THL:n ylilääkäri ja rokotetutkija Hanna Nohynek sai järkyttävää vihapostia – ”Kyllä siinä nahka paksuuntuu, kun pommitetaan”
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek joutui koronapandemian aikana puun ja kuoren väliin. Iskuja sateli sekä rokotteiden vastustajilta että tehokkaampia koronatoimia vaativilta.
Hanna Nohynek ymmärtää rokotteiden vastustajia tiettyyn pisteeseen asti. Hän sanoo, että monilla voi olla taustalla todellinen huoli, joka kumpuaa omakohtaisesta kokemuksesta.
Kun koronapandemia vyöryi Suomeen keväällä 2020, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri, rokotetutkija Hanna Nohynek aloitti urakkansa kansanterveyden valistajana.
Vaikka koronapandemia on ohi, vääntö jatkuu. Loppuvuodesta kohuttiin siitä, että Suomi nousi kärkisijalle eurooppalaisessa koronakuolematilastossa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n keräämässä tilastossa oli listattu 12 edellisen kuukauden aikana tapahtuneet koronakuolemat. Niihin laskettiin kaikki positiivisen koronatuloksen saaneet henkilöt, jotka olivat menehtyneet 30 vuorokauden sisällä tartunnasta.
Hanna Nohynek huomauttaa, että yksittäisestä tilastosta ei pidä kuitenkaan tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaan on nähtävä kokonaiskuva.
Nohynekin mukaan Suomi selvisi kokonaisuudessaan pandemiasta erittäin hyvin, sillä koronaan sairastuneiden ja kuolleiden määrä oli eurooppalaisittain varsin kohtuullinen.
Hurjia nuo vuodet kuitenkin olivat sekä Suomelle että Nohynekille.
Rajuja uhkauksia ja fanipostia
”Revin pääsi irti.” Niin luki viestissä, jonka Hanna Nohynek sai sähköpostiinsa koronapandemian ollessa kuumimmillaan. Viestin lähettänyt tuomittiin myöhemmin Kymenlaakson käräjäoikeudessa viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Koronarokotukset herättivät kuumia tunteita, erityisesti rokotekriittisten joukossa. Vaikka Nohynek tottui uhkauksiin, pelottavia ne silti olivat – varsinkin viestit, jotka sisälsivät fyysisiä uhkauksia tai täyttivät maalittamisen tunnusmerkit.
Niitä tuli niin sähköisesti kuin perinteisellä kirjepostilla. Häntä muun muassa verrattiin natseihin ja kuvattiin viikatenaisena rokotepiikit käsissään.
Tuli myös fanipostia ja paljon positiivista huomiota. Nohynek nimitettiin Stadin friiduksi, hän oli valitsemassa tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoa ja hän esiintyi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä sekä vaatteet päällä että ilman.
Kaikista ihanin palaute Nohynekin mielestä oli Myyrmäen uimahallin rakennustyömaan aitaan maalattu graffiti. Siinä luki NOHYNEK.
”Joku oli ymmärtänyt, miten tärkeitä nämä asiat ovat.”
”Ihmisillä on oikeus oppia ja ymmärtää”
Nohynekin taival Suomen koronakasvona alkoi huhtikuussa 2020 – heti sen jälkeen, kun hän palasi töihin sairastettuaan itse rajun koronataudin. Väsymättä hän esiintyi medioissa selittämässä kansalaisille rokotteista ja rokotusten etenemisestä.
Koko ajan tarvittiin tietoa. Toimittajat soittivat – ja soittavat yhä – mielellään Nohynekille, koska hänet sai helposti kiinni ja hän puhui asioista selkeästi ja ymmärrettävästi. Nohynekille tämä on itsestäänselvä osa kansanterveystyötä.
”Olen suhtautunut avoimesti julkisuuteen ja vastannut myöntävästi myös esimerkiksi iltapäivä- ja naistenlehtien haastattelupyyntöihin. Jos haastattelu menee asia edellä, tällaisilla jutuilla tavoitetaan ihmisiä, jotka eivät käy THL:n sivuilla tai lue tiedejuttuja.”
Alussa Nohynek myös twiittasi paljon. Sittemmin hän lopetti avausten tekemisen viestipalvelu Twitteriin (nykyinen X), koska niistä tuli kuin magneetteja THL:n ja rokotusten vastustajille.
Mutta edes ikävät tai uhkaavat palautteet eivät saaneet häntä vetäytymään tutkijankammioon, pois julkisuudesta.
”Kahden opettajan lapsena ajattelen, että ihmisillä on oikeus oppia ja ymmärtää.”
Nohynek oli puun ja kuoren välissä, sillä häntä painostivat samaan aikaan sekä rokotevastustajat että uusia tehosteita ja kovempia koronatoimia vaativat tahot.
”Kyllä siinä nahka paksuuntuu, kun pommitetaan. Ei sitä pidä ottaa henkilökohtaisesti. Yritän tehdä parhaani ja edistää mahdollisimman näyttöpohjaisia ratkaisuja. Keskeneräisyys pitää hyväksyä. Kaikkea ei voi tietää heti, myöhemmin ehkä.”
”Äiti minussa itkee, tutkija ymmärtää”
Koronarokotusten edetessä tuli esiin myös haittavaikutuksia, joista osa oli vakavia ja jotkut harvinaiset johtivat jopa kuolemaan.
Syksyllä 2022 perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoi MTV 3:n lämpiössä ennen studiohaastatteluun menoa, että me Suomessa annamme vain täysin turvallisia rokotteita. Nohynek totesi Kiurulle, että sellaisia ei ole.
”Kaikilla rokotteilla on haittansa. Mikään rokote ei ole sataprosenttisen turvallinen. Kysymys on hyödyn ja haitan välisestä suhteesta. Kun rokotusta suositellaan, sen pitää olla reilusti hyödyn puolella.”
Sikainfluenssaepidemia opetti kouriintuntuvasti, että vakavat haitat ovat mahdollisia myös hyvin tehtyjen rokotetutkimusten jälkeen. Yli kaksisataa suomalaista lasta ja nuorta sairastui rokotteesta narkolepsiaan ja näistä kymmenen prosenttia hyvin vakavasti.
Nohynek oli tullut THL:ään töihin vuonna 2010 rokoteturvallisuustutkijaksi. Hän ei ollut päättämässä sikainfluenssarokotuksista, mutta oli mukana tekemässä rokotuksiin liittyvää turvallisuusselvitystä.
Mitä hän ajattelee rokotteiden haitoista?
”Äiti minussa itkee, tutkija ymmärtää. Yksittäiselle ihmiselle rokotteesta aiheutunut haitta on sataprosenttinen. Mutta lääkärinä ja tutkijana minun on mietittävä haittoja ja hyötyjä väestötasolla. Tutkijana ymmärrän sen, että joku aina kärsii.”
Koronavirus on tullut jäädäkseen
Nohynekille menneet vuodet ovat olleet työntäyteisiä, mutta myös äärimmäisen mielenkiintoisia.
”Mikä voisi olla tutkijalle kiinnostavampaa kuin olla ihan uuden edessä. Silloin tietää tekevänsä työtä, jolla on merkitystä kaikille.”
Työ jatkuu. Syystehosterokotteiden vaikuttavuutta tutkitaan ja kuluvan vuoden rokotusaikataulua suunnitellaan.
Viime syksynä nousi poru, kun tehosterokotteita alettiin antaa yli 65-vuotiaille ja riskiryhmiin kuuluville vasta loka-marraskuun vaihteessa. THL:stäkin myönnettiin, että koronarokotukset aloitettiin liian myöhään. Siihen oli kuitenkin syynsä.
”Me punnitsemme tarkkaan hyödyt, haitat ja realiteetit. Hyvinvointialueilla ei ollut resursseja kahteen isoon rokotuskierrokseen, joten koronarokote ja influenssarokote haluttiin antaa samaan aikaan. Influenssarokotetta ei taas kannata antaa kovin varhain, koska sen suojateho ikäihmisillä hiipuu nopeasti.”
THL on jo suositellut hyvinvointialueille, että ensi syksynä pitää varautua antamaan tehosterokotteet jo varhain syksyllä.
Koronavirus on tullut jäädäkseen. Aika näyttää, muuttuuko se neljän muun koronaviruksen kaltaiseksi virukseksi, jotka aiheuttavat vain tavallisia ylähengitystieinfektioita. Voi olla, että tulevaisuudessa vain pieni rajattu joukko tarvitsee tehosterokotuksia.
”Mutta varmaa on, että uusia pandemioita tulee. Virukset ja bakteerit ovat aina muutaman askeleen edellä meitä.”
”Urani on ollut sattumusten summa”
Nuorena lääkäriopiskelijana Hanna Nohynek oli idealisti, joka kritisoi lääketeollisuuden valtaa ja haaveili kansainvälisistä töistä lastenlääkärinä.
”Olen idealisti edelleen”, hän huomauttaa. Hänestä tuli kuitenkin rokotetutkija, joka tekee tiivistä yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa.
”Urani on ollut sattumusten summa. Yksi asia on johtanut toiseen, kolmanteen ja neljänteen. Innostun asioista, ne vievät mukanaan ja sitten löydän itseni ihan muualta kuin mistä kuvittelin löytäväni.”
Näin kävi myös vuonna 1988, kun Nohynek pyydettiin mukaan Kansanterveyslaitoksen keuhkokuumetutkimukseen Filippiineillä. Tutkimuksessa muun muassa kehitettiin tehokkaampaa rokotetta pikkulapsia tappavaan keuhkokuumeeseen. Lopulta Nohynek työskenteli tutkimuksen parissa yli kaksikymmentä vuotta.
Jos asiat tehdään hyvin, kaikki voittavat
Aluksi hän kipuili uuden roolinsa kanssa: miten siirtyä omasta ristiretkestä, lääketeollisuusvastaisuudesta, siihen, että tekee firmojen kanssa yhteistyötä. Hiljalleen hänen näkemyksensä alkoi muuttua. Hän ihaili sitä ammattimaisuutta, jolla lääkeyhtiö hoiti esimerkiksi kliinisten tutkimusten rokoteturvallisuutta.
”Ymmärrän, että ilman lääkefirmoja, heidän tietotaitoaan ja tutkimuskapasiteettiaan meillä ei olisi kaikkia näitä rokotteita. Jos alamme vastustaa lääketeollisuutta, meillä pitäisi olla vaihtoehto. Toki lääketeollisuus on bisnestä, sijoituksista on saatava voittoa. Mutta jos asiat tehdään hyvin, kaikki voittavat.”
Kovana työntekijänä tunnettu Nohynek täyttää tänä vuonna 66 vuotta. Hän miettii, että nyt THL:n muutosneuvottelujen alkaessa olisi hyvä sauma jäädä eläkkeelle ja antaa tilaa nuoremmille. Mutta töitä hän ei aio lopettaa, vaikka eläkkeelle jäisikin. Kansainvälisiä hyväntekeväisyystehtäviä riittää. WHO:n strategisen rokotusasiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Nohynek on vuoden 2025 loppuun.
”En ole ajatellut laittaa hanskoja naulaan. Elämä on hetken häivähdys, ja sen mitä teet, tee intohimolla.”