Hannu Lauri yltää Raymond Chandler -kuunnelmissa yhtä kovaan suoritukseen kuin Bogart valkokankaalla
Suomi ei ehkä ole tv-jännärien luvattu maa, mutta korkealuokkaisia radiodekkareita meillä kyllä osataan tehdä. Hyvinä esimerkkinä käyvät kuluneen kesän aikana Areenaan ilmestyneet Raymond Chandler -kuunnelmat.
Pirjo Nymanin ohjaamat ja Timo Kanervan dramatisoimat sarjat Pitkät jäähyväiset (1990) ja Näkemiin kaunokaiseni (1994) ovat reteästi jatsahtavia sovituksia kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden huipulta. Kummankin päähenkilönä on jo ikoniseksi muodostunut, kyyninen ja nukkavieru yksityisetsivä Philip Marlowe.
Hahmon suomalaisena tulkkina toimii Hannu Lauri, monista lujakasvoisista rooleista tunnettu näyttelijä. Hän yltää valehtelematta yhtä kovaan suoritukseen kuin Humphrey Bogart aikoinaan valkokankaalla. Laurin nautittavan venyvä puhetapa saa Marlowen repliikkeihin huolettomalta kuulostavaa nasevuutta. Herja lentää, vaikka henki menisi.
”Te ette ole muuta kuin kourallinen kärpäsen paskaa”, Marlowe toteaa vastustajalleen kiperässä tilanteessa.
Lauri ei kuitenkaan tyydy rakentamaan vain reteää ulkokuorta. Hän hallitsee vahvasti myös hahmon tummemmat ja syvällisemmät ulottuvuudet. Pienellä sävymuutoksella tulkintaan saadaan annos vakavuutta.
Pohjimmiltaan Marlowe on filosofinen mietiskelijä, joka on kuin viimeinen moraalinen saareke korruption ja välinpitämättömyyden riepomassa yhteiskunnassa.
Toivoa soisi, että Areenaan ladattaisiin vielä vuonna 1988 valmistunut kuunnelma Pikkusisko, Laurin Marlowe -tulkinnoista ensimmäinen.
Pitkät jäähyväiset ja näkemiin kaunokaiseni, Yle areena