THL:n Mika Salminen turhautui äitinsä asioita hoitaessaan: ”Paljon olisi parannettavaa, että ihmiset löytäisivät palvelut, joihin ovat oikeutettuja”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uuden pääjohtajan Mika Salmisen tuntevat kaikki. Hän on sama tuttu hahmo, joka kerta kerran jälkeen ilmestyi suomalaisten olohuoneisiin kommentoimaan koronatilannetta. THL:n uuden pääjohtajan Mika Salmisen tuntevat kaikki.
THL:n pääjohtaja Mika Salminen katsoo tulevaisuuteen valoisin mielin, vaikka uudet hyvinvointialueet kärvistelevät rahapulassa ja liikkumattomuus uhkaa kansan terveyttä.
Siitä on kohta jo neljä vuotta, kun koronapandemia rantautui ryminällä Suomeen. Tauti tuli jäädäkseen, ja nyt sen kanssa on vain opittava elämään. Näin toteaa virologian dosentti ja epidemiologi, FT Mika Salminen, joka vuonna 2020 johti THL:n Terveysturvaajat-osastoa ja vastasi laitoksen koronatoimista.
Kun kysyy, mikä oli kriittisten kuukausien ja koko pandemia-ajan tärkein opetus, Salminen ei vastausta kauaa mieti.
”Viestintä. Se, että osaa puhua tai ainakin yrittää puhua asioista sekä rehellisesti että selkeästi. Viestin täytyy sisältää tiettyä empatiaa ja ymmärrystä siitä, että ihmiset reagoivat eri tavoin. Kapulakieltä tulee välttää. Itsekin olen siihen monta kertaa sortunut.”
Media oli vahvasti mukana jo edellisen pandemian, 2009–2010 koetun sikainfluenssan aikaan, mutta nyt viranomaisten lausunnot päätyivät verkkoon ja kansalaisten luettaviksi ja katsottaviksi lähes reaaliajassa, eli livenä. Viestinnän välittömyys oli viranomaisille pienoinen yllätys.
”Kun annoit haastattelun päivittäismedialle, se oli verkossa jo kahden minuutin kuluttua”, Mika Salminen muistelee.
Toinen oppi liittyy hallituksen kanssa tehtävään yhteistyöhön.
”Vaikka me täällä THL:ssä lähtökohtaisesti toimimme väestön terveyden ja hyvinvoinnin asialla, kyllähän yhteiskunnassa on myös muita intressejä, tarpeita ja tavoitteita, jolloin jotkut päätökset täytyy tehdä yhdessä ja laaja-alaisesti näitä kaikkia asioita punniten. Tietyllä tavalla oli vapauttavaa ja tärkeää, että Suomessa hallitus oli vahvasti mukana ja oikeasti ohjasi pandemian eri toimia.”
Mika Salminen myöntää, että THL:n ja hallituksen välillä oli pandemian hoidossa myös joitakin näkemyseroja.
”Oppimista olisi puolin ja toisin. Ruotsissa tehtiin mielestäni virhe, kun kaikki vastuu jäi pitkäksi aikaa vain terveysviranomaisille, meidän THL:ää vastaavalle kansanterveysvirastolle.”
Tämä tauti ei tule katoamaan
Hyvä uutinen on Salmisen mukaan se, että rokotukset ovat tuoneet perussuojan, jonka ansiosta valtaosa ihmisistä välttyy vakavalta koronataudilta.
”Ikääntyneille tauti on varsin vakava ja heidän kannattaa yrittää välttyä siltä. Mutta koko elämäänsä ei pidä laittaa hyllylle, sillä tämä tauti ei tule katoamaan. Toki tulevaisuudessa tieteellinen tutkimus voi tuoda entistä parempia lääkkeitä koronataudin torjuntaan.”
Hän muistuttaa, etteivät taudit yleensä katoa yhtäkkiä ja että varsinkin tarttuvien viruksien totaalinen hävittäminen on todella vaikeaa.
”Olemme onnistuneet hävittämään maailmasta vain yhden ihmiselle vaarallisen taudin, isorokon.”
Suurin osa ihmisistä ei Salmisen mukaan tarvitse enää uusia koronarokotuksia.
”Se suoja, joka meillä on, riittää. Varovaisuusperiaatteen mukaan länsimaissa on silti vielä toistaiseksi annettu riskiryhmille lisärokotteita kerran vuodessa samaan aikaan kuin influenssarokotuksia, vaikka se ei ole WHO:n suositus. Kenelle rokotus oikeasti tuo suojaa, se selviää vasta tutkimuksissa. Rokotehan on lääke siinä missä muutkin, eikä lääkkeitä kannata käyttää turhan takia.”
Mika Salminen itse on sairastanut tähän mennessä kaksi koronaa.
”Viime syksynä se tuli toista kertaa, vaikka olin siihen mennessä saanut kolme rokoteannosta. Onhan se ikävä tauti ja pakotti vuodelepoon pariksi päiväksi. Toipuminen vei viikon verran, mutta kyllä se sitten ohi meni. Tämä sama kokemus on valtaosalla ihmisistä.”
Mika Salminen eteni tutkijasta pääjohtajaksi
THL:n pääjohtajuus on Mika Salmiselle työuran luonnollinen jatke.
”Jos on mahdollisuus päästä johtamaan Suomen ja ehkä maailman vaikuttavinta väestöterveyden tutkimuslaitosta, eihän sitä voi jättää käyttämättä.”
Uransa alussa hän teki tutkimustyötä lähes 15 vuotta HIV-tutkijana, mikä lisäsi ymmärrystä siitä, ettei ihminen aina pysty itse vaikuttamaan omaan kohtaloonsa.
”Yhteiskunnalliset asiat alkoivat kiinnostaa ja tuli halu vaikuttaa muuhunkin kuin hyvin tarkkaan rajattuun pieneen tutkimusalueeseen. Myös ihmisten ja asioiden johtaminen alkoi kiinnostaa ja vähitellen hakeuduinkin vaativampiin hommiin”.
Hän on THL:n historian ensimmäinen pääjohtaja, jolla ei ole lääkärin koulutusta, hän kun on virologi ja epidemiologi. Lääkärikoulutuksen puuttumisen hän katsoo olevan enemmän etu kuin haitta, monestakin syystä. Kuten siksi, että THL:n 1 314 työntekijästä suurin osa ei ole lääkäreitä.
”Tehtävämme on katsoa väestöä kokonaisuutena, kaikkine variaatioineen, alaryhmineen ja taustatekijöineen, ja voi olla parempikin, ettei pääjohtaja ole lääkäri. Eikä ainakaan ole olemassa edes teoreettista vaaraa, että lääkärinä minun epäiltäisiin puolustavan jossakin asiassa oman ammattikuntani intressiä.”
”Kun arkiliikunta vähenee, ylipaino lisääntyy”
Korona jätti jälkeensä ilmiön, josta pääjohtaja on hyvin huolissaan: liikkumattomuus on lisääntynyt etätyön myötä.
”Peruskuntoa ja voimaa ylläpitävä sekä kaloreita kuluttava arkiliikunta on vähentynyt, kun ollaan vain kotimaisemissa eikä tule käveltyä bussille tai edes autolle. Kun arkiliikunta vähenee, ylipaino lisääntyy”, Mika Salminen toteaa ja listaa liikkumattomuuden yhdeksi suurimmista hyvinvointia uhkaavista ilmiöistä.
Hän kannustaa ihmisiä liikkumaan ja toivoo, että yhteiskunta alkaisi verotuksen keinoin ohjata ostoskäyttäytymistä terveellisempään suuntaan. Sokeri- ja rasvavero olisi paikallaan, hedelmistä ja vihanneksista Salminen sen sijaan poistaisi kaikki verot. Hän uskoo, että verohelpotukset voisivat kannustaa valmistajia kehittämään terveellisempiä vaihtoehtoja.
”Kuntataloudessakin pitäisi miettiä terveyttä edistäviä asioita. Etteivät esimerkiksi liikuntapaikat olisi ensimmäisenä säästölistalla. Suomessa liikuntapaikkoja on hoidettu valtavan hyvin. Itsekin käyn kumppanini kanssa usein Paloheinässä hiihtämässä.”
Hoitoa kaikille, ei harvoille
Uudet hyvinvointialueet kamppailevat ankaran rahapulan kourissa. Tähän THL:n uusi pääjohtaja on esittänyt omat lääkkeensä. Hän etsisi säästöjä erikoissairaanhoidosta ja satsaisi enemmän perusterveydenhuoltoon, eli lähipalveluihin.
”Meillä on sellainen vääristymä, että erikoissairaanhoidon kustannukset ja resurssit ovat kasvaneet joka vuosi, kun taas perusterveydenhuollosta on jouduttu säästämään. Tämä suunta pitäisi kääntää, sillä perusterveydenhuollossa tehdään ennaltaehkäisevää työtä ja huolehditaan sairauden hoidosta niin, jotta vältyttäisiin kalliilta erikoissairaanhoidolta.”
Salmisen ratkaisu olisi erikoissairaanhoidon keskittäminen eri sairaaloihin niin, ettei jokaisessa Suomen jokaisessa kolkassa tarjottaisi kaikkia mahdollisia erikoishoitoja.
Toinen ravistelua kaipaava kohde on työterveyshuolto. Salminen kuvailee järjestelmää tehottomaksi. Tästä kertoo muun muassa se, että aikoja saa mille tahansa lääkärille nopeasti, jopa samana tai seuraavana päivänä.
”Jos itse sairastun, saan apua heti, mutta iäkäs äitini saa lääkäri- tai rokotusajan vasta monen viikon tai kuukauden päähän. Julkisella puolella ikäihmiset tai työttömät joutuvat odottamaan lääkäriaikaa pitkään tai eivät pääse ollenkaan hoitoon. Hoitoon pitäisi päästä riippumatta siitä, mikä sattuu olemaan yhteiskunnallinen asema.”
THL:n viesti onkin se, että terveysjärjestelmää pitää tarkastella kokonaisuutena, jossa resurssit jakautuvat nykyistä tasaisemmin.
Turhauttavaa byrokratiaa
Sote-uudistuksen tuomista muutoksista Salmisella on omakohtaista kokemusta. Hän hoiti äitinsä terveysasioita Suomi.fi-palvelussa olevilla valtuutuksilla, mutta yhtäkkiä valtuutus ei enää toiminutkaan.
”Uusien hyvinvointialueiden myötä kaikki valtuudet katosivat. Piti alkaa täyttää monenlaisia paperilappuja eikä vieläkään ole ihan selvää, mihin ne pitäisi palauttaa, jotta saisi oikeudet takaisin. Tällainen turhauttaa. Paljon olisi parannettavaa siinä, että ihmiset löytäisivät palvelut, joihin ovat oikeutettuja. Nyt ne on siroteltu sen seitsemääntoista erilaiseen verkkopalveluun, eikä ketään saa kiinni.”
Salminen silti luottaa järjestelmään ja tietää, että hädän tullen apua kyllä saa. Hän myös muistuttaa hyvinvointialueiden olevan vasta vuoden ikäisiä.
Seuran lukijat kysyvät Salmiselta
Miksi lääkäreitä ei kouluteta tarpeeksi, vaikka heistä on pula?
”Onko lääkäreitä oikeasti liian vähän, on hyvä kysymys. Näyttäisi, että resurssit on vain jaettu epätasaisesti. Esimerkiksi työterveyshuollosta on kehittynyt työssäkäyville yleinen perusterveydenhuolto, jossa on paljon tehottomuutta.”
Mikä on THL:n näkemys terveestä elämäntavasta?
”Arkeen kuuluva liikunta, se on se juttu: pyöräilyä, kävelyä, uintia, mitä vaan, kaikki liikunta on plussaa.”
Voimmeko luottaa, että vanhuksista pidetään huolta tulevaisuudessa?
”Perustuslaki on vahva siinä, että ihmisten elämää pitää pystyä tukemaan elämän loppupäässä. Se on vahva velvoite kaikille päättäjille. Uskon ja luotan, että vanhuksista pidetään huolta. Se saattaa edellyttää, että pitää olla itse vaativampi.”
Lähde: Minunmedia-lukijayhteisö