Kova väsymys iskee päivällä – Milloin väsymyksen syy pitää selvittää? Näin lääkäri vastaa 10 kysymykseen
Väsymys on monelle tuttu vaiva, joka onneksi useimmiten menee ohi kunnon levolla. Jos väsymykseen kuitenkin liittyy muita oireita, sen syy kannattaa selvittää.
Onko voimaton olo tullut osaksi arkea? Iskeekö kova väsymys päivällä? Näin 10 kysymykseen jatkuvasta väsymyksestä ja voimattomuudesta vastaa johtava lääkäri Patrik Währn Mehiläisestä.
1. Olo on jo viikkotolkulla ollut väsynyt. Täytyykö voimattomuudesta huolestua?
Ehkä. Väsymyksestä täytyy huolestua, jos se jatkuu pitkään eikä sille ole selkeää syytä. Silloin kannattaa varata aika lääkärin vastaanotolle. Useimmiten väsynyt kuitenkin itse aavistaa oman väsymyksensä syyn. Esimerkiksi pitkään jatkunut stressi saattaa aiheuttaa uniongelmia, minkä takia päivisin olo on nuutunut. Jos stressiväsymyksen kanssa tulee toimeen, siitä ei tarvitse huolestua.
Jos kuitenkin tuntuu, että väsymys johtuu jostakin psyykkisestä syystä eivätkä omat voimavarat riitä sen kanssa pärjäämiseen, kannattaa varata aika terveydenhoitajalle tai psykologille. Elämää haittaavan väsymyksen kanssa ei kannata sinnitellä yksin.
2. Millaiset merkit viittaavat siihen, että väsymyksen taustalla on pitkittynyt stressi tai jokin muu psyykkinen syy?
Yleensä stressin aiheuttamaan väsymykseen liittyy muita oireita. Tavallisesti ihminen kokee, että hänen aloitekykynsä on heikko eikä hänellä riitä energiaa tehdä kaikkia päivän työlistalla olevia asioita. Lisäksi stressin aiheuttamaan väsymykseen liittyy yleensä myös mielialan laskua ja mielihyvän kokemisen puutetta.
Joskus aivan pienikin merkki voi kertoa, ettei kaikki ole hyvin. Jos on esimerkiksi aikaisemmin nauttinut päivän sanomalehden lukemisesta, mutta yhtäkkiä se ei kiinnosta, on hyvä pysähtyä miettimään, miksi niin on.
Jos epäilee psyykkistä väsymystä, kannattaa myös katsoa itseään peilistä. Jos aikaisemmin on jaksanut pitää huolta itsestään, mutta yhtäkkiä näyttää hoitamattomalta, on syytä huolestua. Sama pätee myös omaan kotiin. Jos kotona on yhtäkkiä paljon sotkuisempaa kuin aikaisemmin, se saattaa kertoa masentuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta.
3. Millaisista asioista voi päätellä, että väsymyksen taustalla on jokin sairaus?
Sairauden aiheuttamaan väsymykseen liittyy lähes aina myös muita oireita, mutta ne ovat fyysisempiä kuin psyykkisessä väsymyksessä. Jos väsymykseen liittyy esimerkiksi nopeaa painonlaskua, alaraajojen turvotusta, ihon kellertämistä tai fyysisen kunnon huononemista, on tärkeää hakea nopeasti apua.
Esimerkiksi väsymys ja alaraajojen nesteturvotus ovat hyvin tyypillisiä sydämen vajaatoiminnan oireita, jotka on syytä ottaa vakavasti. Painonlasku ja fyysisen kunnon romahtaminen taas voivat olla merkkejä esimerkiksi syövästä.
4. Mitkä ovat tyypillisimpiä väsymystä aiheuttavia sairauksia?
Tavallisimpia väsymystä aiheuttavia sairauksia ovat erilaiset infektiot, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, anemia, uniapnea sekä pitkäaikaiset sydän-, maksa- ja munuaissairaudet. Infektioista tavallisin on perusflunssa, mutta joskus siitä voi seurata myös rajumpi bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Siihen liittyvä väsymys voi kestää jopa useita kuukausia.
On myös tärkeää tiedostaa, että monen väsymystä aiheuttavan sairauden taustalla on ylipaino. Esimerkiksi verenpainetauti, diabetes, uniapnea ja monet sydänsairaudet johtuvat ainakin osin ylipainosta.
5. Entä mitä vähemmän tyypillisiä sairauksia väsymyksen taustalla voi olla?
Kaikki neurologiset sairaudet, kuten aivoverenkiertohäiriö, aivovamma, aivotärähdys, epilepsia, MS-tauti ja Parkinsonin tauti, voivat aiheuttaa väsymystä. On myös hyvä tiedostaa, että joskus väsymys voi olla muistisairauden ensioire. Silloin siihen kuitenkin liittyy myös passiivisuutta ja apaattisuutta.
6. Millaiset merkit viittaavaat, että väsymys johtuu jostakin unihäiriöstä?
Hälytyskellojen on syytä soida, jos on koko yön nukkunut heräämättä, mutta aamulla herätessä olo tuntuu rättiväsyneeltä. Taustalla on suurella todennäköisyydellä yöllisiä hengityskatkoksia aiheuttava uniapnea, joka heikentää unenlaatua merkittävästi.
Lisäksi unen tarvetta kannattaa seurata. Jos on aikaisemmin pärjännyt kahdeksan tunnin yöunilla ja yhtäkkiä alkaa tarvita unta enemmän, taustalla täytyy olla jokin syy. Usein syynä on työstressi, joka menee aikanaan ohi. Jos unen tarve ei kuitenkaan pitkälläkään ajalla palaudu normaaliin ja olo on väsynyt, taustalla saattaa olla unihäiriö.
7. Mistä voi päätellä, että väsymyksen taustalla on anemia?
Anemia näkyy ulospäin yleensä kalpeutena. Pelkästään kalpeuden perusteella sitä ei voi kuitenkaan diagnosoida, vaan se täytyy tutkia verikokeella.
Raudanpuuteanemia on melko yleinen hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, jotka menettävät paljon verta runsaiden kuukautisten takia. Raudanpuuteanemia diagnosoidaan verikokeella joko hemoglobiini- tai ferritiiniarvosta. Lisäksi B12-vitamiinin puute voi erityisesti iäkkäillä aiheuttaa anemiaa. Sen tyypillisenä oireena on juuri väsymys.
8. Miten lääkäri lähtee selvittämään väsymyksen syytä?
Tavallisesti lääkäri kyselee, millaisia perussairauksia potilaalla on ja mitä lääkkeitä tällä on käytössä. Lisäksi hän kysyy mielialasta ja pyrkii selvittämään, onko oireiden taustalla psyykkisiä syitä. Usein väsymyksen syy alkaa selvitä jo haastattelun avulla.
Lisäksi lääkäri voi määrätä potilaan verikokeisiin, joilla pyritään poissulkemaan esimerkiksi anemia ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Melko yleisiä mutta vähän tunnettuja väsymyksen syitä ovat esimerkiksi närästyksen hoitoon käytetyt happosalpaajalääkkeet. Pitkään käytettyinä ne estävät monien ravinteiden imeytymistä, mistä saattaa seurata raudanpuuteanemia.
9. Mitä jos väsymyksen syy on sittenkin omissa elämäntavoissa?
On hyvin tavallista, että väsymyksen syy on nimenomaan elintavoissa. Jos on esimerkiksi koko ajan menossa, hermosto on jatkuvasti ylivirittynyt. Silloin keho ilmoittaa ennemmin tai myöhemmin täydellisellä väsähtämisellä, että on aika pysähtyä.
Ruokavalio ja alkoholinkäyttö kannattaa myös tarkistaa. Terveellinen ruokavalio ja kohtuullisen kokoiset annokset auttavat yleensä jaksamaan. Jos sen sijaan iltapäivällä syö paljon hiilihydraattipitoista ruokaa kerralla, alkaa luonnostaan väsyttää.
Alkoholin käyttö varsinkin illalla heikentää unenlaatua. Iltapäivällä voi vielä juoda yhdestä kahteen annosta, mutta myöhään illalla alkoholia kannattaa välttää, jos haluaa nukkua hyvin.
10. Miten melatoniini voi auttaa pääsemään eroon väsymyksestä?
Melatoniini auttaa tahdistamaan sisäistä kelloa, kun unirytmi on mennyt sekaisin. Esimerkiksi lomilla on tavallista, että ihminen menee jopa 3–4 tuntia normaalia myöhemmin nukkumaan. Kun työt taas alkavat, nukkumaan pitäisi mennä aikaisemmin, mutta käytännössä uni ei tule sekaisin menneen vuorokausirytmin takia.
Apteekissa myytävän pimeähormoni melatoniinin avulla vuorokausirytmiä voi normalisoida. Melatoniini kannattaa ottaa pari tuntia ennen haluttua nukahtamisajankohtaa. Sitä kannattaa käyttää vähintään pari viikkoa yhtäjaksoisesti, mutta mieluummin pidempään kuukausien tai jopa vuosien ajan.