Vaivaisenluu leikattiin ja tyvinivel jäykistettiin – Tiina, 59, toipui nopeasti: ”Neljän kuukauden kuluttua heiluin jo street dance -tunnilla”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Tiina suomalainen vaivaisenluu
Tiina Suomalaisen vasemmassakin jalassa on vaivaisenluu, mutta sen kanssa hän pärjää vielä. © Mikko Nikkinen
Vaivaisenluuleikkauksessa Tiina Suomalaisen, 59, isovarpaan tyvinivel jäykistettiin. Liikunnallinen nainen pelkäsi eniten sitä, pitääkö rakkaille liikuntalajeille heittää hyvästit.

”Patti oli valtava. Vaivaisenluu oli kasvanut pikkuhiljaa vuosien mittaan, ja minun oli vaikea löytää enää kenkiä, jotka olisivat mahtuneet jalkaan.

Patin kohdalla iho oli paksua ja parkkiintunutta. Ukkovarvas oli alkanut kääntyä vinoon vasten viereistä varvasta. Päkiään oli tullut kovettumia, koska varvas ei toiminut enää tukipisteenä. Joskus jalkapöytä kipeytyi, ja oletin sen johtuvan jalkaterän väärästä kuormituksesta.

Vaivaisenluu ei ollut kuitenkaan kipeä. Pystyin juoksemaan, tanssimaan ja hiihtämään.

Tiesin, että vaivaisenluu on jossain vaiheessa leikattava. Järkeilin, että parempi ennemmin kuin myöhemmin, sillä vaiva vain pahenisi. Ja minä vanhenisin.

Leikkauspäätöstä oli kuitenkin todella vaikea tehdä, koska vaivaisenluu oli kivuton. Lisäksi olin kuullut kauhujuttuja pieleen menneistä leikkauksista ja pitkistä toipumisajoista. Kannattiko riskiä ottaa?”

Vaivaisenluu leikattiin – ”Korkokenkiä et voi sitten enää käyttää”

”Päätin, että kannatti. Elokuussa 2020 istuin ortopedin vastaanotolla Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Katselimme röntgenkuvaa, joka näytti, miten hurja isovarpaan tyvinivelen kulma oli. Nivelessä oli myös nivelrikko.

Koska vaivaisenluu oli paha, lääkäri suositteli tyvinivelen luudutusta. Toimenpide olisi helpompi, eikä se vaatisi niin pitkää toipumisaikaa kuin jos leikkauksessa oikaistaisiin ensimmäinen jalkapöydän luu. Lisäksi nivelen luudutus varmistaisi sen, että vaiva ei enää uusisi.

Mutta korkokenkiä et voi sitten enää käyttää, lääkäri huomautti. Minua kiinnosti enemmän se, pystynkö vielä harrastamaan liikuntaa. Juoksu kuulemma onnistuisi, perinteinen hiihto voisi onnistua tai sitten ei, monenlainen tanssikin sujuisi, mutta baletista olisi turha haaveilla.”

Lue myös: Vaivaisenluu kertoo heikosta alaraajan toiminnasta ja voi aiheuttaa polvi- ja lonkkaoireita – Näin pääset eroon vaivaisenluusta

Kuusi viikkoa sairauslomaa ja kantakenkäilyä

”Leikkauspäivä oli tammikuussa 2021. Leikkaava lääkäri oli nuori ja itsevarma. Hän käveli letkeästi takki auki, kun tuli tapaamaan minua ennen leikkausta.

Leikkaus tehtiin päiväkirurgian puolella nukutuksessa. Patti sahattiin pois ja nivelrikon tuhoama nivel siistittiin. Luunpalat soviteltiin sopivaan kulmaan. Nivel jäykistettiin nivelen yli menevällä pitkällä ruuvilla ja titaanilevyllä, joka kiinnitettiin neljällä ruuvilla.

Kotiuduin iltapäivällä kyynärsauvojen, kantakengän ja kipulääkkeiden kanssa.

Kuusi viikkoa sairauslomaa ja kantakenkäilyä oli piinaa tällaiselle kärsimättömälle ikiliikkujalle. Kantakenkä, jota myös geishakengäksi kutsutaan, vie painon pois leikatusta varpaasta.

Kantakengän kanssa pitää kävellä töpötellen. Ja koska sen pohja on korotettu, vetää se asennon vinoon, ellei sitten löydä toiseenkin jalkaan kenkää, jossa on hyvin paksu pohja.

Kyynärsauvoja käytin vain hetken. Kun tikit oli poistettu, aloin käydä kuntosalilla. Pystyin tekemään liikkeitä laitteilla, joissa istutaan. Silloinen mieheni toimi kuskinani, sillä kantakengän kanssa en saanut ajaa autoa.

Ai että minä nautin, kun sain vihdoin heittää kantakengän nurkkaan. Jalka oli kuitenkin vielä niin turvoksissa, että tavallista kenkää oli vaikea saada mahtumaan jalkaan. Kävely tuntui oudolta ja huomasin varovani. Aivan kuin koko kävely olisi pitänyt opetella uudestaan.

Kontrollikäynnillä lääkäri totesi luutumisen edenneen hyvin. Varpaan asentokin oli lääkärin mukaan sopiva, vaikka lääkäri myönsi, että se olisi voinut olla hieman suorempi. Vielä piti malttaa kuusi viikkoa ja välttää päkiäponnistusta ja varpaille nousua.”

Paluu tanssin pariin

”Neljän kuukauden kuluttua leikkauksesta heiluin jo street dance -tunnilla. Hankin keväällä myös uudet, hyvin vaimennetut lenkkarit, joissa oli rullaava pohja. Uskalsin kokeilla juoksemista. Tieto siitä, että juoksukin onnistui jäykistetyllä varpaalla, riitti minulle.

Olin nimittäin jo pidempään ajatellut, että juoksulenkkeily ei ollut enää minun juttuni. Sen sijaan ostin uuden pyörän ja aloin tehdä pitkiä pyörälenkkejä.

Ihmeellistä, miten nopeasti unohdin kaiken könkkäämiseni. Jos joku olisi kysynyt, miten leikkaus meni, olisin saattanut vastata, että ai, mikä leikkaus.”

Kipu yllätti – Varpaan kärjessä murtuma

”Kunnes tuli takapakkia. Olin kesäkuussa työkeikalla metsässä. Mättäillä tarpoessa horjahdin ja iskin oikean jalan kiveä vasten. Kipu nosti kyyneleet silmiin, mutta sinnittelin silti läpi pitkän päivän. Kun lopulta pääsin kotiin ja riisuin kengän, oli ukkovarvas sinipunainen ja turvoksissa.

Päivystyksessä lääkäri totesi, että titaanilevy ja ruuvit olivat paikoillaan, mutta varpaan kärjessä oli pieni murtuma. Hän suositteli kantakenkää neljäksi viikoksi.

En halua sitä enää, protestoin. Paikalla ollut sairaanhoitajakonkarikin oli toista mieltä kuin kesäkandi. Hän sanoi, että riittäisi, kun käyttäisin jäykkäpohjaisia kenkiä ja varoisin kuormittamasta varvasta. Uskoin mieluummin hoitajaa.”

”Ehkä oikean jalan potku jäi hieman vajaaksi, mutta eihän tässä mitään pärmäkoskia olla”

”Vaikeinta leikkauksessa oli pelko, mistä kaikesta joutuisin sen jälkeen luopumaan. Eniten pelkäsin, että perinteisen tyylin hiihto ei enää onnistuisi. Piti odottaa seuraavaan talveen ennen kuin asia selvisi.

Hiihtokelit alkoivat jo joulukuussa. Olin henkisesti varautunut siihen, että joutuisin hankkimaan luisteluhiihtovälineet ja opettelemaan luisteluhiihdon.

Suunnitelma B oli turha, sillä pertsa sujui! Ehkä oikean jalan potku jäi hieman vajaaksi, mutta eihän tässä mitään pärmäkoskia olla. Hiihdin viime talvena niin paljon, että monosta halkesi pohja.

Nyt leikkauksesta on kulunut puolitoista vuotta. Jalka turpoaa edelleen herkästi, enkä ole ihan tyytyväinen varpaan asentoon. Leikkaus ei tehnyt jalastani kaunista, ja ilman kenkiä kävely tuntuu erilaiselta.

Mutta taas toisaalta: Pystyn tekemään jalalla melkein kaikkea, mitä haluan. Jalkapöytäkään ei enää kipeydy, kun ukkovarvas toimii taas tukipisteenä. Ja nyt kun patti on pois, voin kulkea kesäisin muissakin kuin leveälestisissä lenkkareissa. Vaikka ballerinoissa, vaikkei minusta ballerinaa enää tulekaan.”

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 6/2022.

Lue myös: Hyvästi kipeä vaivaisenluu – Annika sai avun helpoilla jalkaterapeutin hoito-ohjeilla

Lue myös: Milloin kipuileva vaivaisenluu pitää leikata? Ortopedi vastaa 9 kysymykseen nivelen virheasennon oireista ja hoidosta

Vaivaisenluun hoito

Miten kivuliasta vaivaisenluuta voi hoitaa, jotta oireet helpottaisivat? © iStock

X