Näitä tarinoita et tiennyt Matti Nykäsestä – Ystävät kertovat 12 sykähdyttävää muistoa mäkikotkan urheilu-ja viihdeuran varrelta

Tiesitkö, että Matti Nykänen kärsi uransa jälkeen korkean paikan kammosta? Tai että hän ja Ari-Pekka Nikkola ovat pesseet hyppypukujaan nyrkkipyykillä?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jasper Pääkkösen ja Matti Nykäsen promootioturnee huipentui Norjaan 2006. Pääkkönen jännitti Matin reaktiota elokuvaan etukäteen – turhaan.

Tiesitkö, että Matti Nykänen kärsi uransa jälkeen korkean paikan kammosta? Tai että hän ja Ari-Pekka Nikkola ovat pesseet hyppypukujaan nyrkkipyykillä?
(Päivitetty: )
Teksti: Aino Vitikainen ja Hannu Teider

”Olimme Matin kanssa kämppäkavereita vuoden 1987–1988. Vuoden ensimmäisellä lumileirillä St. Moritzissa saimme yhtenä iltana idean pestä hyppypuvut asunnon kylpyammeessa. Pukuja ei saanut pestä pesukoneessa, ja niillä oli hypätty koko kesäkausi kesäkuusta marraskuuhun. Haju oli melkoinen.

Laskimme kylpyammeen täyteen vettä ja hankasimme vieretysten toinen puvun toista lahjetta ja toinen toista. Pahimmat hajut niistä kolmesta puvusta ainakin lähtivät.

Pesin tuolloin ensimmäistä kertaa itse hyppypukuani. Talveksi tuli taas uusia pukuja, joita ei tarvinnut heti pestä.”

Ari-Pekka Nikkola, Ex-mäkihyppääjä, juniorivalmentaja

Ari-Pekka Nikkola

Ari-Pekka Nikkola muistaa vielä hyppypukujen pesemisen Matin kanssa 1980-luvun lopussa. © MARTTI KAINULAINEN / LK

Kalevi Tuominen: ”Hypitty riittävästi”

”Matti sai majoittua Calgaryn olympialaisissa 1988 erikoisluvalla olympiakylän ulkopuolella. Hän asui vastavihityn vaimonsa Tiinan kanssa kaupunkihotellissa.

Matti tiesi, mihin aikaan olin lähdössä kisakylästä suurmäen kisaan. Matti pyysi, että nappaisin hänet kyytiin, koska kuljin hotellin ohi.

Liikenneruuhkassa matka mateli. Kuulimme Kleinbusiin, kuinka kuuluttaja kuulutti mäkimontussa jo koekierroksen hyppyjä.

Sanoin Matille varovasti, että olisihan se ollut hyvä, jos olisit ollut mukana koekierroksella. Matti taputti minua itsevarmana olkapäälle ja sanoi: ”Kuule Kallu, kyllä niitä hyppyjä on hypitty ihan riittävästi.”

Matti hyppäsi heti kilpailun ensimmäisellä kierroksella niin pitkälle, että kuuluttajakin kertoi kultamitalikamppailun olevan ohi.”

Kalevi Tuominen, Suomen olympiakomitean entinen valmennuspäällikkö

Kari Ylianttila: ”Matti ajatteli päinvastoin”

”Matti oli aikansa kovimpia harjoittelijoita, jos ei kovinkin. Hän oli todella hyvässä fyysisessä kunnossa ja harjoitteli kovaa.

Häviäminen oli Matille kuitenkin myrkkyä. Sijoittuminen toiseksi ei riittänyt. Häviön jälkeen Matti prässäsi itseään treeneissä tavallistakin enemmän, usein heti kisoista seuraavana päivänä.

Hiottiin milloin mitäkin asiaa, joka oli Matin mielestä pielessä.

Minä ajattelen, että jos hyppyharjoitukset eivät suju, on turha jatkaa vaan pitää huilata. Matti ajatteli päinvastoin. Häntä piti jarrutella harjoittelussa.”

Kari Ylianttila, Matti Nykäsen valmentaja 80-luvun lopulla

Jasper Pääkkönen: ”Nyt lähdemme lonkerolle”

”Matti Nykänen sai katsoa Matti-elokuvan yksityisnäytöksessä ennen ensi-iltaa. Hän istui yksin Maximin elokuvateatterin salissa ja me (elokuvan tekijät) jännitimme salin ulkopuolella, millainen reaktio Matilta tulee.

Hän tuli salista ulos silmäkulmiaan pyyhkien ja sanoi, että ”tämä on maailmankaikkeuden paras elokuva, parempi kuin Uunot”. Lause oli minulle suuri helpotus. Matti jatkoi vielä omalla huumorillaan, että ”Pääkkönen, nyt me lähdemme lonkerolle, ja sitten mä vedän sua turpaan”.

Myöhemmin hän sanoi, että elokuvassa oli paljon totta, mutta jos se olisi tehty aivan totuudenmukaisesti, ikäraja olisi ollut K-30.”

Jasper Pääkkönen, näyttelijä, pääosan esittäjä Matti-elokuvassa

Esa Nummela: ”Pukumiehet taantuvat”

”Tapasin Matin ensimmäisiä kertoja Helsingissä jonkin hotellin aulassa viime vuonna. Minulle oli hieman yllättävääkin huomata, kuinka kaikenikäiset tunnistavat Matin.

Monet isot rokkistaratkin saavat kävellä kaupungilla ilman, että kukaan tunnistaa, mutta Matin huomaavat kaikki.

Hauskinta on seurata, kuinka aikuiset pukumiehet taantuvat jälleen pikkupojiksi idolinsa edessä ja pyytävät nimikirjoituksia.”

Esa Nummela, Matti Nykäsen keikkamyyjä, Magnum Live

Esa Nummela

Keikkamyyjä Esa Nummela nauttii, kun pukumiehet taantuvat
lapsiksi Matin edessä. © PEKKA NIEMINEN / SKOY

Pekka Honkanen: ”Illalla kännykkäni soi”

”Kymmenkunta vuotta sitten olin lauantaisena kevätiltana katsomassa televisiosta kaveriporukalla Englannin cupin finaalia.

Ottelun jälkeen noin seitsemältä illalla kännykkäni soi. Soittaja oli Matti Nykänen.

Matti kysyi kohteliaasti, voisiko hän esitellä bändilleen Urheilumuseossa esillä olevat mitalit. Bändillä oli myöhemmin illalla keikka jossakin pääkaupunkiseudulla.

Koska illalla minulla ei ollut muutakaan ohjelmaa, lupasin tulla itse paikalle. Ajoin museolle, jossa Matti odotti bändinsä kanssa. Avasin ovet ja laitoin valot päälle.

Matti oli hyvällä tuulella. Hän esitteli mitalinsa ja kertoi bändille muistoja hyppyuralta.

Yksi futisporukastani halusi lähteä mukaan, kun kuuli, kuka soitti. Hän sai ikimuistoisen valokuvan yhdessä Matin kanssa komean mitalikokoelman edessä.”

Pekka Honkanen, Urheilumuseon johtaja

Esko Tulusto: ”Lensi kaikenlaista”

”Syksyllä 1994 Hymy-lehti ryhtyi pelastamaan Matin mitaleja, koska niitä oltiin myymässä ulkomaille.

Matti vakuutti minulle, ettei hän ollut myynyt mitaleja kenellekään. Kysyin Matilta, oliko hän kirjoittanut nimensä yhteenkään paperiin.

Matti muisteli pitkään. Hän sanoi laittaneensa joskus kaljatuoppeja vastaan nimensä tyhjille papereille. Hän ei tiennyt, kuinka usein oli nimensä kirjoittanut.

Mitalit olivat oululaisilla liikemiesveljeksillä Matin velkojen panttina.

Lopulta mitalien hinnasta päästiin veljesten kanssa sopimukseen, ja matkustin elokuun lopulla Ouluun asianajaja Heikki Salon kanssa.

Saimme mitalit, mutta peräämme lensi neljännen kerroksen ikkunasta kaikenlaista Matin urheilutavaraa, pientä ja suurta: palkintopyttyjä, hiihtopukuja, hyppykypärä.

Mitalit olivat onneksi tallessa olkalaukussani.”

Esko Tulusto, Hymyn entinen päätoimittaja

Päivikki Palosaari: ”Matin olo kävi tukalaksi”

”Matti oli juuri aloittanut keikkailun 90-luvulla, kun hän tuli ensimmäistä kertaa esiintymään Levin Hulluun Poroon.

Ravintola oli silloin nykyistä paljon pienempi. Se oli tehty vanhaan ruokalaan eikä siellä ollut edes esiintymislavaa. Matille oli rajattu naruilla esiintymistila lattialta huoneen takaosaan aivan keittiön oven läheltä.

Päivikki Palosaari

Päivikki Palosaaren mukaan Matti Nykäsen ensiesiintyminen Hullussa Porossa aiheutti ryntäyksen. © PEKKA NIEMINEN / SKOY

Paikalle tuli valtavasti naisia, jotka pakkautuivat tiiviiseen rinkiin Matin ympärille. He taputtivat, hyppivät, huusivat ja kannustivat koko ajan.

Lopulta Matin olo kävi lattialla niin tukalaksi, että hänen täytyi kesken biisin käydä haukkaamassa happea keittiön puolella. Hetken kuluttua hän tuli takaisin ja veti mahtavan keikan loppuun.”

Päivikki Palosaari, Levin Hullu Poro Oy:n omistaja

Riina Kullas: ”Matilla löytyy tuttuja”

”Kerran lähdimme kameroiden kanssa Matin mukaan, kun hän kertoi lähtevänsä moikkaamaan Juha Mietoa Kurikkaan.

Miehet olivat sopineet tapaamisen kahvilaan. Tavatessaan he halasivat lämpimästi, ja näytti siltä, että heidän keskustelunsa jatkui siitä, mihin ne olivat viimeksi jääneet. Muutaman tunnin tapaamisen aikana he ehtivät muistella menneitä, puida nykyurheilua ja elämäntilanteitaan.

Ohjelmaa tehdessä huomasimme, että Matilla löytyy tuttuja ministereistä mummoihin, ja hänestä todella pidetään.”

Riina Kullas, tuottaja, Century Films, Nykäsen Matti -tv-ohjelma

Riikka Heino: ”Vahva yhteys”

”Matti Nykänen tuli vieraaksi Mansikkapaikka-ohjelmaan vuonna 2011. Mukana oli myös Susanna Ruotsalainen. Minulle on jäänyt elävästi mieleen, kuinka vahva yhteys Matin ja Susannan välillä oli. Se näytti vuosisadan rakkaustarinalta.

Matti tukeutui Susannaan vahvasti. Nauhoitusten alkaessa katsoin parhaaksi pyytää Susannan studiosta ohjaamoon. Silti vaikeampien kysymysten kohdalla Matti haki Susannan katsetta studiosta useasti.

Minulle jäi tunne, että Matti oli suhteessa tunne ja Susanna järki.”

Riikka Heino, tuottaja, Yle

Pekka Korhonen: ”Juoksimme hien pintaan”

”Matille on aina ollut huone meillä valmiina. Tapasimme ensimmäistä kertaa jo 80-luvun alussa.

Matti vietti meillä paljon aikaa yhteensä 18 vuoden aikana, välillä viikon, pari kuukautta ja joskus pidempäänkin. Hän majoittui yhdessä kolmen huoneen asunnoistamme.
1980-luvun lopulla kävimme vielä Matin kanssa paljon yhdessä lenkkeilemässä hänen majoittuessaan meillä. Hän oli hyvässä kunnossa.

Aleksi Valavuori

Aleksi Valavuori yllättyi, kun mäkikotka pelästyi helikopteritehtävää Pelkokerroin-ohjelman kuvauksissa 2009. © HARRI NURMINEN / STR / LK

Saatoimme juosta 10 kilometrin lenkkiä tai kierroksia ravitallini hevosille tehdyllä valmennusradalla. Juoksimme kunnon hien pintaan.

Lenkeillä ei puhuttu, mutta usein lenkin jälkeen Matti sanoi tuntevansa olonsa hyväksi. Siitä tuli aina hyvä mieli.”

Pekka Korhonen, asuntohotelli Kultakengän omistaja, Muurame

Aleksi Valavuori: ”Psyykattiin helikopteriin”

”Kuvasimme vuonna 2009 Argentiinassa Pelkokerroin-ohjelmaa, johon Matti tuli kisaamaan. Ensimmäisen päivän kilpailuna oli helikopteritehtävä, jossa piti laskeutua helikopteriin kiinnitettyä turvaverkkoa pitkin, napsia lippuja ja syöksyä lopulta korkealta veteen.

Ajattelin tehtävän olevan Matille helppo, koska hän on mäkikotkana tottunut korkeisiin ja tuulisiin paikkoihin.

Ennen kisaa Matti vaikutti aivan helkkarin jännittyneeltä. Kysyin, että mikä on, ja Matti vastasi, ettei tiedä, pystyykö hän tekemään tehtävää, koska hänellä on pirunmoinen korkean paikan kammo.

Olin aivan äimistynyt. Kuinka mäkikotkalla voi olla korkean paikan kammo? Pidimme pienen tauon, jonka aikana Matti psyykattiin helikopterin kyytiin. Lopulta hän hoiti tehtävän upeasti aina maaliin asti.”

Aleksi Valavuori, urheiluvaikuttaja, tv-juontaja

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Seura-lehden vuoden 2013 kesän erikoisnumerossa Matti 50.

X