Draama Yöportieeri on muisto ajalta, jolloin eurooppalainen taide-elokuva haki uutta potkua erotiikasta
Liliana Cavanin Yöportieeri sokeerasi kuvaamalla natseja seksuaalisesti latautuneesta näkökulmasta.
Yöportieeri sai tuoreeltaan myrskyisän vastaanoton, joka on ajan myötä kasvanut kulttimaineeksi. Sitä pönkittää Liliana Cavanin ohjauksen asema niin sanotun natsi-eksploitaation yhtenä kantateoksena. Lajin kohupotentiaali perustui natsien hirmutöiden kuvaamiseen seksuaalisesta näkökulmasta.
Cavanin elokuvassa ex-SS-upseeri Max (Dirk Bogarde) yrittää elää rauhallista elämää yöportieerina vuoden 1957 Wienissä. Sattuma tuo hotelliin keskitysleiriltä selvinneen Lucian (Charlotte Rampling), Maxin sodanaikaisen ihastuksen ja hyväksikäytön uhrin. Sadomasokistinen suhde vetoaa yhä molempiin, mutta Maxin SS-kaverit painostavat häntä hankkiutumaan eroon vaarallisesta todistajasta.
Cavani flirttailee fetissikuvastolla, mutta on kiinnostuneempi päähenkilöidensä psyykestä. Natsiorgioilla mehustelevista seuraajistaan poiketen Yöportieeria voi katsoa myös eleganttina kuvauksena sodan arpien kanssa elämisestä. Synkkä ja kipeä draama on myös muisto ajalta, jolloin eurooppalainen taide-elokuva haki uutta potkua erotiikasta.
Yöportieeri, la 11.5. klo 21.01 Yle Teema & fem