Miten innostaa toinen seksiin?
Heidillä ja Janilla menee muuten hyvin, mutta seksielämä on Janin mielestä liian laimeaa.
Taas kerran Jani kysyi Heidiltä, mitä tämä halusi.
Ja jälleen Heidin vastaus oli ihan yhdentekevä. Että heidän seksinsä on ihan hyvää näin. Ettei Heidi kaipaa mitään erikoista. Että hänelle oli tärkeintä läheisyys.
Heidin passiivisuus seksissä vei Janilta fiilikset, ja touhu jäi sillä erää siihen – taas kerran. Jani olisi halunnut tyydyttää Heidin niin, että tämä olisi ulvonut ja vavissut – jotain sellaista mistä näkee, että naidaan niin että tuntuu. Ja että hän tietäisi, että Heidi oikeasti nautti heidän seksistään.
Jani oli yrittänyt ottaa seksin puheeksi monta kertaa. Aina Heidi vastasi, että kaikki on hyvin. Miten se kuulostikin niin laimealta – aivan siltä miltä heidän seksielämänsäkin.
Janin mielestä kaikki ei ollut hyvin. Ei hän sitä tietenkään niin halunnut sanoa. Hän yritti ehdottaa eri asentoja. Kyllä Heidi niihin myöntyi, mutta tuntui kuin aina olisi ollut käsijarru päällä. Eihän pelkkä myöntyminen ole samaa kuin halukkuus.
Mitä Jani sitten halusi? Hän halusi olla haluttu. Että Heidi tekisi edes joskus aloitteen ja olisi aktiivinen. Että seksissä oli jotain yllättävää, ettei se olisi aina sitä samaa. Ettei hänen tarvitsisi aina olla vonkaamassa.
”Se syö miestä, kun pitää aina anella. Vaikka saisikin, tuntuu se vaan tympeältä”, Jani mietti.
Kyllä Jani halusi mausteeksi myös vähän seikkailua, jotain eksotiikkaakin. ”Voi kun Heidi edes joskus yllättäisi. Repäisisi!”
Tuntui siltä kuin seksin piristäminen olisi pelkästään Janin projekti. Aivan kuin se ei koskettaisi Heidiä.
Jani ei oikein tiennyt, mitä voisi tehdä. Toiveista puhuminen ei vienyt eteenpäin.
Seura 33/2014
Seksi on yhteinen juttu
Jani on toiminut monella tapaa hyvin: hän on kysynyt Heidiltä moneen kertaan tämän toiveita, ollut kiinnostunut toisen nautinnosta ja myös tarjoutunut tekemään uutta.
Toisaalta Janilla on odotuksia ja toiveita, joita hän ei suoraan ilmaise. Voisiko Jani kertoa suoraan myös sen, että seksi tuntuu hänestä hieman tasaiselta, liian tutulta? Vaikka se voi tuntua Heidistä pahalta, myös vihjaava ja olettamuksia antava käytös ja kysely voivat loukata.
Seksi on yhteinen juttu, jossa molemmat ovat kuitenkin ensisijaisesti vastuussa omasta nautinnostaan sekä toisen kunnioittamisesta. Janin on kerrottava omista tarpeistaan suoraan.
Seksissä on tärkeää saada olla erilaisia haluja ja mieltymyksiä, sillä kahta seksuaalisesti samanlaista ihmistä ei löydy hyvänkään parisuhteen sisältä. Olisi tärkeää, että Heidi miettisi, mikä estää häntä olemasta aloitteellinen tai leikkisä? Jännittääkö hän jotain, pelkääkö jotain? Näihin syvempiin tunteisiin on tärkeää sukeltaa yhdessä, jotta myös turvallisuus seikkailla seksuaalisesti yhdessä lisääntyy.
Maaret Kallio, Seksuaali-terveysklinikan erityisasiantuntija, Väestöliitto
Pois jumista
Suhteen alkuvaiheessa meillä on tavallisesti suuri motivaatio paneutua toiseen ja sitä kautta jakaa myös seksuaalisuutta suhteessamme. Ajan myötä ei ollakaan enää niin mukana toistemme elämässä ja läheisyys voi heikentyä. Toinen voi kokea tämän enemmän henkisen läheisyyden ja rakastavan koskettamisen puutteena, toinen voi vastaavasti kokea, että seksi näivettyy.
Seksi vahvistaa tunnetta hyvästä läheisyydestä ja tuottaa mielihyvää seksuaalisen jännitteen laukeamisen kautta. Jos seksi on ollut jommallekummalle ahdistuksen poistaja, tämä merkitsee ahdistuksen lisääntymistä ja sitä kautta jännitteiden lisääntymistä suhteessa. Jos seksi on ollut toiselle enemmän hyvää läheisyyttä henkisellä ja koskettamisen tasolla, ”sylissä olemista”, hän huomaa vastaavasti pettyvänsä. Molemmat voivat olla pettyneitä ja ahdistuneita, ja negatiivinen kierre on valmis.
Jumitilanteessa toinen ei anna turvallista läheisyyttä ja huomiota ja toinen ei anna seksuaalista tyydytystä. Molemmat jäävät yksin.
Jotta pääsemme jumista, se edellyttää ensin kielteisen kehän pysäyttämistä. Tämä tarkoittaa syyttelyn ja hyökkäysten lopettamista. Kun riittävä turvallisuus on saavutettu, on mahdollista tutkia omia pelkoja ja tarpeita – mitä me toisiltamme tarvitsemme. Oman tarvitsevuuden ja avuttomuuden kohtaaminen mahdollistaa toisen kohtaamisen uudella tavalla – ja mahdollistaa myös hyvän läheisyyden syntymisen suhteeseen.
Keijo Markova, Pari- ja perheterapeutti, Väestöliitto