Glaukooma ja harmaakaihi kuvataiteilija Gunvorin silmissä: ”En tiennyt, että ne voivat olla samaan aikaan”

Jaa artikkeliTilaa Seura
”Näin heti leikkauksen jälkeen paremmin. Värit loistivat kirkkaammin. On uskomattoman arvokasta, että silmäni näkevät ja voin tehdä rakastamaani taidetta”, Gunvor Sarelin-Sjöblom kertoo.
”Näin heti leikkauksen jälkeen paremmin. Värit loistivat kirkkaammin. On uskomattoman arvokasta, että silmäni näkevät ja voin tehdä rakastamaani taidetta”, Gunvor Sarelin-Sjöblom kertoo. Kuva: Jan Sandvik
Gunvor Sarelin-Sjöblomin silmiin tuli sekä glaukooma että harmaakaihi. Kuvataitelija oli vaarassa menettää näkönsä.

Kuvataiteilija Gunvor Sarelin-Sjöblomilla, 70, todettiin glaukooma molemmissa silmissä syksyllä 2015. Silmälääkäriin menoa hän ei osannut kiirehtiä, sillä glaukooma kehittyi salakavalasti.

Väsyneet silmät ja heikentynyt hämäränäkö

Olin viisi vuotta sitten vapaaehtoisena opettajana Kambodžassa. Iltaisin valmistelin huoneessani seuraavan päivän oppitunteja. Heikko valaistus teki homman vaikeaksi. Otin usein avukseni taskulampun, kun luin.

En kuitenkaan osannut epäillä mitään. Luulin tarvitsevani vain voimakkaammat linssit, koska silmäni olivat alkaneet väsyä merkittävästi.

Tulin takaisin Suomeen pää­siäisen aikaan. Silloin oli valoisaa eikä minulla ollut ongelmaa lukemisen kanssa. Niinpä unohdin kokonaan silmälääkäriin menon.

Sitten muistin edesmennyttä sokeaa isoisääni. Ajattelin geenejäni. Syyskuussa 2015 päätin mennä silmälääkäriin. Se oli onneni.”

Glaukooma vei silmäleikkaukseen

”Lääkäri oli huolestuneen oloinen. Hän laittoi kätensä lohduttavasti olkapäälleni ja sanoi: molemmat silmäsi pitää leikata mahdollisimman nopeasti.

Minulla oli todettu silmänpainetauti eli glaukooma. Silmänpaineet olivat yli 30, kun normaali silmänpaine on 10–21.

Lääkäri kertoi, että jos paine nousee liian korkeaksi silmän näköhermo voi vaurioitua ja näkö heiketä. Minulle voisi tulla vähitellen tunnelinäkö, josta voisi seurata sokeus.

Lääkäri varoitti, että olisi mahdollista, ettei kaihileikkaus auttaisi enää. Se kannattaisi kuitenkin tehdä.

Hän teki lähetteen leikkaukseen kiireellisenä.”

Harmaakaihi vei myös leikkaukseen

”Ennen leikkausta sain puudutusruiskeen ja lääkityksen, jotta pupillit suurentuisivat. Itse toimenpiteessä tuntui siltä, että koko silmä oli kuin tarjottimella ulkona silmäkuopastaan. Silmä pysyi auki metallisen luomenlevittäjän avulla.

Glaukooman laserleikkaus ei auttanut minua. Silmätipat otettiin käyttöön.

Viime keväänä minulla todettiin glaukooman lisäksi harmaakaihi. En tiennyt, että ihmisellä voi olla ne samaan aikaan.

Harmaakaihi nostaa silmien painetta ja vaikuttaa negatiivisesti glaukoomaan. Jos on harmaakaihi, on korkeampi riski näön heikkenemiseen.

Harmaakaihileikkaus tehtiin kesällä. Se kesti puolisen tuntia per silmä. Silmänmykiöt poistettiin pienellä viillolla. Tilalle laitettiin tekomykiöt.

Näin leikkauksen jälkeen heti paremmin. Värit loistivat kirkkaammin. Ihan kuin kirkas sateenkaari oli laskeutunut silmieni eteen jo leikkauspöydällä.

Olen ”värikäs” ihminen muutenkin. Näen ja maalaan väreillä ja pukeudun värikkäisiin vaatteisiin.

Leikkauksen jälkeen silmissä tuntui hiukan kirvelyä. 24 tuntiin en saanut ajaa autoa.”

Salakavala glaukooma – hoito tähtää taudin etenemisen hidastamiseen

”Leikkaus onnistui hyvin. Pystyin jopa lukemaan ilman laseja tiettyyn pisteeseen asti. Kuukauteen en saanut käyttää silmälaseja. Jälkitarkastuksessa silmänpaineet olivat tosi alhaiset, molemmissa silmissä 13 eli ne olivat hyvät. Sitten sain uudet lasit.

Harmaakaihileikkauksen jälkeen silmistäni tuli aiempaa valoherkemmät. En ollut ennen tarvinnut aurinkolaseja. Nyt tarvitsen niitä vähäisemmästäkin auringonpaisteesta.

Glaukoomaan käytän kahta eri silmä­tippa­lääkettä päivittäin. Glaukoomassa on se ongelma, ettei siitä tule oireita. Näkökentän muutoksia ei huomaa itse. Aivot täydentävät näkemäänsä kuvaa. Toinen silmä voi myös kompensoida heikommin näkevää. Se on salakavala tauti, koska se ei vaikuta tarkkaan näkemiseen ennen kuin taudin loppuvaiheessa.

Ikävä juttu glaukoomassa on se, että hermoa ei saa enää millään konstilla terveeksi. Kaikki hoitomenetelmät tähtäävät taudin etenemisen hidastamiseen ja näkökyvyn säilymiseen.

Glaukooma ja harmaakaihi

1. Glaukooma eli silmänpainetauti, jonka monet muistavat entiseltä nimeltään viherkaihi, on krooninen useimmiten hitaasti etenevä sairaus, joka aiheuttaa tyypillisesti peruuttamattomia muutoksia näköhermoon ja hermosäiekerrokseen. Tarkastuksia pitää olla vuosittain koko loppuelämän. Niissä mitataan sekä painetta että näkökentän kehitystä.

2. Hoitamattomana glaukooma voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen, näkökentän supistumiseen ja pahimmillaan silmän sokeutumiseen.

3. Harmaakaihi tulee kaikille ikääntyessä. Se on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Mykiö alkaa samentua ja on kuin katselisi maailmaa likaisen ikkunan takaa.

Lue myös: Glaukooma on salakavala silmäsairaus, joka voi johtaa sokeutumiseen – jopa kolmannes sairastaa sitä tietämättään

Lue myös: Kuinka usein ja kenellä näkö kannattaa tarkistuttaa? Näistä oireista aika kannattaa jo varata

X