Glaukooma on salakavala silmäsairaus, joka voi johtaa sokeutumiseen – jopa kolmannes sairastaa sitä tietämättään
Suurimmalla osalla sairastuneista glaukooma ei aiheuta lainkaan oireita. Aivot paikkaavat näkökentän kapenemista salakavalalla tavalla.
Glaukooma on etenkin iäkkäämpien ihmisten sairaus. Alle 40-vuotiailla se on harvinainen.
Glaukooma on salakavala silmäsairaus, joka on pitkään oireeton. Useimmissa tapauksissa tauti todetaan silmälääkärin tarkastuksessa. Osalla potilaista tauti havaitaan vasta, kun suurin osa näkökentästä on jo vaurioitunut.
Arviolta jopa satatuhatta suomalaista sairastaa glaukoomaa – ja jopa kolmannes tietämättään.
Aiemmin glaukoomaa kutsuttiin viherkaihiksi. Krooninen silmätauti aiheuttaa pysyvää haittaa näköhermolle, ja näköhermon säikeiden vaurioiduttua näkökenttä kaventuu, ja jos tautia ei hoideta, potilas voi jopa sokeutua.
Glaukooman oireet – onko niitä?
Silmätautien erikoislääkäri Ilkka Puusaari Silmäasemalta kertoo, että valtaosalla sairastuneista glaukooma ei aiheuta oireita, sillä kohonnutta silmänpainetta ei yleensä tunne.
”Korkea silmänpaine on ainoa riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa. On yksilöllistä, miten korkeaa painetta ihmiset sietävät. Melkein puolella sairastuneista silmänpaine on tilastollisen normaalin rajoissa 10–21 mmHg eli elohopeamillimetriä. Glaukooma ei siis aina tarkoita korkeaa silmänpainetta”, Puusaari muistuttaa.
Akuutissa glaukoomakohtauksessa paineet voivat nousta korkealle (jopa 60–80 mmHg). Kohtaus aiheuttaa äkillisiä oireita, kuten silmäkipua, punotusta ja näön hämärtymistä, joiden takia potilaat hakeutuvat päivystykseen.
Osalla sairastuneista puolestaan paineet voivat heitellä normaalin ja korkean välillä, mutta silmässä ei silti tunnu kipua. Ainoa oire saattaa olla pistemäisen valon ympärille heijastuvan haloilmiön kaltainen näkökentän häiriö.
”Moni ei huomaa itse kaventunutta näkökenttää, sillä aivot täyttävät putkinäöstä puuttuvan informaation. Jos lapsi juoksee tielle pallon perään, aivot täydentävät salakavalasti tyhjän tilan, eikä silmä näe lasta, vaan vain tien.”
Iäkkäämpien autoilijoiden onkin hyvä käydä silmälääkärissä myös ajoturvallisuuden takia.
Glaukooman riskitekijät
Glaukooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus. Se on todettu 1,5 prosentilla yli 50-vuotiaista, yli 65-vuotiaista puolestaan noin viisi prosenttia sairastaa glaukoomaa.
”Glaukoomaa ei tarvitse juurikaan pelätä alle 40-vuotiaana. Etenkin keski-iässä kannattaa alkaa käydä säännöllisesti erikoislääkärin huolellisissa silmäntutkimuksissa, joissa näköhermo tutkitaan ja silmänpaine mitataan tarkemmalla applanaatiomittarilla kädessä pidettävän mittarin sijaan. Silmänpohjankuvauksissa glaukoomaa ei havaita luotettavasti.”
Jos henkilöllä ei ole erityisiä riskitekijöitä tai tarkempaa seurantaa vaativia sairauksia, yli 45-vuotiaiden suositellaan käymään silmätutkimuksissa viiden vuoden välein, yli 60-vuotiaille suositus on kolmen vuoden välein ja yli 70-vuotiaita kehotetaan silmälääkäriin kahden vuoden välein.
Korkean iän lisäksi aiempaan verrattuna kohonnut silmänpaine on yksi yleisimpiä riskitekijöitä. Voimakas likinäköisyys voi myös lisätä sairastumisriskiä.
Lisäksi glaukooma voi periytyä. Jos tietty geenivirhe on periytynyt toiselta vanhemmista, lapsella voi olla jopa 30 prosentin riski sairastua. Geenivirheeseen liittyviä muutoksia voidaan havaita silmälääkärin tarkastuksessa jo ennen sairauden puhkeamista.
Glaukooman hoito
Glaukoomaa ei voi parantaa pysyvästi, mutta sen etenemisen voi pysäyttää, ja oikealla hoitomuodolla tauti pysyy aisoissa. Glaukooman tärkein hoitomuoto on silmänpaineen alentaminen. Sitä voidaan alentaa lääkehoidolla, kammiokulman laserhoidolla ja leikkauksella.
Useimmilla hoitona toimii glaukooman hoitoon tarkoitettujen silmänpainetta alentavien lääketippojen käyttö 1–2 kertaa päivässä. Myös kivuttomalla SLT-lasertoimenpiteellä voidaan laskea silmänpainetta lääkkeiden sijaan tai niiden lisäksi. Joillakin potilaista paineiden alentamiseen vaaditaan leikkaushoitoa.
Sokeuttaako glaukooma?
”Silmänpaineita voi hoitaa, glaukooma ei ole sokeustuomio. Hoito on tehokasta, mutta myös ainoa tapa pitää paineet kurissa”, Puusaari muistuttaa.
Vuonna 2013 glaukoomalääkkeitä käytti 84 000 suomalaista. Osa kuitenkin selviää ilman lääkkeitä tai sairastaa tautia tietämättään. Arvioiden mukaan glaukoomaa sairastaa todellisuudessa noin 100 000 suomalaista. Maailmanlaajuisesti sairastuneita on 100 miljoonaa.
Artikkelia on muokattu 18.11.2023 klo 12:40
Lue myös: Varhainen havainto glaukoomasta pelasti Railin näön