Ukrainaa vaivaa ammuspula – Adolf Ehrnrooth tuskaili samaa vuonna 1944
”Adolf Ehrnrooth oli Äyräpään sankari, jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari. Koko kansan tietoisuuteen hän nousi vasta sodan jälkeen”, Koikkalainen kirjoittaa.
Koikkalainen on Seuran kolumnisti.
Kummasti aika vaan suhahtaa. Koikkalainen havahtui tietoon, että 20 vuotta sitten joukostamme poistui kaksi merkittävää suomalaista. Kalevi Sorsa ja Adolf Ehrnrooth.
Ehrnrooth oli kuollessaan 99-vuotias, Sorsa täyttänyt 73. Vuosi oli 2004.
Kuten vanhempi polvi muistaa, Kalevi Sorsa on edelleenkin Suomen pitkäaikaisin pääministeri.
Ei päivän sanomalehteä tai tv:n uutislähetystä, joissa ei olisi ollut Sorsaa sanomassa sitä ja kommentoimassa tuota.
Adolf Ehrnrooth taas oli Äyräpään sankari, jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari.
Koko kansan tietoisuuteen hän nousi vasta sodan jälkeen. Viime elinvuotensa hän oli itsenäisen Suomen tulisin puolestapuhuja.
Ei isänmaallista juhlaa, jossa Ehrnrooth ei olisi etuoikeutetusti esiintynyt.
Lue myös: Huutorynnäköllä läpi tykistösulun kesällä 1944
Adolf Ehrnroothin linja piti
Ajat olivat tuolloin vielä ulkopoliittista hyssyttelyä, mutta suorasanainen Ehrnrooth piti linjansa. Hän ei ollut hyväuskoinen itäisen rajanaapurimme suhteen.
Sorsaa ja Ehrnroothia ei ehkä voi isommin toisiinsa yhdistää. Heidän kuolemansakin ajoittuminen samoihin aikoihin oli sattumaa.
Molemmat olivat kuitenkin aikansa näkyviä nimiä ja kasvoja. Ajat vain olivat toiset kuin nyt.
Ukrainan sotaan Ehrnrooth kuitenkin liittyy. Ylivoimaisen hyökkääjän – sattumoisin sama molemmilla – paineessa hänellä oli 1944 sama murhe kuin ukrainalaisilla 80 vuotta myöhemmin 2024.
Ankara ammuspula.
Eversti Ehrnroothkin tuskaili, millä puolustautua, kun ammuksia ei ole.
”Turnipseillako?” hän ihmetteli.
Onnea SE-miehelle!
Toukokuussa Mika Halvarista, 54, tulee kuulantyönnön uusi SE-mies. Suoritus ei ole ikämiestason ihme, vaan puhdasta statistiikkaa.
Kirjauskäytäntö muuttuu takautuvasti. Jatkossa ennätys on ennätys, tehtiin se sitten ulkona tai sisällä.
Historiaan jää entinen SE 21,69. Sen teki Reijo Ståhlberg Kaliforniassa toukokuussa 1979.
Uusi SE on 22,09. Halvari pukkasi sen sisähallissa Tampereella toukokuussa 2000 eli samana vuonna kuin Arsi Harju voitti Sydneyssä olympiakultaa.
Pakko kertoa, että Koikkalainen oli todistamassa kultatyöntöä omin silmin paikan päällä Australiassa. Oli se kova paikka. Vieläkin pukkaa hikeä pintaan.
Kehitys kehittyy. On ollut niitäkin tapauksia, joissa on juhlittu uusia urheilusankareita vasta vuosikausia itse kisojen jälkeen.
Näin on käynyt, kun dopingtestit ovat jälkikäteen paljastaneet, että diskatut voittajat ovat keränneet puhtia suorituksiinsa muullakin kuin papusopalla ja ankaralla ruisleivän syönnillä.
Onnittelut Halvarille neljännesvuosisadan takaisesta onnistumisesta!
Ei Suomen ennätyksillä nykyisinkään joka päivä herkutella.
Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.
Kolumnia on päivitetty 8.3.2024 kello 8:40 ja korjattu Arsi Harjun voittaneen kultaa Sydneyssä Mika Halvarin sijaan.