Kuuntele musiikkia ja nautiskele elämästä – Näin pidät huolta aivoistasi

Jaa kaverilleTilaa Seura
© colourbox
Mieluisa tekeminen ja rento asenne elämään auttavat pitämään aivot kunnossa. Jatkuva stressi puolestaan on aivojen suuri vihollinen.

1. Mitkä ovat terveiden aivojen tunnusmerkkejä?

Aivojen terveys määrittää pitkälti koko ihmisen terveyden tilaa. Yleensä kun aivot voivat hyvin, myös ihminen voi hyvin. Nimenomaan aivot tekevät ihmisestä ihmisen. Aivojen terveyden merkkejä on, että pystyy tekemään työtä, rakastamaan ja nauttimaan.

 

2. Miten aivoista kannattaa pitää huolta?

Aivojen terveyden kannalta on olennaista pitää verenpaine kohtuullisena, välttää ylipainoa ja harrastaa liikuntaa. Niiden avulla voi jo ennaltaehkäistä monia eri aivosairauksia. Varsinkin ikääntyneiden kannattaa myös tarkastella pulssia. Epäsäännöllisen pulssin, eteisvärinän, tunnistamalla voidaan ajoissa ehkäistä monia vakavia aivosairauksia.

Aivovammojen ehkäisemiseksi kannattaa pyöräillessä käyttää kypärää ja autoillessa noudattaa nopeusrajoituksia. Aivovammoista suurin osa tulee liikenneonnettomuuksissa.

Aivojen monipuolinen käyttö ehkäisee tehokkaasti muistisairauksia. Kaikki, mikä antaa aivoille mieluisia virikkeitä, on niille hyväksi. Jotkut käyvät mielellään kulttuuritapahtumissa, toiset taas tykkäävät liikkua luonnossa tai keräillä jotain. Tärkeintä on, että aivojaan käyttää ja tekeminen on mukavaa. Tutkimusten mukaan tiedetään myös, että treenatut aivot kestävät ikääntymisen haittoja muita paremmin, jolloin myös alkavan muistisairauden haitat tulevat esille muita myöhemmin.

 

3. Minkälaisesta liikunnasta aivot pitävät?

Liikunnan hyvää tekevät vaikutukset tulevat aivoille usein verenkiertoelimistön kautta. Aerobinen liikunta alentaa sydämen sykettä, vähentää haitallisten rasvojen määrää elimistössä ja normalisoi verensokeria. Nykyään myös tiedetään, että liikunta parantaa työmuistia ja auttaa aivosoluja uusiutumaan. Ennen ajateltiin, että aivosolut eivät uusiudu ollenkaan, mutta nykytiedon mukaan se ei enää pidä paikkansa. Osa aivoista pystyy uusiutumaan.

Aivojen kannalta hyviä lajeja ovat myös erilaiset hienomotoriikkaa ja koordinaatiota kehittävät lajit, kuten tanssi ja rytmivoimistelu. Niissä aivot aktivoituvat hyvin laaja-alaisesti, ja ne kehittävät tehokkaasti muistia. Voimalajit, kuten painojen nostelu, eivät ole aivojen kannalta yhtä tärkeitä.

 

4. Minkälainen ruokavalio tekee hyvää aivoille?

Kaikki terveellinen on hyväksi aivoille, mutta mikään yksittäinen ruoka-aine ei tee aivoista terveitä.

Tutkimusten mukaan tiedetään, että Välimeren dieetin kaltainen ruokavalio, jossa on paljon kasviksia ja kuituja, ehkäisee tehokkaasti aivoverenkiertosairauksia.

On siis hyvä nauttia tuoreita vihanneksia, juureksia ja marjoja. Lisäksi aivojen terveyden kannalta on hyvä välttää kovia eläinrasvoja ja suosia pehmeitä kasviperäisiä rasvoja.

Monet ihmiset voivat paremmin, kun ruokavalio ei ole liian proteiinipitoinen. Jos grillaa paljon, kannattaa lihan seuraksi grillata myös kasviksia.

 

5. Mitkä ovat aivojen kannalta sallittuja herkkuja?

Aivojen terveyden kannalta mitään herkkua ei tarvitse kieltää itseltään kokonaan. Nautinto on tärkeä osa elämää, ja se tekee hyvää aivoillekin. Kyse on määrien pitämisestä kohtuullisina. Esimerkiksi kohtuullisesti nautittuna kahvi on hyvä piristäjä sisältämänsä kofeiinin takia. Liiallisesti nautittuna se saattaa kuitenkin aiheuttaa stressin pahenemista ja jopa paniikkihäiriöitä. Suklaan tiedetään kohtuullisina annoksina tuovan mielihyvän tuntemuksia. Se lisää hermovälittäjäaine serotoniinin määrää aivoissa, mikä nostaa mielialaa. Hedelmistä esimerkiksi banaanilla on samankaltaisia vaikutuksia.

 

6. Kaipaavatko aivot lomalla askaretta vai joutenoloa?

Aivojen kannalta hyvä loma sisältää sopivassa suhteessa itselle mieluista tekemistä ja rentoutumista. Lomaansa ei kannata ohjelmoida aivan täyteen erilaisia aktiviteettejä, vaan jättää tarpeeksi luppoaikaa olemiseen ja rentoutumiseen rauhassa. Toisaalta liikkumattomuus on aivojen kannalta huono asia. Aivot virkistyvät jo pienestä kävelylenkistä, joten kannattaa liikkua päivittäin.

 

7. Miten stressi vaikuttaa aivoihin?

Liiallinen, jatkuva stressi on aivojen suuri vihollinen. Pitkään jatkuva stressi muuttaa hermovälittäjäaineiden aktiviteettia aivoissa ja saattaa jopa aiheuttaa elimellisiä vaurioita.

Stressi alkaa vähitellen haitata yöunta, jolloin aivotoiminta alkaa heiketä ja valveilla ollessa virheet alkavat lisääntyä. Stressi myös vanhentaa aivoja ennenaikaisesti ja lisää muistisairauksien riskiä. Siksi stressinhallinta on äärimmäisen tärkeää. Kaikki asiat, jotka lisäävät rentoutumista ja stressin vähentämistä, ovat hyödyksi aivoille.

 

8. Minkälaiset elämäntavat lisäävät aivosairauksien riskiä?

Tupakointi on aivojen kannalta erityisen haitallista, ja se lisää aivoverenvuodon riskiä merkittävästi.

Alkoholin kohtuukäyttö voi olla aivoille jopa hyväksi, ainakaan sen ei tiedetä lisäävän riskiä mihinkään aivosairauteen. Sen sijaan liiallinen käyttö lisää aivoverenvuodon ja monien muiden aivosairauksien riskiä.

Liikakäytöksi lasketaan naisilla kolme ja miehillä neljä ravintola-annosta päivässä. Ravintola-annos vastaa noin yhtä viinilasillista. Liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa pitkällä aikavälillä aivojen surkastumista.

 

9. Millä tavalla musiikin harrastaminen vaikuttaa aivojen terveyteen?

Musiikin harrastaminen aktivoi aivoja monin eri tavoin, kunhan musiikki on itselle mieluista. Musiikki vaikuttaa muun muassa tunne-elämään, vireystilaan ja mielialaan. Tutkimusten mukaan mielimusiikin kuunteleminen myös edistää aivoinfarktipotilaiden kuntoutumista. Musiikki vaikuttaa paitsi aivojen toimintaan myös niiden rakenteeseen. Aivojen kuvantamistutkimuksissa on viime aikoina osoitettu, että aivoihin tulleet vauriot voivat musiikkia kuuntelemalla korjaantua tavallista nopeammin.

 

10. Miten sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen vaikuttaa aivoihin?

Ihminen on sosiaalinen eläin, joka tarvitsee muiden ihmisten läsnäoloa. Aktiivinen sosiaalinen verkosto pitää aivot vireinä ja aktiivisina. Lisäksi hyvät ihmissuhteet nostavat mielialaa. Niillä tiedetään olevan hyvin tärkeä vaikutus aivojen toiminnalle.

Kun mieliala laskee, aivotoiminta heikkenee, ja ihminen voi saada jopa muistisairauden kaltaisia piirteitä, vaikkei hänellä muistisairautta olisikaan. Kun mieliala taas paranee, myös muistisairauden piirteet häviävät.

Asiantuntijana Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine Tyksistä.

X