Estonia-sarja pureutuu laivaonnettomuuden aiheuttaman surun tematiikkaan: ”Kaunistelemattoman synkkä ote antaa tunteelle aikaa kehittyä”
Kansalliset tragediat ovat tämän syksyn teema. Patruunatehtaan räjähdyksestä kertova Lapua 1976 on ollut yllätysmenestyjä elokuvateattereissa ja nyt MTV Katsomon maksulliselle puolelle saapuu suursarja Estonia.
Syyskuun 28. päivä 1994 virolainen matkustaja-autolautta Estonia upposi matkalla Tallinnasta Tukholmaan. 852 ihmistä sai surmansa. Tragedia osui suomalaisiin, mutta vielä enemmän ruotsalaisiin ja virolaisiin. Kuolleista 501 oli ruotsalaisia, 285 virolaisia ja 10 suomalaisia.
Miikko Oikkosen (Sorjonen, Helsinki-syndrooma) luoma Estonia-sarja näyttää onnettomuuden ja välittömät pelastustyöt, mutta keskittyy ennen kaikkea jälkipyykkiin. Sarjan kahdessa ensimmäisessä jaksossa keskitytään välittömiin tapahtumiin onnettomuuden jälkeen. Pelle Heikkilän pintapelastaja laskeutuu hirvittävissä olosuhteissa pelastuslautalle nostamaan eloonjääneitä helikopteriin. Tukholman satamassa pappi (Cecilia Milocco) auttaa matkustajien sukulaisia vailla kunnon tietoa tapahtumista. Jussi Nikkilä on meriturvallisuuden asiantuntija, joka osallistuu tutkintakomission toimintaan.
Sarja onnistuu rauhallisella otteella pureutumaan hiljalleen kehittyvän surun tematiikkaan. Kaunistelemattoman synkkä ote antaa tunteelle aikaa kehittyä. Onnettomuusyön myrskyisät olosuhteet näytetään väkevästi ja sen jälkeen syksyn raa’assa valossa jatketaan jälkipelastustöitä. Läheiset alkavat tajuta vääjäämättömän ja tutkitakomissiossa ryhdytään selvittämään onnettomuuden syitä.
Suomalaisena, ruotsalaisena ja virolaisena yhteistuotantona valmistuneen sarjan vastuu on suuri. Alun perusteella Estonia lunastaa odotukset. Jatkossa tarinan painopiste siirtyy välittömästä surusta syiden selvittämiseen.