Yleisurheilun EM-kisoista ei kannata odottaa mitalisadetta: nouseeko kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä palkintokorokkeelle?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Lehtikuva
”Kaksi mitalia Berliinistä olisi tyydyttävä tulos, yksi huono”, valmennusjohtaja Jorma Kemppainen arvioi yleisurheilun EM-kisojen alla.

Muiden suomalaisurheilijoiden täytettäväksi jää Berliinin EM-kisoissa ammottava aukko, kun seitsemän arvokisamitalin saalistaja Tero Pitkämäki odottelee polvileikkausta. Mitalitoiveet EM-kisoissa ovatkin naisten varassa.

Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä, 25, osoittaa nousuvirettä kauden tärkeimmän kilpailun alla. Jyväskylässä Kalevan kisojen ainoa maailmanluokan tulos, Mäkelän oma ennätys 14.31, nosti suomalaisen Euroopan tilaston kuudenneksi ja jopa Berliinin mitalisuosikiksi. Ero Euroopan kärkihyppääjiin kapeni alle 30 senttiin.

EM-mitalia janoava Mäkelä pomppi Kalevan kisoissa peräti viidesti yli 14 metriä, mikä tarjoaa eväät lentää ”pöljänä päivänä” huomattavasti pidemmälle.

”Jalkoihin on haettu lisää voimaa”, Mäkelä kertoo taustaa ennätystulokseensa.

Harjoituskaudella sutjakoitunut Mäkelä on hyvähermoinen kilpailija, joka viihtyy arvokisojen paineissa. Vuosi sitten Lontoon MM-kisoissa syntyi kauden paras tulos, mutta se ei vienyt finaaliin.

Suomen Urheiluliittoa keväällä rajusti arvostellut Mäkelä tietää potentiaalinsa Euroopan mitalitaistossa.

”Itselläni on ollut koko ajan kova usko itseeni. Tilastot eivät minua hetkauta mitenkään, Berliinissä kisataan naama naamaa vasten”, Mäkelä miettii.

Heli Koivula-Krugerin 15 vuotta vanha Suomen ennätys 14,39 on täysin Mäkelän armoilla.

Münchenin EM-kisoissa 2002 yllätyshopealle loikkinut Koivula-Kruger loi esimerkillään mallia muillekin naishyppääjille. Eikä Mäkelä ei ole Berliinin EM-areenan ainoa suomalaisjokeri.

Jalkavaivoistaan toipunut seiväshyppääjä Wilma Murto (oik.) on myös pääsemässä huippuvireeseen. © Lehtikuva

Junnila, Murto – vai Hyryläinen?

Yleisurheilukesän suomalaiskomeetan, 19-vuotiaan Ella Junnilan korkeuden ennätystulos 192 yltää Euroopan listalla Top-kymppiin. Alkusysäys ja geenit yleisurheiluun tarttuivat vanhemmilta, joiden mukana hän kiersi lapsena urheilukenttiä.

Ellan äiti, naisten pituushypyn SE:tä 685 hallussaan pitävä Ringa Ropo, yllättyi tyttärensä nopeasta kehityksestä. Äidiltä periytyy myös raju voitontahto.

Ellaa ei tyydytä nykytaso. Hän tähtää korkeammalle, kahteen metriin. Euroopassa neljä naista on hypännyt tänä kesänä tuon haamurajan yli.

”Uskon itse kahden metrin ylitykseen. Tänä kesänä sitä ei vielä tule”, Junnila toppuuttelee.

Junnilaa vuoden vanhempi seiväshyppääjä Wilma Murto ylitti Suomen mestaruuden sinettinä Jyväskylässä ennätyksensä 460. Parikymmentä senttiä korkeammalla Murto kamppailisi Berliinin mitaleista. Euroopan kärkitulos on 485.

Murron kuntoutuminen huippuvireeseen on ihme. Koko viime kausi ja talvi olivat jalkavaivaisena rikkonaiset.

”Vasta maaliskuussa pystyin juoksemaan kunnolla. Sen vuoksi en osannut odottaa tältä kesältä juuri mitään”, Murto kertoo.

Myös Suomen naispika-aiturit taistelevat Nooralotta Nezirin johdolla hyvistä sijoituksista, kenties jopa pääsystä finaaliin.

Vai löytyykö yllätysjokeri nuorten naisten vanavedessä maratoonarista? Nelikymppinen Anne-Mari Hyryläinen hätyyttelee ennätyksellään 2.28 Euroopan huippuja.

Suomi voisi ottaa mallia Virosta

Suomalaisurheilijoilla on EM-kisoissa huomattavasti parempi sauma yllätyksiin kuin olympialaisissa tai MM-kisoissa. EM-historian yksi suurimmista yllätyksistä tapahtui 2002 Münchenissä, kun Janne Holmén juoksi maratonilla mestariksi. Myös Jukka Keskisalon estejuoksun voitto 2006 löi ällikällä.

Suomen 40 urheilijan joukkueelle ei ole asetettu Berliiniin virallista mitalitavoitetta, mutta pitkällä tähtäimellä SUL haluaisi nostaa riman 3–4 mitaliin. Nyt eletään yllätysmitali(e)n varassa, eikä Urheiluliiton valmennusjohtajalta Jorma Kemppaiselta heru yhtään nimeä mitalisuosikiksi. ”Mahdollisuudet on menestyä, mutta mitali on yllätys”, Kemppainen summaa.

Suomi ei ole yksin yleisurheilutaantumassaan 1970-luvun kultavuosien jälkeen. Koko Eurooppa on hyytynyt.

”Vielä 1980-luvun MM-kisoissa eurooppalaiset yleisurheilijat voittivat 70 prosenttia mitaleista. Nykyisin enää kolmanneksen verran”, Kemppainen pohtii.

Suomi voisi ottaa mallia 1,5 miljoonan asukkaan Virosta, joka tavoittelee Berliinissä useita mitaleita. Kirkkaimpina tähtinä loistavat keihästä 89,75 lennättänyt Magnus Kirt ja 10-ottelussa Euroopan kärkituloksen 8 514 tehtaillut Maicel Uibo.

6.8, klo 16.45, TV2

X