Anna-lehti: Karoliina Pentikäinen piti pitkään uskovaisuuden salassa, sillä pelkäsi kohtaavansa ennakkoluuloja

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Karoliina Pentikäinen
Karoliina Pentikäinen piti uskovaisuutensa pitkään itsellään. © Liisa Valonen
Karoliina Pentikäinen on uskonut Jumalaan koko ikänsä, muttei pidä Raamattua täydellisenä ohjenuorana.

”Et vaikuta tyypilliseltä uskovaiselta.” Lause on tuttu bloggaaja Karoliina Pentikäiselle, selviää Anna-lehden haastattelusta. Hän kulauttaa silloin tällöin lasillisen skumppaa, ja onpa suusta pärähtänyt joskus kirosanakin. Itse hän ei näe käytöksessään ristiriitaa vakaumuksensa kanssa.

”Uskovaisuuteen liittyvät ennakkoluulot ovat yksi syy, miksi en aiemmin ole julkisesti puhunut uskostani. En halua, että minut yhdistetään ahdasmielisyyteen ja sateenkaarivihaan. Kuulin juuri ihmisestä, joka arkaili kertoa minulle elävänsä avoimessa suhteessa, koska arveli minun suhtautuvan sellaiseen tuomitsevasti.”

Somekohut eivät ole Pentikäiselle uusi asia, mutta uskovaisuudesta kertominen pelotti. Uskon tunnustaminen julkisesti tuntui radikaalilta, sillä Suomessa vakaumus mielletään yksityisasiaksi. Ainakin jos on niin sanotusti uskossa.

Pari vuotta sitten Pentikäinen päätti viimein tulla kaapista ulos. Hän oli saanut palautetta Me Naiset -lehden kolumnistaan, jonka otsikko kuului ”Paskaaks tässä”. Kommentoijat moittivat kirjoittajaa tekopyhäksi, koska hän on kertonut kastaneensa lapsensa ja rukoilevansa säännöllisesti – ja silti kiroilee!

Seuraavan kolumninsa hän aloitti yksinkertaisella lauseella: ”Uskon Jumalaan.”

Uskoa koeteltiin

Karoliina Pentikäinen eli vuosia sitten huonossa parisuhteessa, jossa häneen kohdistui henkistä väkivaltaa. Silloin Jumala ei enää tuntunut lempeältä Taivaan isältä, jollaiseksi Pentikäinen Jumalan koki.

”Rukoilin silloin tosi paljon ja tuntui, että Jumala ei kuullut. Kuvittelin, että minua rangaistaan nyt kaikista tekemistäni synneistä – vaikka en edes usko rankaisevaan Jumalaan,” Pentikäinen sanoo.

Synkkä aika elämässä etäännytti Jumalasta ja Pentikäisen mukaan teki hänestä huonomman kristityn. Nyt vuosia myöhemmin on kuitenkin helpompi katsoa taaksepäin ja todeta, että kaikelle oli tarkoitus.

Viisi vuotta sitten Pentikäinen tapasi nykyisen puolisonsa Atte Pentikäisen. Karoliina Pentikäisen tytär aiemmasta suhteesta sai kaksi identtistä pikkusiskoa toissa syksynä.

Kun kävi ilmi, että pariskunta odottaa kaksosia, Karoliina tivasi puolisoltaan, oliko tämä mahdollisesti rukoillut saavansa kaksi lasta kerralla. Mies tunnusti hieman nolona. Nyt kaksoset toki tuntuvat tuplaonnelta.

”Etukäteen ei tietenkään voinut tietää, miten hyvin toimimme yhteen arjessa. Jo uusperhekuvio on haastava ja siihen kaksi vauvaa päälle! Kävi niin onnekkaasti, että kaikki on sujunut paremmin kuin ikinä uskalsin toivoa.

Viime aikoina Karoliinan rukoukset ovatkin olleet lähinnä nopeita kiitosviestejä. Kiitos perheestä! Kiitos terveydestä! Kiitos siitä, miten hyvin asiat nyt ovat!

2000 vuoden takainen maailma

Uskonto on ollut Karoliina Pentikäisen elämässä aina. Mummo luki hänelle iltarukouksia ja vei kirkkoon. Hän oppi mummon tavoin pitämään Jumalaa lempeänä isähahmona, ei niinkään kiivaana kostajana, joka lähettää syntiset helvettiin.

Raamatun tarinoista Pentikäinen piti lapsena valtavasti. Vetten päällä kävely tai valaan vatsaan joutuminen olivat jännittäviä seikkailuja.

Aikuistuttuaan Pentikäinen on oppinut myös kriittiseksi Raamattua kohtaan.

”Kaikkea ei voi ottaa kirjaimellisesti. Pitää ymmärtää, että Raamattu heijastaa 2000 vuoden takaista maailmaa. En usko, että Raamatun perusteella voidaan tarkasti määritellä, mikä on oikein ja mikä väärin. Papeillakin on siitä erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja. Jokaisen pitää sydämessään tutkailla, mikä tuntuu oikealta”, Pentikäinen sanoo.

Lue myös: Turun arkihiippakunnan piispa Mari Leppänen: ”Jouduin rakentamaan hengellistä identiteettiäni uudelleen, kun aikuistuin lapsuuteni uskonnollisuudesta”

Ihme

Viime tammikuussa Karoliina Pentikäisen vanhemmat saivat koronatartunnat. Oletus oli, että tauti ei olisi flunssaa kummempi, olivathan alle 60-vuotiaat vanhemmat aktiivisia ja hyväkuntoisia.

Pentikäisen isä heräsi eräänä yönä kuumeilun jälkeen siihen, ettei saanut enää henkeä. Seuraavana päivänä soitettiin ambulanssi, ja kohta hän olikin jo teho-osastolla. Myös äidin kunto heikkeni niin, että hänet otettiin sairaalaan.

Juuri ennen kuin isää oltiin siirtämässä hengityskoneeseen, hän halusi langan päähän Karoliinan. Puhe oli yhtä puuroa, siitä erottui vain yksi lause: ”Mä rakastan teitä kaikkia”. Sitten puhelu katkesi.

Seuraavina päivinä Pentikäinen rukoili yötä päivää. Ääneen ja hiljaa itsekseen. Päässä soi Samuli Edelmannin esittämä laulu Puhdasta vettä: Kuuletko Luojani, kuuletko mua? Nuo sanat nostavat edelleen kyyneleet silmiin.

Myöhemmin Pentikäinen kuuli, että sairaalassa valmistauduttiin jo kutsumaan omaiset paikalle hyvästelemään. Sitten tapahtui käänne parempaan. Ihme, kuten Karoliina Pentikäinen sanoo. Isä virkosi ja alkoi hengittää omin avuin. Myös äiti toipui lopulta täysin.

Lue lisää Annan numerosta 33/2021! Karoliina Pentikäinen kertoo lisää perheestään, työstään ja uskonnosta arjessaan.

X