Kriitikon valinta: ”Radiodraama on draaman muodoista kaikkein monipuolisin”

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Kalevi Rytkölä/Yle Kuvapalvelu

Kuunnelmat ovat suotta jääneet niin elokuvan, television kuin teatterinkin varjoon. Mutta tästä huolimatta radiodraama on draaman muodoista kaikkein monipuolisin. Koska kuunnelma perustuu äänelle, se voi tapahtua missä tahansa, ilman että täytyy miettiä kustannuksia. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Kuunnelma ei myöskään kilpaile samalla tavalla seuraajista kuin muu draama. Näin ollen elokuvalla tai televisiolle tyypillinen kaupallisuus on poissa. Aiemmin kuunnelmat olivat ensiesityksensä jälkeen vaikeasti saatavilla, mutta tänä vuonna Yle on alkanut ladata Areenaan vanhoja Radioteatterin kuunnelmia.

Perusdraaman ja klassikkoromaanisovitusten lisäksi Areenasta löytyy kattava kokoelma kotimaista scifiä ja jännäriä. Henkilökohtainen suosikkini on varsin tuntemattomaksi tekijäksi jääneen Jarmo Lavilan kirjoittama jännitysnäytelmä Vanha koulukaveri (1985). Ohjauksesta vastaa Pekka Lepikkö (Mummo, Kyllä isä osaa). Tiivisti näytellyissä päärooleissa kuullaan Juhani Niemelää ja keväällä edesmennyttä Matti Viirosta.

Vanha koulukaveri on täysin selittelemättä etenevä tarina siitä, miten kaksi koulutoveria tapaavat toisensa vuosien jälkeen. Toinen oli aikoinaan luokan kovis, toinen nössö. Yhtäkkiä roolit alkavat vaihtua. Koko tilanne käy hetki hetkeltä entistä absurdimmaksi. Toden ja harhan välinen tila hämärtyy. Kuunnelma loppuu kuin seinään ja jättää kuulijan pään täyteen eri tulkintamahdollisuuksia. Kotimainen elokuva- tai tv-jännäri on harvoin näin vahvaa.

Vanha koulukaveri, Yle Areena

X