Digihuijatut -sarja tarjoaa tositarinoita digimaailman tavallisimmista nettipetkutuksista

Jaa kaverilleTilaa Seura
Digihuijatut
Netin chat-palveluissa lymyilee rahaa tavoittelevia huijareita. Epätoivoisesti rakastunut voi olla helppo uhri, vaikka olisikin päättänyt, ettei lähetä rahaa. © Yle Kuvapalvelu
Suomalaissarjassa uhrit kertovat netissä kokemistaan vedätyksistä, ettei kaikkien katsojien tarvitsisi käydä vuosien selvittelyä läpi.

Palvelujournalismi yhdistyy rikostarinoihin. Tositarinoilla digimaailmassa huijatuista opetetaan katsojaa välttämään tavallisimmat nettipetkutukset.

”Haluamme kertoa tarinoita, että ihmiset ymmärtävät, että kuka tahansa voi tulla huijatuksi. Sitä ei pidä hävetä”, juontaja Juho Keskitalo sanoo.

Avausjakson rikokset ovat epäreiluja ja turhauttavia. Identiteettivarkauden uhrit kertovat, miten postiluukusta alkoi tulla laskuja ostoksista, joita he eivät olleet tehneet. Syynä saattoi olla baarin lattialle hukkunut ajokortti.

Uhrit kertovat myös, miten ahdistavaa ja työlästä on omiin nimiin tulevien väärien laskujen selvittely.

Sarjassa avataan selkokielisesti erilaisten huijausten logiikka. Poliisin tutkijat ja tietotur-va-asiantuntijat valottavat identiteettivarkauden vaikutuksia. Uhrit joutuvat tottumaan siihen, että yllättäen selviää, että omalla kortilla on lainattu usealla tuhannella eurolla konsolipelejä kirjastosta.

Jakson lopuksi juontaja Keskitalo tiivistää opit muutamaan selkeään neuvoon.

Näyttelevä toimittaja

Juho Keskitalo päätyi mukaan roolituspalvelun kautta, koska hän on näytellyt pieniä rooleja monissa sarjoissa ja elokuvissa kuten Syke ja Hevi reissu. Juontajataustaa hänellä on esimerkiksi Provinssi-festivaaleilta.

Tässä työssä eniten hyötyä oli kuitenkin toimittajan taustasta, koska YleX:llä työskentelevä Keskitalo teki suurimman osan uhrien ja asiantuntijoiden haastatteluista.

Ammattirikolliset voivat hyödyntää samaa kaavaa ja jatkaa huijaamista, kun tieto rikoksista ei leviä. Tämä oli tärkeä peruste, kun ihmisiä pyydettiin kertomaan tarinansa.

Moni ohjelma tehdään rikollisen näkökulmasta. Nyt tärkeää oli näyttää askel askeleelta, miten uhrin mieli on toiminut, kun tämä on vaikka aloittanut kaukosuhteen.

Romantiikalla rahastajat

Kakkososan rikokset ovat syntyneet halusta romantiikkaan. Nettihurmurien uhrit kertovat, miten välittämistä huokuvat viestit saivat heidät luottamaan verkkotuttavuuteen. Ensin tuli nopea rakkaudentunnustus. Sitten alkoivat rahapyynnöt.

Kaikki ohjelman uhrit olivat miettineet, etteivät lähetä rahaa.
Uhreja yhdistävä tekijä on surullinen elämänmuutos, kuten ero tai sairastuminen, joka tuo pahaa oloa ja tyhjää aikaa.

”Voin kuvitella, millaisella yksinäisyyden ja surun hetkellä siihen haluaa tarttua. Kun tunteella vedotaan, on vaikea ajatella rationaalisesti”, Keskitalo sanoo.

Kolmas jakso kertoo, miten haittaohjelmilla saadaan nyhdettyä rahaa – tilisiirroilla tai kiristyksellä. Niissäkin tärkein selviytymiskeino on pysyminen tyynenä, vaikka näyttäisi siltä, että konna on juuri tuhoamassa väitöskirjan tekstitiedostoa oman koneen työpöydältä.

”Monelle uhrille oli tärkeää huomata, ettei jonkun muun tarvitse olla tässä samassa tilanteessa, jos he kertovat kokemuksistaan. Taustalla oli vilpitön tahto auttaa muita.”

Juontajaan ohjelma on ainakin toiminut. Hän on nähnyt, että pelkkä tietomurto voi tuoda vuosien pahan olon. Ennen Keskitalo ajatteli salasanojensa olevan vahvoja. Eivät ne olleet.

Digihuijatut, ma 20.5. klo 20.00 Tv1

X