aivoinfarkti

Nicklas Wancken aivoinfarktista tulee vuosi nyt maaliskuussa. Toipuminen etenee hyvää vauhtia. Lenkkikaverina on perheen Kamu-koira. © Sini-Marja Niska

5. Voiko oma ajattelu yllä­pitää uupumusta?

Uupumus ei ole sairastuneen oma vika. Työelämä on tuottavuuden ja tuloksel­lisuuden vaatimuksineen ­tiukka maailma, johon valmentautuminen alkaa jo nuoruudessa.

On tuhoisaa ajatella, että ­ihminen voisi olla koko ajan parempi eikä vähempi riitä. Se johtaa tyytymättömyyteen ja riittämättömyyteen, jotka ylläpitävät suorittamista.

Suorittajan elämässä asiat eivät ole koskaan niin hyvin, että niistä voisi pysähtyä nauttimaan.

Omia ajatuksia ja itselle asetettuja vaatimuksia voi kyseenalaistaa. Ajatukset ovat mielen tuotoksia, eivät kiveen hakattuja totuuksia.

6. Tarvitaanko uupumuksen hoidossa lääkäriä?

Uupumuksen oireet voivat muistuttaa esimerkiksi muistisairauden oireita. Käynti lääkärin vastaanotolla helpottaa oireiden aiheuttamaa huolta.

Uupumus on tunne-elämän häiriö, joka ei parane lääkärin määräämällä kuntoutusjaksolla. Uupunut ei osaa rentoutua, vaikka haluaisi. Omaa uupumusta ylläpitävien tekijöiden selvittelyyn voi hakea apua psykologilta.

Lue myös: Tunnollisuudesta kehittyi ansa – Johanna uupui ja masentui: ”Tervettä itsekkyyttä ja ei-sanan sanomista on pitänyt opetella”

7. Mistä uupunut saa energiaa?

Merkityksellisyyden ­kokemukset ovat energiavarastomme täytettä. Usein ­merkitys elämälle löytyy toisista ihmisistä, sillä ihmisen syvin tarve on olla täällä toista ihmistä varten. Kyky suuntautua kohti toista ihmistä ja läheisiä ihmissuhteita auttaa toipumisessa.

Voimaannumme kaikesta, mihin olemme kiintyneet. Jokaisella on omat voimaannuttajansa, kuten esimerkiksi ­harrastukset, luonto ja aatteet. Itseä voimaannuttavat asiat voi huomata seuraamalla ­vireystilan vaihteluita, ja siitä päätellä, mikä on itselle oikeasti tärkeintä.

8. Miten kadonneet tunteet herätetään eloon?

Mielihyvää tuottavat tunteet ovat suorin tie kaikkien tunteiden äärelle. Kannattaa hakeutua tilanteisiin ja muistoihin, jotka virittävät myönteisiä tunteita.

Toinen tapa on tarrata ­kiinni mielessä vähänkin tunteisiin viittaaviin sanoihin ja ­esittää itselle niitä koskevia kysymyksiä. Jos tänään oli huono päivä, voi kysyä, mikä siitä teki huonon ja millaisia tunteita se itsessä herätti. Ei kannata tyytyä puolivil­laisiin vastauksiin, vaan penkoa ­asiaa syvemmältä. Jonkin ­asian ­harmittaminen on eri asia kuin, että ”olin suunnattoman vihainen ja halusin repiä saamani paperin palasiksi”.

9. Voiko uupumuksesta seurata hyvää?

Uupuminen käynnistää muutoksen, josta voi seurata myös hyvää. Kun ihminen toipumisen jälkeen saa elämänsä uusiin uomiin, hänen ei tarvitse hankkia omaa ja muiden hyväksyntää suorittamalla. Hän tunnistaa rajallisuutensa, osaa jakaa voimavaransa oikein eikä väsy.

Työyhteisössä yhden ihmisen uupumus voi auttaa löytämään ratkaisuja, jotka parantavat työilmapiiriä ja työtapoja, mistä kaikki hyötyvät.

10. Miten uupumusta ehkäistään?

Uupumusta voi ehkäistä ottamalla omat toiveet aiempaa paremmin huomioon ja tekemällä omassa elämässä tarvittavia muutoksia. Muutokset tulee tehdä ajoissa, silloin kun niiden tekemiseen on vielä voimia.

Uupumusta ehkäistään vapautumalla liiallisesta suorittamisesta ja vain olemalla ja viipymällä kaikenlaisissa tunteissa. Tällöin voi opetella tunnistamaan kaipauksensa ja ymmärtämään, milloin omat tarpeet ovat vaarassa unohtua.

Kannattaa varata joka viikkoon aikaa omien kokemusten sanoittamiselle. Niiden kirjoittaminen ylös auttaa huomaamaan, mitkä asiat omassa elämässä kaipaavat korjaamista.

Lähde: Juhani Mattila: Uupumuksesta takaisin elämään (Kirjapaja)

Lue myös: Uupumus ja ahdistus syvenivät vuosia – Tiina Raevaara: ”Nykyään pidän tiukasti kiinni omasta tilasta, harrastuksista ja itsemääräämisoikeudesta”

X