Olen saamelainen: Dokumentti seuraa saamelaistaustaisten nuorien tapoja päästä juurillensa
Weurlanderin runsashenkilöisessä dokkarissa Olen saamelainen pysyisi paremmin kärryillä, jos varsinkin Pirita Näkkäläjärvi taustoitettaisiin selvemmin eikä vain impressioin.
Olen saamelainen, kuvassa Anniliina Lassila. © Yle kuvapalvelu
Mikaela Weurlanderin dokumentissa saamelaisista nousevat ennen kaikkea ”kielensämenettäjien” uudet tavat päästä kiinni omiin juuriin. Helsingissä asuu kohtalainen joukko saamelaistaustaisia nuoria aikuisia, jotka ovat alkaneet opiskella saamea. Asenne on kohdillaan.
Esimerkeistä käyvät Anniliina Lassila ja Janne Hirvasvuopio. Valokuvaaja Anniliina ”ei ole ikinä asunut Espoota pohjoisemmassa”. Elämä heitti jo hänen isoäitinsä Helsinkiin, eikä tämä käyttänyt Saamen pukua tai opettanut Anniliinan isälle kieltä. Korjausliike tuntuu onnistuvan Lassilalta ja monelta muulta nykyolosuhteissa mainiosti ja raikkaasti.
Weurlanderin runsaasti henkilöitä sisältävässä dokkarissa pysyisi paremmin kärryillä, jos varsinkin Pirita Näkkäläjärvi taustoitettaisiin selvemmin eikä vain impressioin. Hän vaikuttaa politiikassa. Mielenkiintoinen persoona on myös taiteilija Markku Laakso, joka loi animaatioteoksen Saksan eläintarhojen ihmisnäyttelyissä 1930-luvulla esitellyistä isoisovanhemmistaan!
Olen saamelainen, 2.2. klo 18.30 Yle Teema & Fem
Lue myös: Prisman dokumentti Totuus sukupuutosta syventyy maapallomme eläinlajien katoamiseen
Juttua on muokattu 8.2.2021 Annina Lassilan isoäidin osalta, miksi suvun yhteys inarinsaamen kieleen ja kulttuurin katkesi.