Liikennekuoleman riski kasvaa selvästi 70–75 vuoden tienoilla – Mitkä sairaudet heikentävät ajokykyä?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ikääntyvä väestö on entistä terveempää, mutta sairaudet ja lääkityksetkään eivät ole automaattisesti este henkilöauton ajamiselle. Kysyimme ikääntyvän terveydestä ja ajokyvystä erikoislääkäri Jukka Terttuselta.

1. Onko syytä huoleen, jos ruuhkissa ja pimeällä ajaminen tuntuu vaikeutuneen?

Ikä tuo usein hitautta, hämärässä ja pimeällä ajaminen hankaloituu, ja monilla myös huomiokyky heikkenee. Muutokset ja niiden vaikutukset ajokykyyn ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Ei ikä automaattisesti huononna ajokykyä.

Epämukavuuden tuntemukset auton ratissa ovat merkkejä siitä, että liikennevahinkojen riski kasvaa. Moni ikäautoilija sopeuttaakin ajamistaan eikä lähde enää auton rattiin huonossa kelissä, ruuhka-aikaan tai pimeällä.

2. Missä vaiheessa kannattaa ottaa ajokyky lääkärin kanssa puheeksi?

Hoksottimien olisi herättävä, jos tuon tuosta sattuu läheltä piti -tilanteita, tai peltiä menee ruttuun. Asian puheeksi ottaminen lääkärin kanssa ei missään nimessä tarkoita, että kortti lähtee heti pois.

Ongelmien taustalta voi esimerkiksi löytyä sairaus, joka voidaan hoitaa.

Lääkärin kanssa voi myös sopia, että tilannetta seurataan tiheämmin, vaikkapa vuoden välein.

3. Miten ratkaisevaa näkökyvyn heikentyminen on ajokyvyn kannalta?

Näkökyky nousee usein esiin, kun iäkkäät puhuvat ajamisen ongelmista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ikääntyneiden tavalliset silmäsairaudet, kuten glaukooma ja kaihi, ovat hoidettavissa.

Alkava kaihi oireilee usein niin, että vastaantulevien autojen valot häikäisevät. Tämä tietysti hankaloittaa pimeässä ajamista.

Jos alkaa nähdä kaksoiskuvia, on niiden syyt selvitettävä lääkärillä heti. Syynä voi olla silmäperäinen tai neurologinen sairaus. Auton rattiin ei ole asiaa, ennen kuin kaksoiskuvat ovat hävinneet.

4. Mitkä sairaudet heikentävät ajokykyä?

Monetkin sairaudet voivat vaikuttaa ajokykyyn. Ajoterveyden kannalta kriittisimpiä ovat sairaudet, jotka voivat vaikuttaa aivo- ja aistitoimintoihin tai joihin liittyy mahdollisuus menettää äkillisesti tajunta. Iäkkäillä yleisimpiä näistä ovat muistisairaudet, Parkinsonin tauti, aivohalvaus sekä sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes.

Lääkäri arvioi ajokykyä aina yksilöllisesti sairauksista ja lääkityksistä riippuen. Jos ajokortin terveysvaatimukset eivät pitkäaikaisesti täyty, lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa asiasta poliisille.

Usein ajokielto on sairauden takia tilapäinen, kuten vaikkapa aivohalvauksen jälkeen. Tilannetta seurataan, ja kun vointi paranee, ajo-oikeus voidaan palauttaa.

Lääkäri voi myös antaa potilaalle suullisesti alle kuuden kuukauden mittaisen ajokiellon.

5. Miten diabetes tai Parkinsonin tauti vaikuttavat ajamiseen?

Diabeteksessa riskinä on verensokeritason heittelyt. Liian alhainen verensokeri voi aiheuttaa tajunnanhäiriöitä. Diabetesta sairastavan on opittava tunnistamaan liian alhaisen ja korkean verensokerin oireet. Sairautta on hoidettava huolellisesti ja noudatettava lääkäri antamia ohjeita autoilusta.

Parkinsonin tauti hidastaa liikkeitä ja aiheuttaa vapinaa. Joillakin se voi myös laskea henkistä suorituskykyä. Lieväasteinen Parkinsonin tauti ei estä autolla ajoa.

6. Pääseekö sydänsairas vielä henkilöauton rattiin?

Paljon riippuu siitä, oireileeko sairaus vai ei. Jos sairastaa sepelvaltimotautia, voi autoa ajaa, jos rintakipuja ei ilmene levossa eikä ajaessa. Vähäisessäkin rasituksessa ilmenevä sepelvaltimotauti on kuitenkin este ajamiselle.

Sydäninfarktin, ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen jälkeen ajotauko on yleensä 1–4 viikkoa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastava saa ajaa, jos on oireeton levossa ja ajaessa. Verenpainetautia sairastava ei saa ajaa, jos hänellä on oireita. Jos taas kärsii rytmihäiriöistä, autoa ei saa ajaa, jos rytmihäiriöt vaikuttavat merkittävästi tajunnantasoon tai toimintakykyyn.

Tahdistimen saanut voi yleensä ajaa viikon kuluttua tahdistimen asennuksesta, jos on oireeton.

7. Voiko muistisairas ajaa autoa?

Muistisairaudet huonontavat muistia, tarkkaavaisuutta ja arviointikykyä. Ne kehittyvät pikkuhiljaa, ja taudin edetessä on ennen pitkää luovuttava autoilusta.

Jokaiselle sattuu joskus muistikatkoksia, eikä yhtäkkiä muistakaan, mihin oli ajamassa. Jos tällaisia tulee usein, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Haasteellisimpia ovat tapaukset, joissa kuski ei itse tunnista sitä, että ajokyky on huonontunut. Muistisairas voi olla sitä mieltä, että kaikki menee tosi hyvin, vaikka hän on vaaraksi liikenteessä.

Tällöin läheisten pitää ohjata kuljettaja lääkärille ajokyvyn arvioon. Jos kuljettaja ei suostu menemään lääkärille, aina voi ilmoittaa asiasta poliisille, jolle kuuluu ajo-oikeuden valvonta.

8. Miten lääkkeet vaikuttavat ajokykyyn?

Yksittäinen sairaus lääkityksineen ei välttämättä heikennä ajokykyä. Moni sairaus on hoitamattomana liikenteessä vaarallisempi kuin lääkkeillä oikein hoidettuna. On lääkärin ammattitaitoa arvioida sairauksien ja lääkkeiden vaikutuksia ajokykyyn.

Ongelmallisimpia ovat niin sanotut kolmiolääkkeet, jotka voivat väsyttää ja näin heikentää havaintokykyä.

Jos käyttää kolmiolääkkeitä, mutta on tarve ajaa, on hyvä keskustella asiasta lääkärin kanssa.

Lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat myös olla haitallisia liikenteessä. Jos käyttää useampia lääkkeitä samanaikaisesti, kannattaa siitä kertoa lääkärille hänen määrätessä uutta lääkettä.

9. Muuttaako kesällä 2018 voimaan tuleva ajokorttilaki iäkkäänä ajamista?

Mitä todennäköisimmin kyllä. Lakiesityksessä esitetään, että ryhmän yksi, eli B-ajokortillisten, terveystarkastuksen ajankohta nousisi 70 vuodesta 75 vuoteen.

Muutoksen taustalla on tutkimustieto siitä, että ikääntyvä väestö on entistä terveempää. Meillä on myös entistä enemmän iäkkäitä ajokortillisia, jopa satavuotiaita.

10. Onko vanhana autoilu riski?

Kyllä ja ei. Ikä tuo yleensä kokemusta ja harkintaa ajamiseen.

Mutta kyllähän onnettomuusriski kasvaa ikääntyessä. Yleensä sitä kuvataan U-muotoisella käyrällä. Nuorilla on paljon onnettomuuksia, keski-iässä vähemmän ja 70 ikävuoden tienoilla onnettomuusriski alkaa taas kasvaa.

Myös loukkaantumiset ovat usein vakavampia iäkkäillä kuskeilla, koska vanha keho on hauraampi.

Myös riski kuolla liikenteessä kasvaa selvästi 70–75 vuoden tienoilla.

Asiantuntijana liikennelääketiedeyksikön päällikkö, erikoislääkäri Jukka Terttunen Trafista.

X