Elokuvan sydämessä -ohjelma antaa uutta potkua klassikoihin

Areenasta löytyy otsikolla Elokuvan sydämessä nyt jo lähes kolmekymmentä ihan kotimaisin voimin tehtyä ohjelmaa oheisnautintamateriaaliksi Teeman kansainvälisille filmiklassikoille. Ideaan kuuluu suomalaisen näyttelijän pieni ­kohtaus, josta johtaa nopsa siirtymä viikon leffaa käsittelevään keskusteluun vaihtuvan asiantuntijan, näyttelijän ja vakkarivetäjän, joko Kalle Kinnusen tai Anna Möttölän, kesken.

Nyt kuvataan talven elokuvien täydentäjiksi uusia pieniä feikkielokuvia!

Aamu Milonoff on puvustettu ja maskeerattu Anna Karinaksi ranskalaisen uuden aallon yhdessä vänkyrässä suosikkielokuvassa Nainen on aina nainen (1961). Kohtaus jossa Anna Karinalla on kosolti sanottavaa kiistoissa olevalle poikaystävälleen, pannaan purkkiin vanhassa hermosairaalahuoneessa Helsingissä.

Ranskankielisten repliikkien lisäksi Milonoff riitelee näyttämällä mielenosoituksellisesti kirjojen kansia. Kirjojen niminä on sellaisia solvauksia poikakaverille kuin La monstre ja La bourreau, suomeksi ”Hirviö” ja ”Pyöveli”.

Eläköön Godard!

Mojo Erämetsän ohjaama makuuhuoneriitely menee purkkiin mainioissa tunnelmissa. Kun se myöhemmin talvella päätyy ruutuun, esitetään Teemalla tietenkin myös oikea Nainen on aina nainen, ohjaajanaan Ranskan uuden aallon supertähti ja välkkypää Jean-Luc Godard.

”Nainen on aina nainen on näyttelijäntyöllisesti tosi ihana. Se on niin leikillinen. Näyttelijät ovat kuin niiden hahmojen vieressä ja kommentoivat mielellään hahmojaan”, Aamu Milonoff kehuu.

Godard-ekspertiksi lähetykseen tulee Sampsa Laurinen. Hän tiputtelee Godard-arkustaan jo valmistautumispaussilla porukalle, miksi Godard menikin ottamaan lähtökohdaksi 1950-luvun värikkäät amerikkalaismusikaalit.

”Ajatus musikaalista tuli päähän, kun Anna Karina hoilotti aina Godardin pienessä Fordissa täysillä tanskankielisiä iskelmiä”, Laurinen sanoo.

Uuden aallon ikoni Karina oli Tanskasta, ei Ranskasta.

Ohjelmasta tulee samalla kunnianosoitus. Uutinen Godardin kuolemasta levisi Milonoffin ja kumppanien syyskuisen kuvauksen jälkeisenä päivänä – ja onneksi vasta silloin, sillä keskustelu voitiin käydä vapautuneesti.

Tytöt tytöt tytöt -elokuvassa kunnostautunut Aamu Milonoff istuu viehkoon elokuvalliseen taikatemppuun erinomaisesti. Ainakaan haittaa ei tee, että isovanhemmista löytyvät niin 1960-luvun ikonit Eero Melasniemi ja Kristiina Halkola kuin Nainen on aina naisen aikoinaan suomentanut Satu Milonoff. Satu sparrasikin Aamua kohtaukseen.

Elokuvaklassikoiden kohtaustoisinnot on ohjannut Mojo Erämetsä. © Yle

Teokset eivät mene rikki

Ruutukasvoista Kalle Kinnunen, toimittaja, sanoo että tärkeintä on avata uusia näkökulmia.

”Nämä teoksethan eivät siis mene rikki mistään”, sanoo juontajana vuorotteleva Anna Möttölä, Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalin toiminnanjohtaja.

”Klassikko voi olla tosi ristiriitainen monella tavalla, eikä sitä asiaa tarvitse eikä pidä piilotella”, Möttölä jatkaa.

”Vuosikymmenien aikana on tapahtunut se muutos, että elokuvista voidaan puhua kriittiseenkin sävyyn. Peter von Bagh toi Suomeen esittelykonseptin ja teki sitä loistavasti. Jälkihän oli valtavaa, ja hän oli maailmanluokkaa elokuvan puolesta propagoimisessa. Mutta elokuvien arvo on nyt parantunut sillä tavalla, että elokuvaa ja sen tekijyyksiä on varaakin purkaa enemmän”, Kinnunen kuvaa.

”Elokuvia katsotaan enemmän kuin koskaan. Alustoja on yhä enemmän.”

Möttölästä oli ”aivan briljanttia” ja hauskaa keskustella käsikirjoittaja Anna Brotkinin (Aikuiset) kanssa. Hänen kantojaan haluttiin kuulla Howard Hawksin screwball-hurvittelusta Hätä ei lue lakia (1938). Katherine Hepburn käyttäytyy filmissä kuin pyörremyrsky.

Ajankohtainen Brotkin ehdottikin keskustelussa: ”Sanomahan on, että miehet, vapautukaa ankeista elämistänne ja antautukaa näille kreiseille naisille ja teidän elämästänne tulee paljon hauskempaa.”

TV-maailma kävi seuraamassa, kuinka Teeman elokuvaohjelmaa tänään tehdään. Osuus, jossa Aamu Milonoff muuntautuu viehkosti uuden aallon näyttelijäksi Anna Karinaksi, toimii sisäänheittäjänä klassikkoa taustoittavassa ohjelmassa.

Tämän viikon lauantaina Tommi Eronen sukeltaa Elefanttimiehen tunnelmiin. © Mojo Erämetsä

Näyttelijät haltioissaan

Elokuvan sydämessä -ohjelmien alussa nähtävät muutaman minuutin omat toisinnot klassikoista eivät ole muualta pöllitty idea. Moskito Tv:n johtaja aavisti, että Mojo Erämetsältä voisi irrota kiintoisaa jälkeä. Ohjelmat käsikirjoittaa Tuukka Vartiainen.

Näyttelijät taas ovat riemuinneet tilaisuudesta käydä klassikoiden saappaissa.

”Elefanttimies-jakson Tommi Eronen oli katsonut kaiken ja digannut kovasti sarjaa. Jo ensimmäisen jakson Tommi Korpela yöpuvussa Takaikkunan James Stewartina oli vakuuttanut hänet. Illalla Elefanttimiehen kuvauksen päätyttyä Eronen tuli sanomaan, että nyt tuntuu siltä, että on tehnyt jonkinlaisen hyvän teon”, Erämetsä myhäilee.

David Lynchin Elefanttimies (1980) Tommi Erosen kohtauksella ja keskusteluosuudella nähdään tämän viikon lauantaina 12. Marraskuuta.

Eronen ei ole nimihenkilö, vaan hänen monologinsa on Anthony Hopkinsin lääkäriltä.

Ohjaaja Erämetsä mainitsee lempijaksonaan ohjelman Steven Spielbergin Kauhun kilometreistä (1971).

”Siihen minulla on ollut aina rakkaus. Oli toki myös iso haaste, miten kohtaus tehdään ilman rekkaa. Saatiin hyvin se tunnelma, että Jarkko Lahti ajaa ja on ihan paniikissa.”

Elokuvan sydämessä, lauantai 12.11. klo 21.00, Teema & Fem