SAK:n ekonomisti – ”Hallitus uskoo, että työttömyys vähenee kurittamalla työttömiä”
Työttömyysturvan kiristäminen ei lisää työpaikkoja eikä tuokaan valtiolle säästöjä.
Päijät-Hämeen korkea pitkäaikaistyöttömyys näkyy myös maksuhäiriöisten määrässä.
Vaikeasti työllistyvät sekä ansiosidonnaisen päivärahan turvin elävät työttömät kokevat pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtaman hallituksen kaavailemat leikkaukset ensi vuonna suoraan ja välittömästi. Jo viime vuonna Sipilän esiin nostamat, sittemmin tämän syksyn budjettikäsittelyyn siirretyt kiristykset merkitsevät tulojen romahtamista kymmenissä tuhansissa suomalaiskodeissa.
Mikäli hallituksen lakiesitys hyväksytään sellaisenaan, lyhenee ansiosidonnainen päiväraha sadalla päivällä 500:stä 400:ään päivään. Jos työhistoriaa on vain kolme vuotta, saisi työttömyyspäivärahaa vain 300 vuorokautta. Ikääntyneitä laki kohtelisi hieman hellemmin: yli 58-vuotiaat työttömät saisivat edelleen päivärahaa 500 vuorokauden ajan.
Lisäkuritusta on luvassa myös omavastuuaikaan, joka nousisi viidestä seitsemään päivään. Niin ikään pitkän työuran jälkeen 90 päivältä maksettava, korotettu ansio-osa poistuisi kokonaan. Valtion leikkuri alentaisi myös työllistymistä edistävien toimien ajalta maksettavaa korotettua ansio-osaa.
Ensi vuonna tulee voimaan tukku muitakin muutoksia, joiden tarkoitus on kannustaa vastaanottamaan myös muita kuin oman alan töitä. Kannustimena käytetään päivärahaan kohdistuvaa karenssia.
Osassa te-toimistoja on jo otettu käyttöön työttömien palvelulinjat, joiden on määrä laajeta kaikkiin maan te-toimistoihin. Käytännössä linjat tarkoittavat sitä, että kaikki työnhakijat on lokeroitu karkeasti kolmeen joukkoon: helposti työllistyviin, täydentävää tai muuta koulutusta tarvitseviin ja vaikeasti työllistyviin.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman Työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli kesäkuun lopussa 366 100 työtöntä työnhakijaa. Heistä noin 220 000 oli vaikeasti työllistyviä, ja yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 122 600.
Paperinmakuisia laskelmia
Työttömyysturvan leikkausten on optimistisimmillaan arvioitu tuovan markkinoille noin 10 000 – 15 000 työpaikkaa ja säästävän valtion menoja vuosittain 200 miljoonaa euroa. Vuoden takaisista hallituksen toistamista luvuista on sittemmin tultu alaspäin: uusia työpaikkoja syntyykin vain noin 9 000.
Laskelmia on tehty sekä valtionvarain- että sosiaali- ja terveysministeriössä.
”Enimmäiskeston lyhentämisen pääosin 400 päivään aiheuttaman säästön vaikutus on laskettu ns. staattisena laskelmana, jossa ei ole otettu huomioon käyttäytymismuutoksia. Siten kaikkien työnhakijoiden oletetaan olevan yhtä pitkään työttömänä lainmuutoksen jälkeen kuin ennen lainmuutosta, vaikka ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäisajat muuttuvat. Niiden työnhakijoiden, joiden päivärahan kesto ylittää uuden enimmäiskeston, oletetaan siirtyvän työmarkkinoille”, hallitussihteeri Pekka Paaermaa sosiaali- terveysministeriöstä vastaa sähköpostitse.
Säästöjen Paaerma kertoo toteutuvan viiveellä. Ensi vuoden säästöt olisivat Paaerman mukaan 70 miljoonaa euroa.
”Työllisyysvaikutus perustuu kansainvälisessä taloustieteellisessä tutkimuksessa todettuihin vaikutuksiin, joiden pohjalta on arvioitu vaikutuksia työllisyyteen Suomessa. Arviot on tehty valtionvarainministeriössä”, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Susanna Grimm-Vikman vastaa niin ikään sähköpostitse.
Valtiovarainministeriössä on puolestaan käytetty neljää kansainvälistä tutkimusta vuosilta 1999–2015, kun on arvioitu kiristysten vaikutusta uusien työpaikkojen syntymiseen.
”Meillä on myös vertailukohtia Tanskasta ja Ruotsista, missä ansiosidonnaisen päivärahan keston lyhentäminen on lisännyt uusia työpaikkoja. Esimerkit ovat vakuuttavia ja yksiselitteisiä”, valtionvarainministeriön erityisasiantuntija Mauri Kotamäki vakuuttaa.
Sekä Tanskan että Ruotsin työttömyystilastot ovat lähes yhtä surullista luettavaa kuin Suomen. Kotamäen uskoa tämä ei horjuta.
”Tutkimukset ja laskelmat ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niitä voi verrata suoraan tilastoihin.”
Kotamäen mielestä työttömien aktivoiminen työn vastaanottamiseen ratkaisee myös Suomen työmarkkinoita piinaavan ”kohtaamo-ongelman”. Vapaita työpaikkoja on, mutta niihin ei ole riittävää määrää hakijoita.
”Kun työnhakijat saadaan liikkeelle, täyttyvät vapaat työpaikat, ja syntyy myös uusia.”
Kirjallisiin laskelmiin perustuen valtiovarainministeriössä ynnätään leikkausten säästöjen olevan noin 135 miljoonaa euroa vuonna 2019. Tuloksessa on otettu huomioon se, että ansiosidonnaisen päivärahan leikkaaminen lisää työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja asumislisän tarvetta.
Siperia ei enää opeta
SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen kritisoi sekä hallitusta että ministeriöiden laskelmia. Laukkasen mielestä hallituksessa uskotaan edelleen takapajuisesti vanhaan hokemaan, että Siperia opettaisi.
”Tämä ei enää pure. Ei tarvitse tehdä muuta, kuin katsoa pitkäaikaistyöttömyyden kehittymistä viime vuosina, niin huomaa, ettei pelkkä työvoimapolitiikan arvioiminen uudelleen vanhoin keinoin toimi enää. Hallitus tuntuu olevan neuvoton. Meillä kuvitellaan edelleen, että ihmiset saadaan käyttäytymään tietyllä tavalla kurittamalla heitä.”
Laukkanen ei myöskään vakuutu kahden ministeriön tutkimuksiin ja laskelmiin perustuvista säästöistä ja uusien työpaikkojen syntymisestä.
”Säästöt ja työllisyysvaikutukset ovat uskon asioita. Aina löytyy malli, jolla voi tuottaa omia oletuksia tukevia tuloksia. Laskelmissa oletetaan, etteivät ihmiset muutu tai muuta toimintatapojaan. On todennäköistä, että työttömät siirtyvät työmarkkinatuen kautta toimeentulotukiasiakkaiksi, koska työtä ei ole tarjolla riittävästi.”
”Enkä kertakaikkiaan käsitä mistä työpaikkojen määrän kasvu voisi tulla. Elämme nollakorkoloukussa, jossa kukaan ei uskalla investoida, ja tarjota sitä kautta lisää työpaikkoja. Tarvitaan paljon järeämpiä keinoja, kuin työttömien etuuksien leikkaaminen. Kuka maksaisi 9 000 työpaikkaa aikana, jolloin talouden kasvuennusteet näyttävät nykyisiltä?” hän kysyy.