Euroviisut selostava Mikko Silvennoinen uskoo Suomen finaalipaikkaan: ”Toivon raatien ymmärtävät, miten törkeän kovaa laulua Suomen esityksessä on”
Mikko Silvennoinen on ollut viisufani kymmenvuotiaasta asti. Nyt hän kertoo, mitä ajattelee Suomen mahdollisuuksista tänä vuonna ja mikä on hänen suurin viisupettymyksensä.
Euroviisujen selostaja Mikko Silvennoinen nähtiin myös asiantuntijana Viisukupla-ohjelmassa.
Mikko Silvennoinen on selostanut Euroviisut suomalaisille jo vuodesta 2016. Jyrki-ohjelmassa aikoinaan televisiotyönsä aloittanut Silvennoinen vetää nykyään Yle Nuoret -toimitusta.
Millaiset mahdollisuudet Windows95manilla Euroviisuissa mielestäsi on?
”Kyllä me finaalissa ollaan. Toki arvioni tuppaavat päivittymään siinä vaiheessa, kun näen harjoitukset eka kerran. Tämä on livelaji. Mutta se, mistä jaksan jatkuvasti olla yllättynyt, on Henrin (Piispanen) laulu, ja kilpailuun lähtee myös vahvat taustalaulajat mukaan. Tämä ei ole vain hauska vitsi tai läppä.
Toivon, että myös ammattiraadit ymmärtävät, miten törkeän kovaa laulua Suomen esityksessä on. Minusta siinä on mahdollisuudet saada myös tuomaristoääniä. Minulla on levollinen olo siitä, että finaalissa ollaan.
Esitys on tosi hyvä. Se ei ollut ennakkosuosikki ennen UMK:ta, mutta voitti. Olen melko varma, että useampi ihminen ihastuu esitykseen sen nähtyään. Siinä livessä on se voima.
Teemu Keisterihän on taiteilija, ja Windows95man on vain yksi hahmo hänen taiteilijuudessaan. En usko, että Euroviisuissa kaikki sitä ehtii tajuta, kun tämä on kolmen minuutin laji. Mutta luulen, että se syvyys näkyy ja se, että tässä ollaan tosissaan. Sinne ei ole tultu vain naurattamaan, vaan kertomaan tämän biisin tarina.
Minusta on koskettavaa ja olen iloinen, että Suomesta on näinä vaikeina aikoina lähetetty kilpailuun railakas biisi, joka puhuu siitä, että ole sellainen kun olet ja nauti siitä, ei ole mitään sääntöjä, elä kuten haluat. Se on virkistävä ja freesiä.”
Miksi Windows95manin ihonväriset alushousut ovat aiheuttaneet niin suurta kohua?
”En tiedä. Se on hyvä kysymys. Enpähän tätäkään osannut odottaa. Olen itsekin pakannut parit ihonväriset alushousut mukaan viisuihin ihan vaan ollakseni hengessä mukana. Niitä ei ollut muuten helppo löytää, koska niitä ei miehille joka kaupassa myydä.
Kyllähän ihonväriset vaatteet on muutenkin muotia, eli se on yhtäkkiä ihan ajassa kiinni ja jonkinlainen fashion statement. Kai se ongelma on, että joku voi luulla, että hän on alasti, ja järkyttyä siitä. Tosi outo juttu.”
Uskotko, että Suomi saa tänä vuonna vielä Käärijän kannatusääniä?
”Kyllä saa. Euroviisut toimii ehdottomasti niin. Kiinnostavat viisumaat hyötyvät siitä, että ne ovat kiinnostavia viisumaita. Niiden esitykset huomataan, koska edellisenä vuosina on ollut jotain kiinnostavaa.
Esimerkiksi Belgia on ollut pitkään kiinnostava, sieltä on tullut hienoja esityksiä. Minulle Romania oli pitkään sellainen maa. Ja Suomi on nyt kiinnostava viisumaa, meillä on mennyt kaikki vuodet koronan jälkeen hyvin.
Joka vuosi me on tuotu jotain erilaista ja uutta. Suomi on sellainen vähän random viisumaa, eli ei voi ikinä tietää, mitä me kilpailuun lähetetään. Kyllä me siitä hyödytään. Ihan sama, kuka Suomea tänä vuonna edustaisi, niin Blind Channelin, Rasmuksen ja Käärijän jälkeen me saamme huomiota. Ja siitä on vain hyötyä.”
Minkä maiden esityksiä kannattaa tänä vuonna seurata?
”Olen täysin ihastunut Sveitsiin. Luulen tällä hetkellä, kun en ole vielä nähnyt esityksiä, että Sveitsi voittaa. Se on järkyttävän hieno kappale ja hieno artisti.
Ajattelin aiemmin, että kappaleeseen on vaikea saada tehdyksi hienoa lavaesitystä. Mutta sitten kuulin, että Benke Rydman on palkattu Sveitsin tiimiin, siis meidän oma Benke, meidän ruotsalaisvahvistus, joka oli UMK:n Cha Cha Chan koreografi ja lavasuunnittelija. Joten uskon, että siitä tulee hyvä.
Sveitsin artisti Nemo pystyy vetämään sekä oopperat, räpäytykset että pop-laulun, ja hän on aseistariisuvan hauska persoona. En tosin ole vielä tavannut livenä, odotan sitä innolla.
Sitten luulen, että Kroatia menestyy hyvin, tämä Käärijän kopioksikin syytetty. Sehän on luultavasti Euroopan kesähitti, jota tullaan tanssimaan ensi kesänä kaikkialla.
Lisäksi minua kiinnostaa myös Serbia. Se on harvoja voimaballadeja tänä vuonna, todella taitava sävellys ja laulaja. Luulen, että se voisi saada hyvät tuomaristoäänet. Semifinaaleissahan äänestää vaan yleisö, joten haaste on päästä finaaliin.
Mielestäni koko viisuvuosi on hyvä, ja Käärijän vaikutus näkyy. On paljon rämäköitä, vauhdikkaita, hauskoja esityksiä. Faniryhmissä puhutaan Käärijä-efektistä. Siihen kategoriaan voidaan laittaa Kroatian lisäksi ainakin Hollanti ja Viro.”
Olet selostanut Euroviisuja suomalaisille vuodesta 2016. Miten valmistaudut juontopestiin?
”Olen oppinut sellaisen työtavan, että lähden viisuihin postikorttien osalta aika valmiin rungon kanssa. Eli ne ennen kappaleita tulevat maiden esittelyt minulla on jo suunnilleen mittaan kirjoitettuna.
Perillä muokkaan niitä, kun pääsen tapaamaan artisteja tai saan jotain uutta tietoa. Katson harjoituksia ja teen merkintöjä, ja harjoittelen samalla itse, mitä ehdin puhua missäkin välissä.
Tavoitteenahan on, että puhuisin mahdollisimman vähän. Itseäni ärsytti aina ne selostajat, jotka puhuivat koko ajan päälle.”
Miltä Gazan tilanne ja Israelin osallistuminen Euroviisuihin sinusta tuntuu?
”Totta kai se ahdistaa, mitä Gazassa tapahtuu. Se on hirveää ja tuomittavaa. Ja ehdottomasti itsekin vaadin tulitaukoa sinne heti, että ihmisille saadaan apua.
Minun näkökulmastani Euroviisut on kuitenkin yleisradioyhtiöiden välinen kilpailu, ei maiden välinen, ja Israeliin ei tällä hetkellä kohdistu mitään pakotteita.
Tavallaan on ihan positiivista, että Euroviisujen kautta moni saa tietää Gazan tilanteesta enemmän. Olen aina oppinut Euroviisuista tosi paljon, maailmasta, politiikasta ja maantieteestä.
Uskon, että Malmössä tulee olemaan turvallista. Mielenosoitukset saattavat olla näyttäviä ja raflaavia, mutta silti rauhanomaisia. Toivon, että kenenkään ilmaisunvapautta ei siellä millään tavalla estetä, eli että siellä saa osoittaa mieltä, kunhan ei tee sitä väkivaltaisesti.”
Missä olit silloin, kun Suomi voitti Euroviisut vuonna 2006?
”Sillä hetkellä olin juuri saanut vuokra-auton alleni Los Angelesin lentokentällä. Olin matkalla kaverin järjestämiin viisukatsojaisiin, ja olin siirtänyt itseni aikaisemmalle lennolle, että ehtisin sinne ajoissa. Mutta lento oli myöhässä ja autovuokraamoon oli jonoa.
Olin moottoritiellä 405 Los Angelesissa, kun puhelin soi. Mieheni soitti Suomesta ja kertoi, mitä tapahtuu. Hän katsoi äitini kanssa Euroviisuja ja sanoi, että nyt jätän anopin kotiin ja lähden juhlimaan!”
Mitkä ovat ensimmäiset viisut, jotka muistat?
”Göteborgin viisut vuonna 1985, jolloin Suomea edusti Sonja Lumme kappaleella Eläköön elämä. Olin kymmenvuotias ja muistan sen, kun juontajan hame repesi.
Se oli musta aivan mahtavaa. Ja Sonja Lumme oli cooleinta, mitä tiesin. Meillä ei ollut silloin vielä videonauhuria, joten sain viisut vain äänikasetille.
Seuraavaan vuoteen mennessä olin jo pakottanut isäni hankkimaan videot, eli Bergenin viisut 1986 oli ekat viisut, jotka mulla oli VHS:llä. Pystyin katsomaan aina uudestaan, kun sen vuoden voittaja Belgian Sandra Kim siellä veivasi.”
Mikä on suurin viisuihin liittyvä pettymyksesi?
”Se, ettei Pertti Kurikan nimipäivät päässyt finaaliin vuonna 2015. Se oli karmea pettymys, ja ajattelin, että nyt lopetan viisujen katsomisen ikuisesti, kun Eurooppaa ei ymmärrä – että pitäkää tunkkinne!
Oli niin hienoa, kun Suomi lähetti Kurikan joukkoineen sinne. Se lohdutti, että yleisöäänillä Kurikka olisi pärjännyt, eli kyllä eurooppalaiset tajusivat sen jutun. Silloin oli ammattiraadit semifinaaleissa vielä, ja nehän ovat aina tehneet Suomelle hallaa.”
Mitä Mikko Silvennoinen tekee muuna aikana vuodesta, kun ei vouhoteta viisuista?
”Aloitin reilu vuosi sitten Ylellä ihan oikeissa töissä, eli olen vastaava tuottaja-tilaaja Yle Nuorissa. Yle Nuoret on osasto, joka tilaa esimerkiksi sellaisia sarjoja kuin tänä keväänä Lindan huone ja Hullu, hullumpi, yläaste. Myös Yle Summeri kuuluu nuorten toimitukseen, jota vedän.”
Tv-urasi alkoi 1990-luvulla Jyrki-ohjelmassa, johon sinut valittiin juontajaksi vain 20-vuotiaana lukiolaisena Kiihtelysvaarasta. Miten se tapahtui?
”Jyrki alkoi syksyllä 1995, ja edellisenä keväänä oli juontajahaku, johon osallistuin. Se oli minun abikevääni, olin ollut yhden vuoden vaihto-oppilaana. Se oli kai osa Jyrkin filosofiaa, että siihen haluttiin erilaisia nuoria ja tuoreita tekijöitä, ja kai minä sitten pärjäsin niissä koekuvauksissa hyvin.
Olin aiemmin kirjoittanut 4H-kerhon lehteen levyarvosteluja ja olin tosi kiinnostunut populaarikulttuurista. Suosikki-lehtiäkin piti aina ostaa kaksi, koska toisen saksin kappaleiksi ja tein leikekirjoja. Olin myös ollut kesäteatterissa ja lukion teatterinäytelmissä mukana. En tiedä, olisinko tällä alalla, jos en olisi sattumien summana päätynyt Jyrkiin silloin suoraan lukiosta.”
