Jean-Michel Roux'n dokumentti tarjoaa erilaisia tulkintoja Hugo Simbergin Haavoittuneesta enkelistä
Hugo Simberg ei halunnut selittää Haavoittunutta enkeliä, mutta suomalaisille se kertoo kuolemasta ja auttamisesta. Ranskalaisohjaaja selvittää presidentin, punkkarien ja lasten kanssa enkelitaulun mysteeriä.
Dokumentissa toistetaan Hugo Simbergin maalauksen tuttu asetelma.
Taistelevat metsot, se on kökkö, mutta entäs Hugo Simbergin enkelikuvaus. Eikö potilasmaalaus ole symboliikaltaan korni?
Jos on asunut Suomessa tarpeeksi pitkään, Haavoittuneesta enkelistä on vaikea sanoa mitään. Vähätellä sitä ei kannata.
Vuonna 1903 valmistunut maalaus on äänestetty Ateneumin suosituimmaksi teokseksi. Taiteilija ei halunnut nimetä tai selittää pitkään suunnittelemaansa maalausta. Ranskalaisdokumentissa lainataan Simbergiä: ”Taideteos on jotain, joka puhuu minulle toisesta maailmasta.”
Kuva saa puhumaan kuolemasta
Jean-Michel Roux on ohjannut dokumentteja Islannin ilmiöistä ja näkee myös Suomen sinisenä, suurien myyttien maana. Rouxin esikoiselokuvaa, kokeellista tieteisfiktiota Les mille merveilles de l’universia (1997) ei otettu ylistäen vastaan, mutta muiden nihkeys ei ole lannistanut häntä ilmaisussaan. Kuvissa on utuinen suodin kuin koko ajan olisi kosteaa.
Kamera vaeltaa Lapin poroteiltä etelään, kun ohjaaja selvittää maalauksen mysteeriä. Tapani Rinteen ja norjalaisen Biospheren musiikki soi uhkan ja surun voimistajana ranskalais-suomalaisessa tuotannossa.
Suomalaiset lapset, presidentti, taiteilijat, punkkarit ja muut antavat tulkintoja, mistä kuva kertoo. He katselevat tulosteilta ja postikorteilta pääsiteeseen käärittyä, kukkia pitelevää enkeliä, jota kaksi poikaa kantaa vasemmalle. Ensihoitajalle kuva tuo mieleen työssä kohdatut loukkaantuneet lapset, koululaiselle Halloween-juhlat. Moni maalauksesta vaikuttunut ei usko enkeleihin, mutta kaikille on tärkeää heikompien auttaminen.
Enkelitaulu on virike, joka saa ihmiset puhumaan kuolemasta ja tuonpuoleisesta – vähän kuin saunadokumentti Miesten vuorossa löyly käynnistää tunnustamaan elämän koskettavat asiat.
Asiantuntijat kertovat limittäin kuvitelmien kanssa, millaisessa mielentilassa Simberg maalasi tauluaan Töölönlahden rantamilla.
Taide menee taisteluiden edelle
Ei tästä ilmiötä saa, mutta onhan se jotain, että kaksi ranskalaista dokumentaristia on keskittynyt suomalaisten kansallismielisiin aiheisiin Finlanden juhlavuonna.
Ylen Areenasta voi katsella Olivier Hornin historiadokumentin Suomen tarina ranskalaisittain, jossa selitetään maan kulttuurin perusteet. Molemmissa dokumenteissa on selvää, että vaikka sodat määrittävät suomalaisuutta, taide ajaa aina sankaritaisteluiden edelle.
Taide tuntuu muuttuvan ihmisille merkityksellisiksi, jos he voivat osallistua ja toistaa sen kuvallisesti. Simbergin asetelma on kuin Huuto-maalaus, jonka voi pienellä vaivalla valokuvittaa uudelleen. Asetelma tehdään useasti Pohjolan enkelissä. Tärkeimmät kysymykset ovat: ketä kannetaan ja ketkä haluavat kantaa?
Dokumenttiprojekti: Pohjolan enkeli, ma 15.1. klo 22.00 TV1