Mikä ihme suomalaisten suolistoa oikein vaivaa? Listasimme 7 syytä suolisto-ongelmiin – näin IBD-sairauksia, keliakiaa, suolistosyöpää ja ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan
Suoliston sairaudet yleistyvät. Mutta mistä tietää, onko kyse vain toiminnallisesta vaivasta vai sairaudesta?
Yksi ainoa antibioottikuuri voi sekoittaa normaalin bakteerikannan jopa kahdeksi vuodeksi.
Olemme keskellä historiallista suolisto-ongelmien voitonmarssia. Keliakia yleistyy Suomessa nopeammin kuin muualla länsimaissa: sairauden esiintyvyys on lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Tulehdukselliset suolistosairaudet eli IBD-sairaudet, kuten haavainen paksusuolen tulehdus ja Crohnin tauti, ovat kolminkertaistuneet 15 vuoden aikana.
Paksu- ja peräsuolisyöpä on nykyisin suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpälaji.
Myös lievemmät suoliston ongelmat vaivaavat: ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsii vähintään joka kymmenes suomalainen, ja ”antibioottiripulia” aiheuttava sitkeä pöpö piinaa vanhusväestön lisäksi myös pieniä lapsia.
Mikä ihme suomalaisten suolistoa oikein vaivaa? Listasimme seitsemän syytä vatsapulmiin ja suolisto-ongelmiin.
Suolisto-ongelmien syyt
1. Perimä
Keliakia, Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus johtuvat osaltaan perimästä: suoliston puolustusjärjestelmä hälyttää poikkeuksellisen herkästi ulkoisista ärsykkeistä. Hälytys jää myös herkästi päälle – suoliston poikkeustila jatkuu, vaikka ärsyke on jo kadonnut.
2. Laukaiseva tekijä
IBD-sairauden puhkeaminen vaatii aina jonkin laukaisevan ympäristötekijän. Tällainen voi olla esimerkiksi suoliston bakteerikannan muutos tai häiriö immuunivasteessa.
Suolistosyövälle altistavia tekijöitä taas ovat pitkäaikaiset tulehdukselliset suolistosairaudet.
Elinolosuhteet länsimaissa ovat alkaneet muuttua hygieenisemmiksi. Suolisto-ongelmat voivat johtua siitä, ettei puolustusjärjestelmä ole kehittynyt maksimiinsa. istockphoto
3. Steriili ympäristö
Niin sanotun hygieniahypoteesin kannattajat syyttävät keliakiasta ja IBD-taudeista ”multaporkkanoita”, tai pikemminkin niiden puutetta. Ajallisesti nämä sairaudet ovat alkaneet yleistyä sitä mukaa, kun elinolosuhteet länsimaissa ovat alkaneet muuttua hygieenisemmiksi.
Puolustusjärjestelmän normaaliin kehittymiseen tarvitaan runsaasti kontakteja pöpöjen kanssa. Ensimmäiset tärkeät mikrobitreffit tehdään alatiesynnytyksessä ja rintaruokinnassa, ja tapaamisia jatketaan lattialta poimituilla suupaloilla, kuralätäköissä, hiekkalaatikolla ja popsimalla housunlahkeeseen pyyhkäistyjä porkkanoita suoraan pellosta.
Tärkein kehitystyö tehdään kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. Jos elinympäristö on tänä aikana ollut liian steriili, puolustusjärjestelmä ei kehity täyteen maksimiinsa.
4. Ravinto
Ruokavalio vaikuttaa suoraan siihen, minkälaiset bakteerit pitävät suolistossa huolta immuunipuolustuksestamme.
Hyvien bakteerien ruokaa ovat muun muassa viljakuidut, marjat, kasvikset ja hedelmät. Näiden bakteerien näkökulmasta nykyinen länsimainen ravinto on usein aivan liian steriiliä, pitkälle jalostettua, sokeroitua, kuituköyhää ja lihapitoista.
Liiallinen punaisen lihan ja lihajalosteiden syöminen kasvattaa suolistosyövän riskiä, eivätkä nykyiset tottumukset auta meitä tässäkään asiassa: 1950-luvulla suomalainen söi 30 kiloa lihaa vuodessa, nyt lähes 80 kiloa.
5. Ikääntyminen
Suolistosyövän yleistymistä aiheuttaa myös väestön ikääntyminen ja pitkäikäisyys. Elämme yhä pidempään, ja suolistosyövät ovat tyypillisesti 70+ -ikäisten sairauksia.
Osaltaan suolistosyöpien yleistyminen kertoo myös siitä, että ihmisillä on tietoa ja terveydenhuoltojärjestelmämme toimii hyvin: vaivoihin haetaan apua ja niitä diagnosoidaan.
Hyvien bakteerien ruokaa ovat muun muassa viljakuidut, marjat, kasvikset ja hedelmät. Suolisto-ongelmat voivat johtua myös stressistä. istockphoto
6. Elintavat
Toiminnallisten vatsavaivojen yleistymisen syyksi arvellaan usein länsimaista elämäntapaa. Ärtyneen suolen oireyhtymä eli IBS vaivaa yleisimmin kevyttä toimistotyötä tekeviä ihmisiä. Vaiva on yleisempi niillä, joilla suolistokaasua muodostuu tavallista runsaammin.
Osalla taas suoli reagoi erityisen voimakkaasti venytykseen ja supistelee herkemmin. Myös stressi aiheuttaa IBS-oireilua.
7. Antibiootit
Tiesitkö, että yksi ainoa antibioottikuuri voi vaikuttaa kolmannekseen suoliston bakteerifloorasta ja sekoittaa normaalin bakteerikannan jopa kahdeksi vuodeksi?
Normaalin mikrobiston tilalle kasvavat ”huonot” bakteerikasvustot voivat myös sairastuttaa. Yksi ikävimmistä bakteereista on clostridium difficile, joka voi aiheuttaa jopa kuukausia kestävän vaikean ripulin.
Difficile iskee usein monisairaisiin vanhuksiin, mutta nykyisin sitä tavataan yleisesti myös pikkulapsilla.
Suolisto-ongelmat vaivaavat monia suomalaisia. Monen vatsasairauden ensioireita ovat yleensä suolen toiminnan muutokset. istockphoto
Suolisto-ongelmat ja kivuliaat vatsavaivat – tunnista oireet
1. Keliakian tavallisimpia oireita ovat erilaiset suolistovaivat. Myös ruokahaluttomuus, anemia, väsymys tai kutiava, pienirakkulainen ihottuma voivat kieliä keliakiasta.
Joskus keliakian oireet ovat epätyypillisiä: vitamiininpuutoksia, hampaiden kiillevaurioita, osteoporoosia tai suun limakalvohaavaumia.
2. Crohnin taudin ensioireita ovat yleensä ripuli, vatsakivut, kuumeilu, pahoinvointi, veriulosteet, suolen tukosoireet ja nivelkivut. Tauti oireilee joko jatkuvasti tai häviää välillä viikoiksi tai jopa vuosiksi.
3. Haavainen paksusuolen tulehdus (ulseratiivinen koliitti) oireilee usein heti verisenä ripulina ja kouristavina vatsakipuina. Kun veriripuli jatkuu, seuraa anemiaa ja väsymystä. Ennen suolioireita voi esiintyä nivel-, iho- tai silmävaivoja. Oireilla on tapana kehittyä vähitellen, ja ne esiintyvät usein jaksoittain.
Suolistosyöpä on usein varhaisvaiheessa oireeton tai oireet ovat lieviä tai epämääräisiä.
Ensioireita ovat yleensä suolen toiminnan muutokset, ripuli, vatsakipu, ummetus, tunne siitä että suoli ei tyhjene kunnolla tai verenvuoto.
4. Clostridium difficile aiheuttaa pitkittynyttä, pahanhajuista, koostumukseltaan usein rasvamaista ripulia.
5. Ärtyvän suolen oireyhtymä oireilee vatsan turpoiluna, ilmavaivoina ja kipuina, joiden sijainti vaihtelee. Suolen toiminta vaihtelee ripulista ummetukseen. Oireet usein pahenevat iltaa kohti. IBS on niin sanottu toiminnallinen suolistovaiva: tutkimuksissa suolesta ei löydetä vikaa, mutta se ei toimi normaalisti.
Ruokavalio vaikuttaa suoraan siihen, minkälaiset bakteerit pitävät suolistossa huolta immuunipuolustuksestamme. Suolisto-ongelmat voivat johtuvat huonosta ravinnosta. istockphoto
Miten suolistosairauksia ja -ongelmia hoidetaan?
1. Keliakian ainoa hoito on elinikäinen ja ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliohoidon avulla voidaan paitsi rauhoittaa keliakian aiheuttamat oireet, myös välttää hoitamattoman keliakian aiheuttamat vakavat lisäsairaudet, kuten suolistokasvaimet ja osteoporoosi.
2. Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus, eli IBD-sairauksia hoidetaan taudin aktivoituessa useimmiten kortisonilla. Hoitona voidaan käyttää myös solunsalpaajia, joita käytetään vuosia kestävinä kuureina.
Vaikean taudin hoitoon saatetaan käyttää biologisia lääkkeitä tai niiden synteettisesti valmistettuja kopioita eli biosimilaareja, jotka vaikuttavat tulehdusta ylläpitäviin valkosoluihin tai tulehduksen välittäjäaineisiin. Lääkkeitä käytetään yksin tai yhdistelminä riippuen taudin vaikeusasteesta ja sijainnista. Jos oireita ei saada kuriin lääkityksellä, saatetaan tarvita myös leikkaushoitoa.
IBD ei parane ruokavaliolla, eikä ruualla voi korvata lääkehoitoa. Gluteeniton ruokavalio helpottaa useimpien oireita, samoin palkokasvien poistaminen ruokavaliosta.
Potilailla on usein omakohtaisia kokemuksia siitä, että jotkut tietyt ruoka-aineet pahentavat suolisto-oireita. Yhtä kaikille sopivaa ruokavaliota ei kuitenkaan tunneta – joku saa apua maidottomasta ja toinen vegaaniruokavaliosta. Monet voivat palata normaaliruokavalioon taudin oireettomaksi ajaksi.
3. Suolistosyövän hoitona käytetään leikkausta, sädehoitoa, solunsalpaajia sekä näiden yhdistelmiä. Hoito valitaan syövän laadusta ja levinneisyydestä riippuen.
4. Clostridium difficile vaatii pitkän lääkekuurin. Antibiootin rinnalla käytetään probioottista saccharomycis boulardii -hiivaa, jonka avulla pyritään korjaamaan suoliston bakteerikantaa suotuisammaksi. Vaikeissa tapauksissa käytetään myös ulosteensiirtoa, jossa terveen luovuttajan ulostetta siirretään difficilen valloittamaan suoleen.
5. Ärtyvän suolen oireyhtymä: Lievät IBS-oireet hoituvat suosituksista tutuilla ohjeilla: kuitupitoisia viljoja, kasviksia, hyviä rasvoja, riittävästi nestettä. Liikunta, lepo ja stressinhallinta auttavat.
Joskus kuituvalmisteiden käytöstä on hyötyä, joskus kuidut pahentavat oireita. Oma ruokavalio löytyy usein vasta kokeilemalla. Vaikeisiin oireisiin saa apua laillistetulta ravitsemusterapeutilta, joka voi ohjata esimerkiksi IBS-oireita tehokkaasti lievittävän FODMAP-ruokavalion kokoamisessa.
Juttu on julkaistu aiemmin Kotilääkärin numerossa 3/2018.
Lähteet ja lisätietoja: keliakialiitto.fi, crohnjacolitis.fi, cancer.fi, Kalliomäki M, Käyhkö S, Mykkänen M, Isolauri E, Lähdesmäki T: Suoli-aivoakseli – mikrobiston ja hermoston monimuotoinen yhteys. Suom Lääkäril 2018;73:203–7.
Mokkala K: Intestinal permeability in pregnancy : dietary and microbial determinants and metabolic consequences. Väitöskirja. Turun yliopisto 2017.