Matti ja Teppo eivät lopeta keikkailuaan, vaikka esiintyvätkin yhä harvemmin: ”Fanit haluavat meidät – me tarvitsemme esiintymisen ja aplodien antaman adrenaliinin”

Matti ja Teppo aikovat puolittaa keikkamääränsä ensi vuonna, mutta kokonaan he eivät aio lopettaa. Esiintyminen ja aplodit koukuttavat liiaksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Matti (vas.) on tehnyt duolle uusia biisejä. ”Kun kuulin ne, en ole enää lainkaan varma, pystymmekö lopettamaan ikinä täysin”, arvelee Teppo.

Matti ja Teppo aikovat puolittaa keikkamääränsä ensi vuonna, mutta kokonaan he eivät aio lopettaa. Esiintyminen ja aplodit koukuttavat liiaksi.
(Päivitetty: )
Teksti: Pirjo Kemppinen

Kyse ei ole lopettamisesta. Ruohosen veljekset Matti, 69, ja Teppo, 71, tekevät heti selväksi, että ura jatkuu, vaikka 50-vuotisen uran kunniaksi tehtävä konserttikiertue on nimettykin viimeiseksi.

”Fanit haluavat meidät, mutta myös me tarvitsemme adrenaliinin, jonka esiintyminen ja aplodit antavat. On se niin koukuttavaa”, sanoo Matti.

Kuluvan vuoden jälkeen Matti ja Teppo nousevat lavalle aiempaa harkitummin ja vain kesäisin.

Tähän mennessä tahti on ollut keskimäärin sata keikkaa vuodessa. Ensi vuonna määrä putoaa puoleen tai jos Teppo saa päättää, vielä senkin alle.

Mitä tulee esiintymisten tilalle?

Sen päiväinen show

Ruohosten –vanhempien ja kolmen pojan– koti oli 19 neliön hellahuone Turussa alueella, jota sanottiin köyhälistökortteliksi. Isä teki töitä haalarit päällä Wärtsilässä, äiti sairaala-apulaisena ja välillä leipomossa.

Vanhemmat huomasivat jo varhain poikiensa musikaalisuuden, joka lienee periytynyt äidin puolelta. Pohjanmaalta kotoisin olevassa suvussa oli kanttoreita ja urkureita. Samasta sukujuuresta löytyy myös säveltäjä Oskar Merikanto.

Poikia kannustettiin käyttämään laulun lahjaansa.

”Tulipa kylään kuka tahansa, äiti komensi laulamaan.”

Pikkunaskaleista lähtien Matti ja Teppo esiintyivät myös erilaisissa tilaisuuksissa, kuten häissä ja hautajaisissa. Välillä mukana oli kolmas veli Seppo, josta myöhemmin tuli oopperalaulaja.

”Seppo lauloi korkealta ja kovaa, joten oli selvää, mihin se johtaa. Matti ja minä heitimme shown puolelle.”

Äidillä olikin vastauksena vakiolause, kun kysyttiin, missä Matti ja Teppo ovat:
”He ovat pitämässä sen päiväistä showta.”

Esiintymiskokemus karttui myös Turun työväen lapsikuoron riveissä. Kun Turun musiikkiopisto aloitti toimintansa, olivat Matti ja Teppo ensimmäisten sinne opiskelemaan hyväksyttyjen joukossa.

”Vanhemmat pistivät kaiken mahdollisen likoon, jotta pääsimme uralla eteenpäin”, kiittää Teppo.

Matti opiskeli viulun ja Teppo pianon soittoa. Instrumentit valitsi äiti.

”Vihasin viulun soittoa. Se olikin ainoa asia, josta olin äidille todella vihainen.”

Matti olisi soittanut vain kitaraa, jonka kanssa oli jo alkanut tehdä omia lauluja.

Nappulakengät naulaan

Äiti lauloi naiskuorossa. Isältä pojille siirtyi rakkaus jalkapalloon.

”Pelasimme aamusta iltaan ulkona. Silloin luotiin peruskunto, joka on kantanut tänne asti”, uskoo Matti.

”Höysteenä ovat olleet terveelliset elämäntavat. Jossain vaiheessa oli keikkapaikkoja, joille järjestäjä toivotti tervetulleeksi koskenkorvapullolla. Kovasti ihmettelivät, kun emme ottaneet huikkaa”, lisää Teppo.

Matti ja Teppo pelasivat TPS:n paidassa B-juniori-ikään asti. Nappulakengät ripustettiin naulaan äidin käskystä.

”Hän ilmoitti valmentajalle, että nyt loppuu pelaaminen ja pojat keskittyvät musiikkiin.”

Missä vaiheessa veljekset alkoivat uskoa uraan musiikin parissa?

”Ponnahduslauta oli Turun Sanomalehtimiesyhdistyksen järjestämän Ponnahdus pinnalle -kilpailun voitto 1965”, sanoo Matti.

Matti jätti opinnot keskikouluun. Teppo kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1968 ja jatkoi opiskelua Åbo Akademissa. Ensilevytys Jos olet onnellinen tehtiin vuonna 1969.

Seuraavana vuonna syntynyt ensimmäinen hitti, Kissankultaa, nosti suosion harjalle. Tepon oli pakko tehdä valintansa. Opiskelu sai jäädä.

Matti Ruohonen

Matti Ruohonen aikoo jatkossa huolehtia kunnostaan ja lukea entistä enemmän. Tommi Tuomi / Otavamedia

Leijonaluonne ja kalalapsi

1,5 miljoonaa myytyä levyä, 31 kultalevyä, 8 platinalevyä ja 3 tuplaplatinaa. Iskelmä-Finlandia, kaksi Emma-patsasta ja lukuisia muita palkintoja. Matin ja Tepon ura on kunnioitettava suomalaisen iskelmämusiikin historiassa.

Matti sanoo suoraan:

”Yleensä näin komean uran takana on markkinamiehiä ja managereita. Me olemme hoitaneet kahdestaan koko paletin.”

Matti säveltää, markkinoi ja myy keikat. Teppo hoitaa kaikki paperityöt.

Tämän jutun tekoa edeltävänä iltana Teppo sai Matilta kuvallisen tekstiviestin. Siinä kerrottiin, minkälaiseen asuun Seuran kuvauksiin olisi syytä pukeutua. Matti valitsee myös Tepon esiintymisasut.

”Matti on ollut pomo alusta lähtien. Hän on leijonaluonne ja minä olen kalalapsi, joka leijuu jossain ihan muissa sfääreissä”, Teppo sanoo.

Matti myöntää.

”Minulla on kokonaisnäkemys siitä, minkälaisia olemme parhaimmillamme. Teppo ei ole busineksesta innostunut.”

Riitoja ei ole ollut. Yhden sapettavan seikan Teppo sentään keksii.

”Joskus ärsyttää, kun Matti kehuu meitä liikaa.”

Kysymys autosta

Aurasillan kupeessa olevassa jugendtalossa on MTR Music -yhtiön hulppeat, 157 neliöiset toimitilat. Matti ja Teppo perustivat oman levy-yhtiön jo vuonna 1974 Jukka Kuoppamäen esimerkin innoittamana.

”Hän levytti jatkuvasti biisejään oman yhtiön kautta. Ajattelin, että mekin voimme tehdä niin”, kertoo Matti.

”Olihan se aika yltiöpäinen kuvio ja hirveä riski”, lisää Teppo.

Huonostikin siinä olisi voinut käydä. Yhtiö otti hoitaakseen myös ulkopuolisten artistien tuotantoja ja esiintymisiä. Oli työntekijöitä ja jossain vaiheessa perustettiin sivukonttori Helsinkiin.

”Se oli hirveän raskasta aikaa. Oli pidettävä huolta monista, tehtävä uusia biisejä ja keikkatahti oli mieletön.”

Taloudellisestikin oli hetken tiukkaa.

”Tuli luottotappioita ja oltiin aika isossakin hädässä. Kysyin Masalta, että mitä tehdään. Hän vastasi, että ostetaan uusi Mersu. Hän luotti, että selvitään ja niin kävikin.”

Sisäänkäynnin edessä seisoo nytkin musta Mercedes Bentz. Se on S-sarjaa, joka on merkin lippulaiva ja suurin henkilöautomalli.

”En ymmärrä autoista yhtään mitään, joten minulla täytyy olla varma peli. Sitä paitsi ajamme tällä keikkamatkat. Se on toinen, liikkuva koti”, Matti perustelee.
Volkswagen Passatilla ajava Teppo ei malta olla kysymättä:

”Mutta pitääkö sen välttämättä olla s-sarjaa?”

Pari syytä

Matin silmät loistavat, kun hän kuvaa tunnelmaa keikoilla. Jo ennen lavalle tuloa kantautuu takahuoneeseen yleisön hurmos, käsien taputusten rytmittävät ’matti, teppo, matti, teppo…’ -huudot. Kun show alkaa, vain harva tanssii, vaikka kyseessä olisi tanssilava. Yleisö haluaa nähdä yhä uudelleen tutut koreografiat.

”Fiilis on mieletön! Haluamme palkita yleisön ja vetää keikat sata lasissa.”

Verenpaine ja kolesteroli ovat hieman kohollaan, mutta muuten Matti ja Teppo ovat huippukunnossa. Kumpikin rakastaa makeaa, mutta se ei näy vyötäröillä.

”Ihmettelemme itsekin, minkä taian avulla vielä seitsemänkymppisinäkin jaksamme heilua lavalla täyttä menoa.”

Miksi karsia keikkailua, jos sitä rakastaa?

Yksi syy ovat pitkät ajomatkat. Ratin takana on yleensä Matti.

”Olen ruvennut pelkäämään yöaikaan ajamista. Läheltä piti -tilanteita peurojen ja hirvien kanssa on ollut liian monta. Ikää on mittarissa sen verran, että hoksottimet, reaktiokyky ja näkö ovat heikentyneet.”

Hotelleissa yöpyminenkään ei houkuta. Teppo haluaa palata keikalta aina kotiin.

”Koti on turvapaikka. Hotelleissa eläminen on ajankuluttamista ja odottamista.

Kiertueilla on pakko ottaa nukahtamispillerin puolikas, jotta saan unen.”

Kuluva vuosi painetaan vielä täysillä. Tammikuusta toukokuuhun on lomaa ja kesällä 2020 keikkaillaan valikoidusti. Vuosi sitten syntynyt päätös uran hiivuttamisesta on yhteinen.

”Kaikesta olemme päättäneet yhdessä, paitsi vaimojen valinnoista.”

Teppo Ruohonen

Teppo Ruohonen aikoon keikkatahdin hidastuttua viettää enemmän aikaa lastenlasten seurassa. Tommi Tuomi / Otavamedia

Kaikkea ei jaeta

Paras ystävä, työkaveri ja yhtiökumppani. Sellaiset Matti ja Teppo ovat toisilleen. Kun Matti kulkee kadulla, hän kuulee usein: ”Siinä menee Mattijateppo.”

Teppoa naurattaa:

”Vaimo ei oikein tykkää, kun sanotaan, että ’tuossa on Matinjatepon vaimo’.”

He ovat kuitenkin yksilöitä eikä kaikkea jaeta.

”Keikkamatkoilla puhumme politiikastakin, mutta en ole koskaan kertonut Matille puoluekantaani”, sanoo Teppo.

”Enkä minä ole kysynyt Tepolta, kuinka viriili hän vielä on”, heittää Matti.

Aikovatko he viettää yhdessä lisääntyvän vapaa-ajan?

Tuskin.

”Tähänkin saakka olemme olleet aika lailla omissa oloissa keikkojen ulkopuolella.”

Jo vuosia Matti on viettänyt Anne-vaimonsa kanssa Teneriffalla vuoden ensimmäiset kuukaudet. Ensi vuonna siellä lenkkeillään entistä pidempään.

Teppo viihtyy saarella maksimissaan kaksi viikkoa. Viikon loma Roomassa Varpu-vaimon kanssa on myös perinne.

”Mietin, millä tulen ajan täyttämään. Ainakin luen entistä enemmän, yritän pitää yleiskunnon hyvänä”, suunnittelee Matti.

Teppo keskittyy 12-, 9- ja 6-vuotiaisiin lapsenlapsiinsa.

”Liian usein olen joutunut sanomaan, että ’pappa ei nyt jaksa, koska on tullut juuri keikalta’. Haluan seurata heidän kehitystään.”

Matti jatkaa myös säveltämistä, sillä luovuus ei ole ehtynyt. Uusi levy ilmestyy syksyllä ja Matin mielestä siinä ovat hänen tähänastisen uransa parhaat sävellykset.

Tepolla on siitä myös sanottavaa:

”Kuultuani Matin uudet biisit en ole enää lainkaan varma, pystymmekö lopettamaan ikinä täysin.”

X