Imusolmukkeet turvoksissa, mitä se tarkoittaa ja pitääkö siitä olla huolissaan? Asiantuntija vastaa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© iStock
Imusolmukkeet voi tutkia itse samaan tapaan kuin rinnat eli tunnustelemalla. © iStock
Imusolmukkeet suurenevat infektion yhteydessä, mutta ilmiö voi viestiä myös syövästä.

Imusolmukkeet sijaitsevat kaulalla, leuan alla, kainaloissa, nivusissa sekä kyynär- ja polvitaipeissa. Mistä tietää, milloin niiden turpoamisesta pitää olla huolissaan? Asiantuntija vastaa 10 kysymykseen.

1. Tulehdus parani päiviä ­sitten, mutta imusolmukkeet tuntuvat edelleen suurilta. Pitääkö huolestua?

Kun tulehdus rauhoittuu, on normaalia, että imusolmukkeet palaavat ennalleen vasta muutamien viikkojen sisällä tulehduksen paranemisesta.

Moni säikähtää tätä, sillä suurentuneet imusolmukkeet voivat myös viestiä imusolmukesyövästä, mikäli ihminen on muutoin terve.

Tulehduksen laannuttua imusolmukkeita on hyvä seurata. Jos imusolmuke on yli kolmen viikon ajan halkaisijaltaan yli kaksi senttimetriä, olisi hyvä lähteä jatkoselvittelyihin ja varata aika esimerkiksi terveyskeskuksesta.

2. Millaisista tulehduksista suurentuneet patit voivat viestiä?

Esimerkiksi angiina ja hammastulehdus saavat kaulan imusolmukkeet suurenemaan, jalassa oleva ruusu tuntuu ­nivusten imusolmukkeissa ja sormessa oleva kynsitulehdus voi näkyä kainaloiden imusolmukkeiden suurentumisena.

Yleisinfektio, kuten verenmyrkytys, keuhkokuume tai munuaisiin levinnyt kuumeinen virtsatietulehdus, voi suurentaa imusolmukkeita kaikkialla kehossa. Koska rasitus jakaantuu kehossa laajalle, imusolmukkeet eivät suurene yhtä voimakkaasti kuin paikallisissa tulehduksissa.

3. Mistä imusolmuke­syövän tunnistaa?

Imusolmukesyövän eli lymfooman tavallisin oire on aristamaton patti jollakin imusolmukealueella. Kyhmyjä voi olla kaulan lisäksi esimerkiksi kainaloissa tai nivustaipeissa.

Tulehduksessa imusolmukkeet yleensä aristavat ja tuntuvat tunnusteltaessa kumimaisilta.

Lymfoomassa imusolmukkeet tuntuvat usein kovilta ­eivätkä arista samaan tapaan.

Jos patti on halkaisijaltaan yli kaksi senttimetriä, eikä se katoa parissa–kolmessa viikossa, kannattaa mennä ­lääkäriin.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että hyvin hoikilla ­ihmisillä imusolmukkeet voivat tuntua normaalikokoisinakin selvästi ihon läpi.

Lymfoomaan voi liittyä pattien lisäksi muitakin oireita. Keuhkoissa ja keuhkojen väli­karsinassa tauti saa yleensä ­aikaan hengenahdistusta ja ­yskää, vatsassa ja luissa ­tauti voi tuntu kipuna, aivoissa se voi saada aikaan hermostollisia oireita, kuten epileptisiä kohtauksia, muistamattomuutta, luonteen muuttumista ja halvausoireita.

Osalla imusolmukesyöpä­potilaista tulee myös yöhikoilua ja tahatonta painon­laskua sekä epämääräistä yleis­voinnin heikentymistä. ­Pieni osa Hodgkinin lymfoomaan sairastuneista tuntee imusolmukkeissa kipua juodessaan alkoholia.

4. Kuinka nuorelle ­imu­solmukesyöpä voi tulla?

Erilaisia imusolmukesyöpiä on useita kymmeniä. Lymfoomaan sairastuvat kaikenikäiset, mutta riski sairastua kasvaa iän myötä. Hodgkinin lymfooma on tyypillisesti 20–30-vuotiaiden tauti, toinen tautihuippu sairaudessa on 60-vuotiailla.

Lymfoomaan sairastuu vuosittain reilu kaksi tuhatta suomalaista. Lymfooma syntyy, kun imusolmukkeen geeneihin syntyy kriittisiä virheitä, jotka muuttavat oman kehon solun pahanlaatuiseksi syöpä­soluksi. Hallitsemattomasti kasvaessaan solusta muodostuu syöpäkasvaimia.

Lymfooman ei nähdä periytyvän vahvasti, eikä sitä oikein voi ehkäistäkään esimerkiksi terveellisillä elintavoilla.

Sairauden ennuste paranee koko ajan. Esimerkiksi nuorista Hodgkinin lymfoomaa sairastavista lähes jokainen paranee täysin.

5. Mikä imusolmukkeiden tehtävä on?

Imusolmukkeiden ­tehtävä on suodattaa ­kehossa virtaavia imunesteitä, jotta siinä olevat bakteerit ja virukset eivät päätyisi verenkiertoon. Imusolmukkeet siis ovat osa elimistön immuunipuolustusta.

Imusolmukkeet ovat pieniä, pavun muotoisia rauhasia, joita on runsaasti ympäri kehoa, erityisesti kaulalla, nivusissa, kainaloissa, suolistossa, vatsaontelossa ja rintakehän välikarsinassa.

6. Kannattaako imusolmukkeita tunnustella terveenäkin?

Oman kehon tunteminen on aina hyväksi, mutta imusolmukkeita ei kannata kroonisesti stressata. Kuten rintoja, imusolmukkeitakin voi tunnustella silloin tällöin, jotta tunnistaa, jos niiden koossa tapahtuu muutoksia. Kerran kuukaudessa riittää.

7. Mitä tapahtuu, jos imutiejärjestelmään tulee jokin vika?

Imuteihin eli imusolmukkeiden välisiin reitteihin voi ­tulla “vikaa” esimerkiksi vamman tai leikkauksen tai sädehoidon seurauksena, jolloin imu­nestettä voi alkaa vuotaa ­muualle kehoon ja raaja ­turpoaa. Tätä kutsutaan lymfaturvotukseksi eli lymfedeemaksi.

Turvotuksen lisäksi lymfedeema aiheuttaa kudosten arpeutumista, ylimääräisen rasvakudoksen kertymistä, ihon paksuuntumista ja kipua.

Toistuvat infektiot ovat yleisiä, koska lymfedeema häiritsee raajan immuunipuolustusta. Ruusuinfektio on yleinen riesa lymfedeemapotilailla. Kroonisesti turvonneisiin kohtiin voi jopa syntyä syöpiä.

Turvotusoireet ­lisäksi ­rajoittavat elämää ja usein myös työ- ja toimintakykyä.

Kaikki turvotus ei kuitenkaan johdu imuteistä. Samantyyppistä turvotusta voivat ­aiheuttaa esimerkiksi sydämen vajaatoiminta ja vakavat munuaissairaudet.

Lue myös: Rinnat muuttuvat iän myötä – Huolehdi rintojen terveydestä! Näin erikoislääkäri neuvoo hoitamaan ja tarkkailemaan rintoja

8. Miksi ylipaino voi häiriinnyttää lymfakiertoa?

Joskus ylipaino on ainoa lääketieteellinen syy lymfaturvotukseen. Tällöin tärkein hoitomuoto on painonpudotus.

Ylipaino heikentää imusuonten seinämäsolujen toimintakykyä ja samalla ylimääräinen rasva painaa imuteitä tukkoon. Seurauksena raaja voi turvota.

Ylipaino saattaa lisätä riskiä myös leikkauksen aiheuttamaan lymfaturvotukseen.

Imunestekierron häiriön taustalla voi myös olla harvinainen imusuonien synnynnäinen rakennepoikkeama.

9. Miten imuteiden ­vajaatoiminnan kompressiohoito toimii?

Lymfaturvotukseen ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Turvotusta voidaan hillitä kompressiohoidolla, joka tuottaa vastapainetta turvonneeseen kudokseen ja edistää imunesteen virtausta.

Kompressiosukkia, -hihoja, -hanskoja sekä erilaisia kompressiosidoksia on käytettävä päivittäin aamusta iltaan.

Kompressiohoito pienetää turvotuksen lisäksi myös ruusuinfektioriskiä.

Rintasyöpäleikkauksesta aiheutuvaa imunestekierron häiriötä voidaan hoitaa plastiikkakirurgin tekemällä leikkauksella, jossa imusolmukkeet siirretään takaisin kainaloon. Tämä tehdään harkitusti jälkikäteen heille, joille tulee haittaavaa turvotusta.

Lue myös: Hormonikorvaushoito – Miten se auttaa vaihdevuosioireisiin? Milloin hoito on hyvä aloittaa – entä lopettaa? Näin gynekologi vastaa 10 kysymykseen

10. Auttaisiko ­turvotukseen lymfaterapia?

Imuteiden vikaantumisesta johtuvaan krooniseen turvotukseen tarvitaan usein kompressiohoidon lisäksi säännöllistä lymfaterapiaa vuosien­ ajan.

Joissakin sairaaloissa saa lymfaterapiaa palveluna, mutta suurimmassa osassa tällaista palvelua ei ole. Lääkäri voi kirjoittaa Kelan korvauslapun yksityiselle lymfaterapeutille, mutta suurin osa jää silti maksettavaksi itselle.

Asiantuntijana Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri, syöpätautien erikoislääkäri Kaisa Sunela.

X