Näin valtio unohti kehitysyhtiönsä – Vake pyörii tyhjäkäynnillä ja miljoonaomaisuus sulaa

Keväällä 2015 Juha Sipilä (kesk) juhli vaalivoittoa ristiriitaisissa tunnelmissa.

Suomi oli kanveesissa.

Uuden hallituksen ohjelma alkoi lohduttomalla tilannekatsauksella: Työttömyys on korkealla. Vienti ei vedä. Osaaminen ei muutu innovaatioiksi, innovaatiot eivät kaupallistu. Matolääkkeeksi tarjottiin leikkauslistoja, työelämän ehtojen kiristämistä ja kaupan esteiden sekä byrokratian purkamista.

Keväällä 2016 lääkevalikoimaan tuli mukaan omistajapolitiikka otsikolla Tase töihin.

Sipilä halusi vapauttaa valtion osakeomaisuutta myytäväksi. Kaupoista saadut rahat voitaisiin sijoittaa edelleen hankkeisiin, jotka tuottavat hyvinvointia koko Suomelle. Uusien bisnesten vetäjäksi perustettiin valtion kehitysyhtiö Vake Oy.

Kyse oli suuresta poliittisesta muutoksesta. Aikaisemmin valtion omistuksiin liittyvät päätökset oli hyväksytty eduskunnassa. Jatkossa hallitus päättäisi kaupoista yhdessä Vaken johdon ja valtioneuvoston kanslian virkamiesten kanssa.

Kyse oli myös isoista rahoista. Vakeen haluttiin siirtää valtion osakeomistuksia yhdeksästä yhtiöstä, yhteensä 2,5 miljardin euron arvosta.

Tarvittiin lakimuutos. Ja se herätti eduskunnassa kiivasta keskustelua. Jopa osa hallituspuolueiden kansanedustajista ihmetteli, mitä ”taseen töihin paneminen” tarkoittaa. Myös Vaken rooli herätti epäluuloa. Osa kansanedustajista pelkäsi, että uusi järjestely tarjoaisi hallitukselle avoimen valtakirjan myydä tuottavaa omaisuutta ties mihin tarkoituksiin.

Pääministeri Sipilä vastasi kritiikkiin: ”Korostan, että siirto kehitysyhtiöön ei missään nimessä ole myyntipäätös. Minulle taseen töihin laittaminen ei ole missään vaiheessa tarkoittanut valtion yhtiöiden lihoiksi laittamista.”

Nyt Vaken perustamisesta on kulunut kaksi vuotta. Sipilän vaalikausi loppuu ensi keväänä. On aika kysyä, miten Vake-visiolle kävi.

Pantiinko tase töihin? Ja missä ovat ne 2,5 miljardia euroa, jotka valtion kehitysyhtiöön piti siirtää?

Rikottu säästöpossu ja miljoonat eurot lihoiksi – valtion budjettiin

Vaken ensimmäinen toimeksianto oli suoraviivainen. Kehitysyhtiöön siirrettiin valtion omistamat Ekokemin osakkeet. Kyseessä oli yksi Pohjoismaiden johtavista kiertotalousyhtiöistä, joka yhdistettiin Fortumiin. Vaken tehtävä oli toteuttaa kaupat, joista tuli 200 miljoonan euron myyntitulot.

Nyt tämä summa piti siis sijoittaa Suomea hyödyttäviin kehityshankkeisiin.

Toisin kävi.

Omistaja ohjasi ensimmäiset sata miljoonaa euroa lihoiksi – suoraan valtion budjettiin.

Viime kesäkuussa julkaistussa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportissa Vake saa toiminnastaan pyyhkeitä. Ekokem-miljoonien tuloutus oli ”ristiriidassa omistajapolitiikan linjausta koskevan periaatepäätöksen kanssa”.

Alkuvaiheessa Vaken toiminnasta vastasi valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto. Esitys Ekokemin rahojen tulouttamisesta tuli sieltä, mutta virkamiesten mukaan Sipilän hallitukselta kävi käsky.

”Vuoden 2017 osalta yhtiöomistuksiin kohdistui merkittäviä tuloutuspaineita valtion talousarviossa”, omistajaohjausostolta vastataan.

Vake ei ollutkaan uutta luova ketterä uudistaja, kuten pääministeri oli visioinut. Se oli hallituksen säästöpossu, joka rikottiin heti ensimmäisen tilaisuuden tullen.

© ANU NIEMINEN

Sekoilua sotella

Ekokemin rahoista oli yhä jäljellä muhkea pesämuna, toiset sata miljoonaa. Raha makasi Vaken pankkitilillä samalla, kun virkamiehet miettivät, miten tase pantaisiin töihin.

Syksyllä 2017 Vake esitti uuden yhtiön perustamista. Syntyi Sotedigi Oy, johon siirrettiin 90 miljoonaa euroa. Yhtiön tehtävä oli tuottaa sote-uudistuksen vaatimia valtakunnallisia asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisuja.

Ratkaisu tehtiin uuden lain hengen mukaisesti, ilman eduskunnan käsittelyä.

Sotedigi herätti tuoreeltaan hämmästelyä. Uudella yhtiöllä ei ollut toimivaa johtoa eikä selkeää toiminta-ajatusta. Sitä paitsi Suomessa oli jo vuonna 2012 aloitettu, satojen miljoonien eurojen

Apotti-hanke, jonka tarkoitus oli yhdistää sosiaali- ja terveyspuolen tietojärjestelmät. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen kommentoi asiaa toteamalla, että jos valtio ryhtyy puuhaamaan uutta sote-tietojärjestelmää, ”Apotilta putoaa pohja pois”.

”Tuosta väitteestä olen vahvasti eri mieltä”, sanoo nyt Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki, vuosi Sotedigin perustamisen jälkeen.

Apotti on edennyt jo pitkälle. Ensimmäinen järjestelmä on määrä ottaa käyttöön tänä syksynä Vantaalla. Marraskuussa 5 000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista siirtyy Apotin käyttäjiksi.

”Jos joku alkaisi nyt tyhjästä rakentamaan tällaista järjestelmää… En usko, että se olisi järkevää”, Hannu Välimäki sanoo.

Hän sanoo seuranneensa Sotedigin alkutaivalta epätietoisena.

”Olemme kyllä käyneet heidän kanssaan keskusteluja ja todenneet, että tekemistä riittää kaikille, ja sitä on syytä koordinoida. Mutta minulle on edelleen hieman epäselvä, mikä on se sote-järjestelmä, joka heidän on määrä kehittää.”

Syksyllä 2017 Sotedigin omistajaohjaus siirrettiin valtiovarainministeriölle. Yhtiöön nimitettiin toimiva johto toukokuussa 2018. Julkilausuttu tavoite on jatkojalostaa muiden isojen sote-hankkeiden tuotoksia.

Valtio on luvannut luovuttaa Sotedigin enemmistöosuuden maakunnille vuonna 2019.

Mittarit hukassa

Juha Sipilän pääministerikausi on kääntymässä ehtoopuolelle. Ekokemin jälkeen Vakeen ei ole siirretty senttiäkään valtion osakeomaisuutta.

Valtion kehitysyhtiölle ei ole vieläkään asetettu mitattavia tavoitteita, joiden avulla sen menestystä voisi punnita. Vuoden 2019 budjettiesityksessä Vakea ei ole mainittu.

Tähänastinen tulos ei ole vakuuttanut Valtiontalouden tarkastusvirastoakaan. Sen julkaiseman raportin mukaan Ekokem-järjestelyt olisi voitu hoitaa olemassa olevilla keinoilla.

”Toisaalta myöskään haittoja tai menetyksiä ei ole juuri tapahtunut”, raportissa sanotaan.

Ainoa rahallinen menetys on ollut se, että säästötileillä makuutetut miljoonat ovat tuottaneet huonommin kuin jos ne olisivat olleet kiinni osakkeissa.

Sotedigin jälkeen perustamisen jäljelle jäi rahaa alle viisi miljoonaa euroa. Se on talletettuna Vaken säästötilillä. VTV:n mukaan negatiivinen talletuskorko on aiheutunut valtiolle noin 320 000 euron nettomenetyksen.

Siilit

Hallituksen kärkihanke on junnannut kaksi vuotta paikallaan. Se kuulostaa ihmeelliseltä. Pääministeri Sipilä ei tunnetusti pidä vatuloinnista. Ja latu on ollut vapaa hallituksen hiihdellä. Poliittiset intohimot käsiteltiin jo lakimuutoksen yhteydessä.

Miksi Vakeen ei ole siirretty niitä miljardeja, joista päätettiin jo vuonna 2016?

Pääministeri Sipilä ei vastannut haastattelupyyntöön, sillä omistajaohjaus kuuluu nyt muodollisesti Mika Lintilälle (kesk).

Useat nimettömänä pysyttelevät lähteet vahvistavat, että virkamiehet ovat asettuneet Vaken tielle siilipuolustukseen. Omistajaohjauksesta vastaavat virkamiehet ovat tottuneita vallankäyttäjiä.

Uusi kehitysyhtiö siirtäisi valtaa pois vanhoilta osaajilta.

Suurella kohulla aikaansaatu omistajaohjauslain muutos uhkaa jäädä historian kuriositeetiksi. On helppo kuvitella byrokratian purkutalkoita ajava Sipilä kulisseissa puhisemassa voimatonta kiukkua.

Mutta ehkä vielä ei ole liian myöhäistä muuttaa kurssia.

Uuteen nousuun

Viime toukokuussa tuli kuluneeksi kaksi vuotta hallituksen Vake-linjauksesta. Juhlan kunniaksi yhtiölle nimettiin ensimmäinen toimitusjohtaja. Taneli Tikka, 40, on kokenut sarjayrittäjä ja arvostettu hallitusammattilainen, joka on toiminut kymmenissä yrityksissä erilaisissa johtotason tehtävissä. Kesän kuluessa hän on pannut perusasioita kuntoon. Vaken tulevaisuus on nyt tarkoitus rakentaa neljän hengen tiimin ympärille.

Suunnitellut valtionyhtiöiden osakesiirrotkin voivat lähiaikoina vauhdittua.

Tikan mukaan Vake voi jatkossa sijoittaa yhtiöihin tai perustaa uusia kehitysyhtiöitä. Yksi potentiaalinen rahoituskohde ovat kotimaiset sarjayritykset, jotka tähtäävät maailmanmarkkinoille.

”Meidän rooli on olla näkijä siinä, missä on hyviä keissejä.”

Viime toukokuussa Taneli Tikka sanoi Ylen haastattelussa, että Vake voi olla myös mukana synnyttämässä uutta yritystoimintaa, ”kun ilmenee tarpeita, joita markkinat eivät tyydytä”.

Visio, jossa valtio lähtee luomaan markkinoita oman yrityksen kautta, kuulostaa valtiososialismilta?
”Ymmärrettävä näkökulma. Me emme voi lähteä mukaan sellaiseen toimintaan, joka kilpailee suoraan markkinaehtoisen toiminnan kanssa”, Tikka vastaa.

Tuoretta toimitusjohtajaa kiinnostavat hitaasti kypsyvät toimialat, kuten energia- ja materiaaliteknologia. Niissä uusien innovaatioiden kehittäminen vie paljon aikaa. Sijoittajalta vaaditaan 5– 10 vuoden sitoutumista.

© ANU NIEMINEN

”Siinä voisi olla Vakelle tekemisen paikka. Me voisimme katsoa, että toimiala saa riittävän rahoituksen, jotta se voi kypsyä ja kehittyä. Jos Suomeen saataisiin syntymään maailmanluokan huippuosaamista, hyödyt olisivat ilmeiset.”

Tikka sanoo olevansa hyvin tietoinen siitä, että Vakeen kohdistuu paljon intohimoja. Ketterä sarjayrittäjä on päätynyt keskelle lobbareiden, byrokraattien ja poliitikkojen valtataisteluiden melskeitä.

”Mutta me yritetään löytää paikkamme siten, että tulevaisuus on kantava teema.”

Viime kesäkuussa Sipilän hallitus täsmensikin Vaken tehtävää. Uuden linjauksen mukaan Vake on mukana ”vain niissä teemoissa, teknologioissa ja ilmiöissä, jotka ovat osa tulevaisuutta”.

Tikkaa ei huoleta, että Ekokemin tapauksessa hallitus toimi omien linjaustensa vastaisesti.

”Omistaja voi tehdä firmallaan melkein mitä haluaa. Mutta pitää muistaa, että jos halutaan, että Vaken toiminta on pitkäjänteistä, myös Vaken rahoitusaseman on oltava vakaa ja ennustettava.”

Ensi keväänä toiminnan pitkäjänteisyys joutuu ensimmäiseen testiin. Silloin selviää, kuinka seuraava hallitus linjaa Vaken toimintaa.

Uusi yritystuki?

Suomessa on puhuttu paljon tehottomista ja haitallisista yritystuista, joiden määrä kohoaa satoihin miljooniin euroihin joka vuosi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan raportin mukaan haitallisten yritystukien osuus on kasvanut viime vuosina samalla, kun hyödyllisiä on leikattu.

Tuttu kaava on toistanut itseään: Ennen vaaleja poliitikot lupaavat purkaa yritystukia. Vaalien jälkeen tukipotti jatkaa paisumistaan. Tuoreessa muistissa on viime kevään farssi, jossa Mauri Pekkarisen (kesk) vetämä työryhmä yritti turhaan raivata neljän miljardin euron yritystukiviidakkoa.

Miten taataan, ettei poliitikkojen ohjauksessa toimivasta Vakesta tule uusi haitallisen yritystuen muoto?

”Se on validi huolenaihe”, Taneli Tikka myöntää.

”Meillä on ainakin aito yritys löytää kohteita, joissa ei ole markkinahäirikön tai haitallisen yritystuen efektiä. Ja me olemme kiinnostuneet kuulemaan kritiikkiä ja palautetta, jos lähestymme vaarallista aluetta.”

Osaamisesta se ei jää kiinni. Vaken hallitus koostuu monissa liemissä keitetyistä huippuammattilaisista.

Silti yhtiön toimintaan liittyy yhä kysymysmerkkejä: Esimerkiksi se, riittääkö poliitikkojen kärsivällisyys odotella rahallista tuottoa. Tulos tai ulos, kuten Juha Sipilä on sanonut.

”On totta, että suomalainen kulttuuri on hyperrealistinen”, Tikka myöntää.

”Mutta filosofisempi kysymys on, pitäisikö tällainen riski olla kokonaan ottamatta: olla investoimatta tulevaisuuteen.”

Nesteen riski bisnes

Kysymys tulevaisuuteen investoinnista ei ole mustavalkoinen. Moni menestyvä yhtiö sanoo investoivansa tulevaisuuteen.

Esimerkiksi Neste on mahdollista nähdä energiateknologian kehitysyhtiönä. Autojen biopolttoaineeksi kehitetty NExBTL on valittu 2000-luvun mullistavimmaksi suomalaiseksi bisnesinnovaatioksi. Nesteen menestys on taannut omistajille tasaisen rahavirran. Tase on tehnyt töitä, ja koko Suomi on hyötynyt.

Moni Nesteen työntekijä pelkää nyt, että kannattavaa valtionyhtiötä ollaan myymässä ulkomaille.

Hallitus on ilmoittanut aikovansa laskea valtion enemmistöosuuden yhtiössä kolmasosaan. Pääosa uusiutuvien polttoaineiden tuotannosta on ulkomailla, ja uusi toimitusjohtaja Peter Vanacker on Belgian ja Saksan kansalainen.

Valtio myi kesällä Nesteen osakkeita 861 miljoonalla eurolla. Osan rahoista piti mennä Vakeen, mutta käytännössä leijonanosan saikin hallituksen vaalibudjetti. © MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Nesteen työntekijät osoittivat 2017 kesällä mieltä Sipilän hallituksen omistajapolitiikkaa vastaan.

”Nesteen menestys perustuu osaamiseen, harkittuun strategiaan, pitkäjänteisiin investointeihin ja vakaaseen omistajapohjaan”, Nesteen luottamusmiehet kirjoittivat tiedotteessaan.

Kesäkuussa 2018 valtio myi viisi prosenttia Nesteen osakkeistaan ja tienasi kaupoilla 861 miljoonaa euroa. Se tiesi melkein miljardin euron raharuisketta vaalivuoden budjettiin. Rahat syödään, ei kehitetä uutta.

Osan rahoista hallitus on ilmoittanut siirtävänsä Vakeen. Summa ei ole vielä tiedossa.

Ekokemin jälkeen valtion kehitysyhtiö on saamassa uutta ilmaa siipiensä alle. Aika näyttää, mihin se riittää. Nesteen kauppojen myötä valtio hävisi samalla 20 miljoonan euron vuotuiset osinkotulot.

Siinä on iso kuoppa täytettäväksi.