Lipsahtiko sammakko suusta? Lue nämä 10 vinkkiä, joilla kehität tilannetajuasi ja pärjäät paremmin työelämässä

Tilannetaju on kyky muodostaa kokonaiskuva ja toimia sen mukaan. Aina se ei ole helppoa. Liika kiire, väsymys ja jopa laiskuus heikentävät tilannetajua. Miten sitä sitten voi parantaa?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tilannetaju on kyky muodostaa kokonaiskuva ja toimia sen mukaan. Aina se ei ole helppoa. Liika kiire, väsymys ja jopa laiskuus heikentävät tilannetajua. Miten sitä sitten voi parantaa?
Teksti: Tiina Laaninen

Tilannetaju on kykyä muodostaa kokonaiskuva ja toimia siihen sopivalla tavalla.

Aina se ei ole helppoa, vaikka olisi kuinka lahjakas, pätevä tai viihtyisi ammatissaan. Tietokirjailija, tutkija ja työelämävalmentaja Harri Gustafsbergin mukaan jokainen töpeksii joskus. Möläyttää tai esimerkiksi ratkaisee yksittäisen asian hätiköiden.

Keskeistä on tiedostaa oma tapa toimia ja oppia erottamaan eri tilanteissa oleellisin. Gustafsberg kannustaa harjoittamaan tilannetajua, sillä se on avain pärjätä paremmin työelämässä.

1. Huolehdi perusarjesta

Tilannetaju on harkittuja päätöksiä ja kykyä ottaa muut huomioon. Tasapainoinen arki on paras perusta molemmille.

Pidä huoli, että nukut riittävästi, sillä väsyneenä päätöksentekokyky horjuu. Jos työtä on liikaa, delegoi sitä eteenpäin tai ota asia rohkeasti esille esimiehen kanssa. Pidä huolta myös fyysisestä kunnostasi liikkumalla ja ulkoilemalla.

2. Huolehdi vireystasosta

Muista syödä säännöllisesti, jolloin verensokeri ei heittele ja vireystaso säilyy hyvänä. Jos olet juonut aamulla vain kupin mustaa kahvia, ei ole ihme, jos kokouksessa ennen lounasta vilkuilet kelloa. Mutta ovatko ajatuksesi silloin jo lounaalla vai vielä varsinaisessa työssäsi?

Tilannetaju voi hämärtyä silloinkin, jos kokouksen asialistan viimeiset päätökset tehdään nopeasti siksi, että päästäisiin ajoissa kotiin tai aloittamaan illanvietto.

Palaveri

© ISTOCKPHOTO

3. Asetu toisen asemaan

Asennoidu asioihin uudella tavalla. Harjoittelu kannattaa aloittaa pienistä asioista. Asetu toisen ihmisen asemaan: mieti tilannetta työkaverin tai pomon kannalta. Entä mitä jostakin asiasta ajattelisi puolisosi, ystäväsi tai asiakkaasi?

Toisen ihmisen asemaan asennoituminen päivittäin auttaa näkemään asioita eri näkökulmista. Se auttaa myös suhteuttamaan asioita ja antamaan niille perspektiiviä.

4. Raivaa aikaa ja keskity

Työnteko on tehokkainta silloin, kun ajatukset eivät katkeile tämän tästä. Kun haluat saada aikaiseksi asioita, raivaa keskeytyksetöntä aikaa itsellesi. Mieti, voisiko kännykän sulkea tai laittaa äänettömälle osaksi päivää.

Kytke sähköpostin saapumisääni pois päältä. Ilmoita olevasti varattu. Kun pidät kiinni keskeytyksettömästä ajasta ja keskityt vain yhteen asiaan kerrallaan, keskittymiskyky paranee.

5. Pohdi isoa päätöstä

Ihminen tekee vuorokaudessa 2 500−10 000 päätöstä. Iso osa päätöksistä on rutiininomaisia, eikä niihin juuri tarvita tilannetajua. Tällaisia päätöksiä ovat muun muassa, minkä väriset sukat laittaa jalkaansa ja pukeeko sukat istualtaan vai seisaaltaan.

Jos kyse on tärkeästä päätöksestä, pysähdy sen edessä. Pohdi eri vaihtoehtoja, selvitä taustoja, keskustele asiasta ja ota toisten näkemykset huomioon. Tee sen jälkeen päätös ja seiso sen takana.

6. Älä pelkää virheitä

Kaikki tekevät virheitä ja kompastuvat joskus. Tarvittaessa on hyvä pyytää anteeksi ja myöntää töppäyksensä. Tilannetajun mittaa se, kuinka nopeasti nousee ylös, tarkistaa suunnan ja jatkaa eteenpäin.

Useimmat ihmiset päättävät asioista sekä tunteella että järjellä. Tunteensa on tärkeä tiedostaa, osata nimetä ja arvioida, kuinka paljon ne vaikuttavat päätöksentekoon. Isoja päätöksiä ei kannata tehdä keskellä tunnemyrskyä. Kun suurin kuohu on mennyt ohi, pystyy asiaa arvioimaan laajemmin ja objektiivi- semmin.

7. Varo stressin tuomaa kuormaa

Työelämässä ei ole harvinaista, että työntekijä tuntee olevansa tehokas, mutta todellisuudessa arki on selviytymistä työpäivästä toiseen. Tällöin on turha kuvitella, että ehtisi ottaa haltuun kokonaisuuksia.

Sopiva määrä stressiä voi parantaa suorituskykyä, mutta kovaan paineen alla ihminen tekee tyypillisesti päätöksiä, jotka voivat helpottaa tilannetta hetkellisesti, mutta eivät tuo kauaskantoista ratkaisua tai helpotusta. Myös keskittymiskyky herpaantuu, jos stressiä on liikaa.

Paperitolloja

© ISTOCKPHOTO

8. Tiedosta tapasi

Mieti, miten teet tavallisesti päätöksiä. Onko sinulla tapoja, jotka eivät toimi? Annatko muiden esimerkiksi päättää puolestasi, koska olet ollut liian kiireinen tai väsynyt perehtymään kokouksen asioihin etukäteen? Jahkailetko?

Mitä tapahtuisi, jos ensi kerralla pitäisit napakammin kiinni näkökulmastasi, perustelisit asian tutkimustuloksilla tai pohjustaisit päätöstäsi kertomalla ensimmäisenä alan yleisestä tilanteesta.

9. Kuuntele intuitiota

Intuitio toimii sitä paremmin, mitä kokeneempi ihminen on intuitiivista päätöksentekoa tarvittavassa asiayhteydessä.

Esimeriksi monet johtavassa asemassa olevat ihmiset sanovat, etteivät he osaa aina selittää päätöksiään, mutta tuntevat ne oikeiksi vatsanpohjassaan.

Intuitio ei kuitenkaan toimi, jos arki on liian kiireistä tai paineista.

10. Lopeta laiska ajattelu

Päätä laajentaa ymmärrystäsi: opettele uusia asioita, ole avoin uusille ihmisille ja näkökulmille, unohda lause ”näin on aina tehty”. Pura ja muuta toimintatapojasi, kokeile tehdä toisin.

Jutun lähteenä asiantuntijahaastattelun lisäksi Helena Åhmanin ja Harri Gustafsbergin kirja Tilannetaju – päätä paremmin (Alma Talent 2017).

Juttu on julkaistu Kotilääkäri-lehdessä 2/2018.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

Kokemus auttoi eteenpäin

Esimiehenä työskentelevällä Pekalla on noin sata alaista. Hän on kehittänyt tietoisesti tilannetajuaan.

Esimiehen tulee kyetä arvioimaan, mitä asioita työntekijöille voi kertoa ja mitä ei. Ja milloin.

”Jos firmalla esimerkiksi menee huonosti ja edessä on mahdollisesti irtisanomisia, työntekijöiden on helpompi sulattaa tilanne, jos heille kertoo asiasta avoimesti ja hyvissä ajoin”.

”Kokemuksen myötä olen esimiehenä oppinut luottamaan intuitiooni. Äkkipikaisena ihmisenä olen vuosien varrella päästänyt suustani myös möläytyksiä. Nykyään mietin entistä tarkemmin, miten sanon jonkin asian.”

Esimiehenä hän painottaa työyhteisön luottamusta ja sitä, että kaikki tuntevat olevansa samanarvoisia. Jälkiviisautta hän välttää, sillä se vie turhaan aikaa ja energiaa, eikä yleensä johda mihinkään.

”Oleellisempaa on tehdä päätökset kussakin tilanteessa hyödyntäen kaikkea sitä tietoa, mikä on saatavissa.”

Töiden priorisointia

Pekan mukaan hänellä on lähes aina enemmän töitä kuin mitä hän ehtii tiedä. Joka aamu on osattava arvioida, mitkä eteen tulevista töistä ovat tärkeimpiä.

”Nuorena piti yrittää tehdä kaikki asiat itse. Nyt minulle riittää, että ymmärrän, mitä pitää tehdä ja osaan miettiä, kuka on työhön paras tekijä.”

Tämän Pekka on oppinut kantapään kautta. Hän sanoo olleensa tilanteessa, jossa tekemättömien töiden määrä kasvoi ja kasvoi, työpäivät pitenivät ja oma riittämättömyyden tunne jäyti.

”Olin väsynyt, tein päätöksiä liian pikaisesti, työpäivät pitenivät ja alkoholin käyttö oli riistäytyä käsistä. Havahduin, kun painoni nousi rajusti ja aloin näyttää seinästä reväistyltä.”

Nykyään Pekka pitää kiinni riittävästä unesta, juhlii harvoin ja kuntoilee useamman kerran viikossa. Kun elämän perusasiat ovat kunnossa, myös työ esimiehenä on motivoivaa.

X