Laulaja Eini pääsi irti sokerikoukusta: ”Minä määrään nyt makeaa – ei toisinpäin”

Jaa artikkeli
Ravitsemusterapeutti auttoi Einiä pääsemään irti sokerikoukusta. © Tommi Tuomi
Laulaja Eini kokeili ravitsemusterapeutin johdolla kahden viikon sokeritonta ruokavaliota. Muutokset hän huomasi kehon lisäksi mielessään. Mutta mihin matka meinasi tyssätä?

Pikkuhiljaa pullakahvit eivät enää riittäneet. Niiden jälkeen alkoi tehdä mieli lettukestejä. Laulaja Eini, 60, havahtui siihen, että sokerihammasta kolotti päivittäin.

Terveellisesti syövän Einin ruokavalioon hivuttautui korona-aikana varkain yhä lisää makeaa. Kuten moni muukin, Eini innostui leipomaan kotoillessaan. Mitä enemmän herkkuja hän söi, sitä enemmän keho kaipasi makeaa.

”Huomasin, että puputan sokerisia tuotteita pitkin päivää. Minulla oli usein vetämätön ja ähky olo. Myös vatsani oikutteli”, ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivä Eini kertoo.

Sokerin vähentäminen radikaalisti ruokavaliosta alkoi kiinnostaa tänä kesänä, vaikka Eini tiesi kokemuksesta, kuinka vaikeaa se on.

Eini oli kokeillut sokerista vieroittautumista ennenkin. Kaksi vuotta sitten keväällä hän oli karsinut ruokavaliostaan kaikki herkut. Päivittäisiin sokeriannoksiin tottunut keho alkoi kuitenkin temppuilla. Einin päätä särki ja mielialat heittelehtivät.

”Silloin tajusin, kuinka koukuttava aine sokeri on.”

Yksi Einin tavoitteista oli, että energiaa riittäisi tasaisesti koko päiväksi. Onnistumista seurasikin virkeä ja kevyt olo. © Tommi Tuomi

Yksi Einin tavoitteista oli, että energiaa riittäisi tasaisesti koko päiväksi. Onnistumista seurasikin virkeä ja kevyt olo. © Tommi Tuomi

Turvallinen tapa

Juhannuksesta alkaneen keikkaputken jälkeen Eini päätti kokeilla laillistetun ravitsemusterapeutin Pirjo Saarnian suunnittelemaa kahden viikon ruokavaliota.

Hän pelkäsi, että jos sokerin karsiminen aiheuttaisikin huonon olon, keikat kärsisivät. Siksi ruokavalio päätettiin ajoittaa keikattomaan kohtaan.

Ennen kokeilua Eini jutteli ravitsemusterapeutin kanssa ja tutustui tämän uuteen kirjaan Irti sokerikoukusta 2 viikossa.

Pirjo kertoi Einille, että moni yrittää hillitä sokerinhimoaan luopumalla kertaheitolla myös luontaisista sokerin lähteistä, kuten marjoista ja hedelmistä. Järkevämpi tapa on Pirjon mielestä noudattaa terveellistä ruokavaliota, joka hoitaa oireiden sijaan makeanhimon syitä. Keskeiseksi nousevat verensokeritasapaino ja suolistomikrobisto.

Tämä tapa oli Einille muutenkin turvallisempi.

Eini sairastui parikymppisenä anoreksiaan, kun hän alkoi laihduttaa ja syömättömyydestä tuli ansa. Kaventunut peilikuva ja saadut kehut hivelivät häntä.

Koska anoreksiasta ei puhuttu julkisuudessa vielä 80-luvulla, Eini ei aluksi ymmärtänyt sairastuneensa.

Vasta tuntuva alipaino ja syömisen aiheuttama oksentelu pysäyttivät hänet. Lappilaisella päättäväisyydellä Eini pystyi tekemään korjausliikkeen itse: opettelemaan uudestaan syömään elimistönsä tarvitsevan määrän ruokaa, aluksi pienillä annoksilla.

Koska Eini tietää riskin sairastua uudelleen, hän ei halua epäterveellisiä ruokaremontteja, saati nopeita laihdutuskuureja.

Pirjo Saarnia arvioi, että sokerinhimo talttuisi kahdessa viikossa, kun ateriat koostaisi fiksusti: niin, että ne sisältävät kuitua, proteiinia ja hyvää rasvaa.

”Tavoittelin ennen kaikkea hyvää oloa ja sitä, että energiaa riittäisi tasaisesti koko päiväksi. Laihduttamisen tarvetta minulla ei ollut”, Eini kertoo sokerittomasta jaksosta.

Lue myös: Sokerihimo tuli salakavalasti – Näin Veera pääsi irti sokerikoukusta: ”Olen saanut unta, terveyttä, ajatuksen selkeyttä ja herkullisia uusia makuelämyksiä”

Uusi rakkaus

Suurin muutos sokerittomien viikkojen aikana tuli Einin aamiaiseen. Aiemmin vain kevyen aamupalan syönyt Eini aloitti päivänsä kaurapuurolla, jonka päällä oli sokeritonta mehukeittoa ja hampunsiemeniä. Vieressä oli kaksi palaa sataprosenttista kauraleipää juustolla ja kalkkunaleikkeleellä päällystettynä sekä marjoja, vettä ja kahvia.

”Rakastuin oitis kaurapuuroon. Se tuntui sopivan vatsalleni erinomaisesti.”

Puolenpäivän maissa Eini söi lounaan. Useimmiten hän kokkasi munakasta tai ruokaisaa kanasalaattia. Iltapäivästä Eini nautti välipalan, yleensä jonkin hedelmän tai siivun kauraleipää. Illalliseksi oli kanaa tai kalaa ja salaattia. Kahdeksan maissa illalla Einin iltapalaan kuului joka päivä jugurttia, marjoja ja hampunsiemeniä.

Uusi säännöllinen ruokavalio tuntui Einistä hyvältä ensimmäisistä päivistä alkaen. Vaikka sokerinhimo ei heti hellittänyt, olo pysyi energisenä. Eini huomasi myös, että hänen yöunensa syvenivät. Keho alkoi kaivata säännöllistä tankkausta.

”Totuin nopeasti siihen, että syön aamulla kunnolla. Minulla alkoi olla nälkä heti herättyäni.”

”Sokerimiinaan astuminen keikkareissulla johtui omasta hölmöydestäni. En ollut suunnitellut kunnolisia eväitä.” © Tommi Tuomi

”Sokerimiinaan astuminen keikkareissulla johtui omasta hölmöydestäni. En ollut suunnitellut kunnolisia eväitä.” © Tommi Tuomi

Itsekurille kysyntää

Viidentenä päivänä eteen tuli hankaluuksia. Einiä heikotti. Verensokerit tuntuivat heittelehtivän. Olo oli etova. Päätä särki, ja kädet tuntuivat hieman vapisevan.

Eini uskoo, että hän kärsi sokerin vieroitusoireista.

”Jouduin todella taistelemaan, etten sortunut herkkuihin. Kroppani huusi mitä tahansa makeaa. Pysyin tiukkana, ja herkkuhimoon söin omenan. Iltapäivän pullakahvit korvasin kahvilla ja kauraleivällä. Itsekuri kannatti, sillä seuraavana päivänä oloni oli jo huomattavasti helpompi.”

Ensimmäisen viikon jälkeen Eini huomasi muutoksen mieliteoissaan.

”Minun ei enää tehnyt mieli makeaa. Se tuntui todella hyvältä.”

Muutenkin olo oli erinomainen. Vaikka välillä edellisestä ruokailusta olisi vierähtänyt viisikin tuntia, nälkäkiukkua ei tullut.

Lue myös: Oletko iltasyöppö? Hillitse makeanhimoa ja kasvata tahdonvoimaa syömällä kunnon ruokaa oikeaan aikaan

Vatsavaivat vähenivät

Kahden viikon sokerittoman jakson jälkeen Eini oli tyytyväinen vointiinsa ja itseensä. Hänen mielestään kokeilu kannatti.

”Pääsin yllättävän nopeasti irti sokerikoukusta. Oloni oli pääsääntöisesti virkeä. Sen jälkeen, kun selätin viidennen päivän vieroitusoireet, loppu sujui helposti. Makeanhimon hellittämisestä sain lisää puhtia pysytellä ruodussa.”

Paino pysyi kahden viikon aikana täsmälleen samana. Eini oli siitä tyytyväinen, sillä hänellä ei ollut tarkoitus laihduttaa. Einin mielestä hänen kasvonsa näyttivät kuitenkin siltä, kuin niistä olisi lähtenyt turvotus pois. Yöunet paranivat jo ensimmäisten sokerittomien päivien jälkeen. Kuntosalilla energiaa riitti paremmin kuin aikaisemmin.

Ennen kaikkea sokerittomuus vaikutti mielialaan.

”Itsekin yllätyin siitä, että en ollut pahalla päällä ollenkaan, lukuun ottamatta viidennen päivän mielialavaihteluita. Pääsääntöisesti tunsin itseni tasaisen hyvin voivaksi.”

Vatsan rauhoittuminen oli muutos, jota Eini ei osannut näin nopeasti odottaa.

Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivänä tunnen usein vatsani ruokailun jälkeen. Nyt suolistoni rauhoittui ja turvotus katosi.”

”Jouduin todella taistelemaan, etten sortunut herkkuihin. Kroppani huusi mitä tahansa makeaa. Pysyin tiukkana, ja herkkuhimoon söin omenan.” © Tommi Tuomi

”Jouduin todella taistelemaan, etten sortunut herkkuihin. Kroppani huusi mitä tahansa makeaa. Pysyin tiukkana, ja herkkuhimoon söin omenan.” © Tommi Tuomi

Sokerimiina takahuoneessa

Kun Eini noudatti Pirjo Saarnian suunnittelemaa ruokavaliota, yksi oppi nousi muita tärkeämmäksi: Ruokailuvälit pidettiin tasaisina.

”Nyt ymmärrän, että olen ollut lapsesta lähtien huono syömään välipaloja. Ruokailuvälini venyivät liian pitkiksi, minkä jälkeen minulla oli kiljuva nälkä. Silloin on vaikeampi koostaa ateriaa tasapainoisesti. Usein sorruin mättämään leipää, jotta sain verensokerini nopeasti ylös.”

Eini huomasi myös, että hän syö helposti liian vähän. Etenkin päivinä, jolloin hän harrasti reippaasti liikuntaa, kalorit jäivät turhan vähäisiksi.

”Epäilen, että elimistöni on saattanut olla pitkään säästöliekillä.”

Onnistumisiakin tuli vastaan. Kahden viikon aikana Einille kävi selväksi, että – liiallista sokerin syömistä lukuun ottamatta – hän on syönyt terveellisesti. Värikkäistä kasviksista, hedelmistä, kalasta, kanasta, kananmunista ja viljoista pääosin koostunutta ruokavaliota ei tarvinnut laittaa kokonaan uusiksi.

Kahden viikon aikana ruokapäiväkirjaa pitänyt Eini oppi kuulostelemaan tarkemmin itseään. Jatkossa hän haluaa olla entistä herkempi kehonsa viesteille.

Suunnitelmallisuuden merkitys kirkastui Einille, kun hänellä oli illalla keikka bändinsä kanssa. Eini oli syönyt liian vähän, sillä ennen keikkaa ei voi syödä, ettei tule raskas olo. Kun Eini palasi lavalta, hän kulautti kurkkuunsa ensimmäisen asian, mitä takahuoneesta löysi. Se oli lasillinen Fantaa.

”Sokerimiinaan astuminen johtui omasta hölmöydestäni. En ollut suunnitellut keikkareissulleni kunnollisia eväitä. Hatarasti syöminen kostautui heti verensokerin laskuna.”

Lue myös: Vältä laihduttajan ruoka-ansat ja tunnista ravintohuijaukset – Näin laihduttaja sortuu vääriin mielikuviin

Hyvästit pullahetkelle

Uusi tapa välttää sokerikoukkua tuntui niin hyvältä, että Eini aikoo jatkaa uutta ruokavaliotaan. Hän haluaa, että tasapainoinen, virkeä ja kevyt olo säilyy.

Sokerinhimon katoaminen tuntuu onnistumiselta. Vaikka Einillä on nyt lupa syödä kaikkea, hänen mielensä ei silti tee sokeria. Keho ei enää vaadi pullaa kahvin keralle.

Sokerin käyttöä rutkasti vähentänyt Eini tuntee olonsa vapaaksi.

”On helpottavaa huomata, että minä määrään nyt makeaa, ei toisinpäin.”

Einistä on tärkeää, että ruokavalion merkityksestä terveydelle puhutaan yhä enemmän.

”Jokainen voi parantaa hyvinvointiaan syömällä järkevästi.”

Ruoanlaitosta pitävä Eini aikoo kokkailla jatkossa terveellisiä kotiruokia. Päivittäiseen pullahetkeen hän ei aio palata, mutta juhlapäivinä hän ottaa rennommin.

”Elämästä pitää voida nauttia.”

Juttu julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 8/21.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X