Vyöruususta Sirkalle elämää rajoittava, kivulias riesa – ”Jos olisin tiennyt, millaisen riesan saan, olisin ottanut vyöruusurokotteen”

Sirkka Yli-Kokon vyöruusu jätti jälkeensä pirullisen hermokivun. Monella tutulla vyöruusu on parantunut helposti, mutta Sirkka oli huono-onnisempi: hän sai siitä pitkällisen riesan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sirkka Yli-Kokko kokee, että hänen kipunsa on otettu terveydenhuollossa vakavasti, vaikka kunnollista apua ei ole löytynytkään.

Sirkka Yli-Kokon vyöruusu jätti jälkeensä pirullisen hermokivun. Monella tutulla vyöruusu on parantunut helposti, mutta Sirkka oli huono-onnisempi: hän sai siitä pitkällisen riesan.
Teksti: Katriina Lundelin

Helmikuussa 2019 Sirkka Yli-Kokko, 78, järkyttyi. Sukulainen, joka oli myös läheinen ystävä, löytyi pihamökistään kuolleena. Olosuhteet jättivät auki monta kysymystä. Raskas tilanne kuormitti häntä henkisesti. Pari viikkoa myöhemmin alkoi raastava kipu.

Vyötärön yläpuolelle nousi ihottuma

”Maaliskuun alussa minulla alkoivat kovat vasemmanpuoleiset rintakivut. Tein ennen eläkkeelle jäämistä hoitotyötä ja olin aivan varma, että minulla on sydäninfarkti. Lähdin terveyskeskukseen, jossa otettiin infarktikokeet, mutta sydämestä ei löytynyt vikaa.

Kivut eivät lakanneet, joten lähdin vielä kahden päivän päästä uudestaan terveysasemalle. Infarktikokeet otettiin jälleen, mutta kivun syy jäi yhä mysteeriksi. Jouduin palaamaan kotiin.

Heräsin aamuyöllä kipuihin ja kokeilin kylkeä vasemmalta puolelta. Tajusin, että vyötärön yläpuolelle selkään oli noussut ihottumarykelmä. Olin sairastanut lapsena vesirokon, ja tajusin heti, että minulla on vyöruusu. Olin myös kuullut monelta tuttavalta, että vyöruusu voi puhjeta stressaavan elämänvaiheen seurauksena.”

Kuin puristava panssari

”Oli viikonloppu, eikä terveyskeskus ollut auki, joten menin keskussairaalan poliklinikalle. Sain heti asikloviiri-pohjaisen viruslääkityksen. Ei mennyt kuin runsas viikko, kun rakkulat kuivuivat, iholle muodostui rupea ja ihottuma katosi kokonaan.

Sitten alkoivat hermokivut. Välillä ihon pinta oli niin arka, etten meinannut kärsiä pitää vaatteita ylläni. Tuntui kuin kipualueen päällä olisi puristava panssari. Kipu oli yksinkertaisesti sietämätöntä.

Syksyllä pyysin lähetettä kipupoliklinikalle. Olemme yhdessä pohtineet, miten kipua voisi saada hallintaan. Toistaiseksi mikään ei ole oikein auttanut.”

Opiaattipohjaiset lääkkeet väsyttävät

”Minulle kokeiltiin erilaisia lääkehoitoja. Kipupoliklinikalla kokeilin kipulaastaria, joka sisältää kapsaisiinia. Sen vaikuttava aine saadaan chilipippurista.

Pystyin ensin pitämään kipulaastaria vain 15–20 minuuttia, kun kipu yltyi niin voimakkaaksi, että jouduin ottamaan vahvaa kipulääkettä. Sen jälkeen pystyin pitämään sitä tunnin verran, jonka hoito kestää. Ensimmäisellä kerralla kapsaisiinihoito lievitti kipua hiukan. Särky kuitenkin palasi. Kolmannella kerralla en enää ottanut laastaria.

Tällä hetkellä syön vahvoja opiaattipohjaisia kipulääkkeitä. Ne väsyttävät. Monesta lääkkeestä, jota kokeilin, tuli myös todella huono olo. Nukun huonosti, koska kipu ei lakkaa. En enää jaksa tehdä päivisin niin paljon asioita, vaikka ennen olin todella aktiivinen.

Tutuillani vyöruusu on parantunut hyvin, mutta jostain syystä minä sain piinaavat hermokivut. Jos olisin tiennyt, millaisen riesan saan, olisin ottanut vyöruusurokotteen.”

Ystävät ja puutarha tuovat iloa

”Hermokivut rajoittavat elämääni. Lääkäri on kehottanut jatkamaan elämää niin normaalisti kuin kykenen. En voi jäädä sängyn pohjalle, muuten voisin jäädä sinne lopullisesti.

Minulla on puutarha, josta saan iloa elämääni. Käyn yhä paljon ulkona ja kahvittelen ystävien kanssa. Joudun kuitenkin miettimään tarkasti, uskallanko lähteä. Jos joudun olemaan pitkään porukan mukana, jään mieluummin kotiin. Pärjään paremmin, jos pääsen välillä pötköttämään sänkyyn.

Olen myös keksinyt hyvän kotikonstin: suihkutan kipukohtaa jääkylmällä vedellä ja pidän jääkaapissa geelipusseja, jotka laitan kyljen alle nojatuolissa tai kun menen nukkumaan. Se lievittää kipua.

Toivon, että voisin vielä tulevaisuudessa matkustaa etelään. Pidän matkustamisesta, mutta pitkät lennot ja jonotukset lentokentällä olisivat vielä liian raskaita.”

Lue myös: Vyöruusu puhkesi Mervillä kivuliaana stressin kiihdyttämänä – ”Kipu oli niin voimakasta, että silmissäni näkyi tähtiä”

X