Runsaat kuukautiset paljastivat Elsin kohtusyövän – Hyvä parisuhde palautti naiseuden tunteen: ”Yhdyntä oli alussa pelottavaa, ja se sattui”
Elsi Suorsa jäi kohtusyövän jälkeen viisikymppisenä eläkkeelle, koska se oli hänen työpaikallaan mahdollista. Nyt hän toteuttaa asioita, jotka saavat sydämen nauramaan.
Kohtusyöpä diagnosoitiin, kun Elsi oli 51-vuotias.
Elsi Suorsa oli tulossa työmatkalta Tampereelta Helsinkiin. Elettiin vuotta 2004. Astuttuaan junasta koko asema keinui hänen silmiensä edessä.
”Kohtusyöpä”. Sen sanan Elsi oli juuri kuullut lääkärin suusta.
Mennäkö kotiin itkemään vai töihin? Tähänkö kuolen, Elsi ajatteli ja soitti sisarelleen. Ruttopuiston läpi kulkiessaan vielä toisellekin.
Kohtu oli täynnä syöpäkasvaimia, etäpesäkkeitä oli löytynyt myös imusolmukkeista, selvisi myöhemmin. Mitään ennakko-oireita ei ollut.
Elsi oli sairastuessaan 51-vuotias sisustussuunnittelija. Oulusta lähtöisin oleva Elsi oli asunut pääkaupunkiseudulla 45 vuotta. Hän oli eronnut muutamaa vuotta aiemmin, Eveliina-tytär oli parikymppinen.
Kohtusyöpä vaikutti naiseuteen
Elsi oli hakeutunut gynekologille runsaiden kuukautisten takia. Tutkimustilanteessa lääkäri oli kutsunut sairaanhoitajan huoneeseen avustamaan, koska halusi ottaa näytteen kohdun sisältä. Syöpä oli silmin nähden havaittavissa.
Leikkaus tehtiin kahden viikon kuluttua diagnoosista Naistenklinikalla Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.
”Leikkaava lääkäri oli huippuspesialisti. Se oli oikea onnenkantamoinen, että hän ehti leikata, sillä leikkausta seuraavana päivänä hänen piti lähteä pitkälle ulkomaanmatkalle”, Elsi sanoo.
Kohtu, munasarjat ja etäpesäkkeet poistettiin.
Elsi luotti siihen, että hän selviää, vaikka elämä olikin yhtä tunteiden vuoristorataa. Tukea antoivat tytär, sisaret, ystävät ja työkaverit.
Hoito aloitettiin sytostaateilla. Ne aiheuttivat pahoinvointia. Lisäksi Elsi sai sädetystä emättimeen 28 kertaa ja sen jälkeen taas sytostaatteja.
Hänestä tuntui, että sädetys poltti sisuskaluja.
Gynekologi katseli vastaanotolla kattoon ja sanoi: ’On mahdollista, että emätin ahtautuu. Voit käyttää levittimiä.’ Lääkäri lupasi, että Naistenklinikan puolella kerrotaan asiasta enemmän, mutta siellä Elsi sai vain nipun esitteitä käteensä.
”Onneksi minulla oli hyvä parisuhde, sen ansiosta en tarvinnut keinotekoisia levittimiä. Yhdyntä oli kyllä alussa tosi pelottavaa ja se sattui.”
Syöpä vaikuttaa kehoon ja kehonkuvaan. Elsistä tuntui, että naiseus oli välillä hukassa, mutta rakkauselämä kohotti naiseuden tunnetta.
Leikkauksen jälkeen hän asettui seisomaan kokovartalopeilin eteen ja katseli kiinni kurottua leikkausarpea vatsassaan. Se näytti oudolta ja oli ihan punainen.
”Sanoin itselleni: olen kaunis, rakastan itseäni ja minua rakastetaan.”
Syöpähoidot veivät hiukset
Syöpähoidot veivät hiukset kaksi kertaa päästä. Tytär neuvoi ottamaan tiukan paikan tullen huumorin avuksi. Kun Elsillä oli ollut peruukki viikon, hän heitti sen lakkihyllylle.
”Olen ollut lapsesta saakka kapinallinen, utelias ja asioita kyseenalaistava. Ajattelin, että jos itse kestän kaljuuteni, saavat muutkin hyväksyä sen. Ostin nahkarotsin ja käytin isoja korvakoruja. Kun hiukset hieman kasvoivat, värjäsin ne mustaksi ja pidin hiukset piikkisuorana.”
Elsi on joogannut 1970-luvulta saakka. Hän ei jättänyt rakasta harrastustaan vaikeassakaan tilanteessa, vaan yritti tehdä sitkeästi liikkeitä lattialla kontaten. Välillä ystävät veivät kävelylle, mikä tuntui ensiarvoisen tärkeältä.
Vertaistukiryhmä netissä ei ollut Elsin juttu. Kipupisteiden hämmentäminen ei tuntunut palkitsevalta.
Kohtusyöpä saatiin parannettua
Hoitoprosessin kestäessä eteen nousi dramaattinen tilanne. Oli perjantaipäivä, ja Elsi oli tullut saamaan solunsalpaajahoitoa. Maksa-arvot olivat nousseet niin korkealle, ettei hoitoa voitu antaa.
”Kroppa ei kestänyt enää. Tunne oli kamala, tähänkö kaikki loppuisi. Menin horkkaan. Ajoin merenpoukamaan, seisoin korkean kaislikon vieressä. Itkin ja huusin. Soitin siskolleni. Hän tuli Rovaniemeltä saakka Helsinkiin tuekseni.”
Seuraavalla viikolla maksa ultrattiin ja otettiin verikokeita. Tulokset olivat helpottavat.
”Soitin siskolle, joka yhä oli luonani: Kaikki hyvin, maksa on puhdas, laita pannu kuumenemaan. Hän nuhteli minua: vai että tuommoista huumoria vakavan asian kanssa”, Elsiä yhä naurattaa.
Kun Elsi oli hoitojen jälkeen toipunut ja syöpäkasvaimet saatu pois, tilannetta seurattiin kontrollikäynnein. Ne jatkuivat viisi vuotta. Tapana oli, että ensin mentiin lääkärin pakeille, sitten verikokeisiin ja taas uudelleen lääkäriin tulosten saapumisen jälkeen.
”Puolustin itseäni. Mielestäni systeemi oli järjetön. Vaadin, että verikokeet otettaisiin ensin ja tulosten saapuessa pääsisin heti lääkäriin kuulemaan tulokset. Tähän suostuttiin.”
Oliko kohtusyöpä uusiutunut?
Vuonna 2006 Elsi liukastui ja mursi ranteensa. Käsi laitettiin kipsiin. Samalla löydettiin osteoporoosi, jota esiintyi lannerangan ja reisien alueella.
”Se johtui sädetyksestä. Sain hoidoksi osteoporoosilääkkeitä, joita söin kahden vuoden ajan. Tätä nykyä osteoporoosia ei enää ole.”
Pari vuotta myöhemmin Elsi sairastui juhannuksen alla kovaan ripuliin ja oksennustautiin.
”Ajattelin, että syöpä on iskenyt uudelleen. Tuntui, että romahdan.”
Elsille tehtiin tietokonetomografia. Vihdoin elokuussa lääkäri soitti: kyseessä ei ollut syöpä, vaan ankara norovirus.
Eläkkeelle 55-vuotiaana
Elsin työpaikalla naisilla oli mahdollisuus jäädä eläkkeelle 55-vuotiaana. Elsi päätti tarttua tilaisuuteen ja lähteä pelotta kohti uutta.
”Kuoleman kolkuttaessa ovelle, tajusin, että elämä on tässä ja nyt, joten päätin toteuttaa oppimaani. Valmistuin työn ohessa vyöhyketerapeutiksi 1995.”
Hän opiskeli myös terapeuttiseksi energiahoitajaksi. Elsi muutti takaisin Ouluun vuonna 2017, mutta työhuone sijaitsee Espoossa, jossa hän käy kerran kuukaudessa. Helsingissä asuvat myös tytär perheineen sekä miesystävä.
Elämä tuntuu kaikin tavoin hyvältä nyt 71-vuotiaana. Se suorastaan vetää puoleensa.
”Olen utelias elämälle. Haluan nähdä ja kokea, mitä nurkan takana on. Ideoin ja toteutan sellaisia juttuja, jotka saa sydämeni laulamaan ilosta. Syöpään sairastumisen pelko on jäänyt täysin taka-alalle tai oikeammin poistunut kokonaan. Sitä ei vain ole – pelkoa. Aamulla ensimmäiseksi, kun avaan silmäni, sanon: ”Kiitos Elämä.”
Pelastusrenkaat
Lapsenlapset
© Kari Hautala/Skoy
Tyttären tytärtäni ja poikaa tapaan käydessäni Helsingissä. Saan heiltä elämäniloa ja naurua. Saan olla heidän yleisönsä, kun he esiintyvät, saan heiltä rakkautta, kun he käpertyvät kainalooni ja haluavat kuulla tarinoita, joita äitini kertoi meille lapsuudessa. Heissä on niin vahva elämisen meininki, että se tarttuu ja kietoutuu syvälle sisimpääni.
Liikunta
© Teija Soini
Haluan pitää itseni fyysisesti kunnossa. Joogaan ja teen päivittäin seitsemän tiibetiläistä riittiä. Liikkuminen auttoi sairauden aikana esiintyneisiin kipuihin.
Luonto
© Elsi Suorsan kotialbumi
Luonto on ollut minulle oleellinen osa elämää pienestä pitäen. Siinä seuraan isääni, joka oli innokas Lapin kävijä. Nyt järjestän naisille matalan kynnyksen vaelluksia Muotkatunturien erämaa-alueella, Kevon luonnonpuiston harjualueella sekä Ailigas-tunturilla. Luonto rauhoittaa ja parantaa.
Taide
© Teija Soini
Innostuin joitain vuosia sitten vanhaan veda-tietouteen perustuvasta Vedic Art -taidesuuntauksesta, joka vapauttaa sisäisen luovuuden. Vedic Art ei ole terapiaa, mutta hyvin terapeuttista. Opiskelin Vedic Art -opettajaksi ja pidän taidekursseja Oulussa.
Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 1/2023.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti