Mikä virus Kiinasta leviää seuraavaksi? Uhka jatkuu eläintorien tautihautomoissa
Koronavirus ei ole ihmisen luoma – mutta me aiheutimme sen. Ja siksi se voi tulla pian takaisin jossain uudessa muodossa.
Kiina ei ole halunnut sulkea köyhän kansan suosimia ruuanostopaikkoja, eläintoreja.
Koronavirusta on nimitetty mustaksi joutseneksi: sillä viitataan olioon tai asiaan jota ei ole osattu uskoa, nähdä tai arvata tulevaksi. Vaikka arvasimmehan me. SARS-CoV-2 ei ole ihmisen tekemä virus, mutta se on ihmiskunnan käytöksellään luoma Frankensteinin hirviö. Sen juuret löytyvät ihmisten arjen keskeltä.
Viruksella on historia, tiedetty menneisyys. Millainen tulevaisuus koronaviruksella on, se riippuu paljolti siitä, miten ihmiskunta toimii nyt ja etenkin sen jälkeen, kun pandemia on laantunut.
Luonnollisesti nyt on tärkeintä pitää ihmisistä huolta, jotta pandemia saadaan loppumaan.
Samassa on kuitenkin tärkeää kysyä, mitä voisimme oppia tästä, ettei tautiaalto toistu heti ensi vuonna?
Virus lähti lepakosta liikkeelle
Nykyisen arvion mukaan koronaviruksen tarina alkoi Wuhanin eläintorilla Kiinassa, paikassa jossa myydään erilaisia lemmikki- ja villieläimiä ihmisten syötäväksi.
On oletettu, että viruksen isäntäeläin on ollut lepakko, josta se on siirtynyt muurahaiskäpyyn ja siitä lopulta eläimen lihaan syöneeseen ihmiseen.
Virustautien tiet ovat kuitenkin mutkikkaita, eikä koronankaan tartuntareitistä ole vielä lopullista varmuutta. COVID-19 nimistä sairautta aiheuttava SARS-CoV-2 koronavirus tunnetaan vielä puutteellisesti.
”Tällä hetkellä ei ole tieteellistä näyttöä siitä, onko muurahaiskäpy ollut viruksen välieläinlaji, josta tauti on siirtynyt ihmiseen. Tämä on nyt avainkysymys, johon vastauksen löytäminen on erityisen tärkeää, sillä se auttaa tutkijoita ymmärtämään virusta paremmin”, sanoo virologian apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.
Hän tutkii koronaviruksia niiden isäntäeläimissä eli lepakoissa.
Tieteellisesti määriteltäviä koronaviruksia on olemassa kymmeniä, mutta niitä löydetään koko ajan lisää. Todellisuudessa koronaviruksen eri muotoja voi olla satoja.
”Lepakoille koronavirus ei näytä aiheuttavan ongelmia, mutta virologit ovat tienneet jo kauan, että koronavirukset hyppäävät eläinlajista toiseen, niin kuin nytkin on tapahtunut.”
Vuoden 2012 SARS- ja MERS-aallot saatiin melko nopeasti kuriin. Nyt korona yllätti lääkärit ”karkaamalla” maiden rajojen yli, ja sitä auttoi turismin valtava kasvu. istockphoto
Tautien hautomot
Myös vuonna 2003 puhjenneen SARS-virusepidemian tiedetään saaneen alkunsa kiinalaisella torilla myydystä sivettieläimestä.
”On tiedetty jo pitkään, että Kaakkois-Aasian eläintorit ovat todellisia tautihautomoja. Me virologit olemme ennustaneet jo vuosien ajan, että seuraava viruspandemia siirtyy eläimistä ihmisiin. Emme tosin olisi halunneet olla asian suhteen oikeassa”, Tarja Sironen sanoo.
Eläintoreilla on Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa pitkät perinteet. Kyse on valtavasta kulttuurisesta ilmiöstä, liiketoiminnasta, joka on asiantuntijoiden mukaan kytköksissä salametsästykseen ja laittomaan eläinkauppaan.
Arvioiden mukaan yksin Kiinan villieläinmarkkinoiden arvo on yli 60 miljardia euroa. Wuhaninkin torilla myydään noin sataa eri eläinlajia. Osa on jo valmiiksi teurastettuja, osa teurastetaan vasta asiakkaan silmien edessä. Kyse on tuoreustakuusta.
”Virustautien leviämisen lisäksi tällainen epäeettinen ja kestämätön ruoantuotanto tuhoaa laaja-alaisesti luonnon monimuotoisuutta. Kansainvälisen yhteisön ei tulisi mitenkään hyväksyä, että miljoonat eläimet joutuvat kokemaan näin epäeettistä kohtelua, kuin mitä Kaakkois-Aasian eläintoreilla tapahtuu”, sanoo biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth Suomen ympäristökeskuksesta.
Tämän koronakamppailun voittaminen suojuksilla ja rokotuksilla ei auta, jos pandemian lähtöpaikkoja ei poisteta: virus palaa jälleen. Pekka Nieminen / Otavamedia
Torit hetkeksi kiinni
Koronavirusepidemian taustojen selvittyä Kiina sulki tilapäisesti eläintorit ja kielsi villieläinkaupan sekä muokkasi maan villieläimiä koskevaa lainsääntöä.
Tosin kyse on väliaikaisista muutoksista. Esimerkiksi pian SARS-epidemian jälkeen Kiina perui silloiset kiellot nopeasti.
”Valitettavasti maailman johtajat eivät ole ottaneet opiksi aiemmista tapauksista. Nyt Wuhanin eläintorin toiminta kävi kalliiksi koko maailmantaloudelle”, Ahlroth toteaa.
Kun Kiina aloitti kansalaistensa rajut eristystoimet estääkseen taudin leviämistä, oli jo myöhäistä. Virus oli levinnyt kiinalaisturistien mukana eri puolille maailmaa.
Virologi Brian Bird Kalifornian yliopistosta totesi hiljattain Guardian-lehdessä, että tähän pitää vastedeskin varautua; tartuntataudit matkaavat nykyään yhä kauemmas ja yhä nopeammin.
Tämän takia ihmiskunnan tulee olla yhä nopeampi reagoidessaan tautien puhkeamiseen. Bird kuitenkin painottaa, että tärkeintä olisi panostaa toimenpiteisiin, jotka ennaltaehkäisevät virusepidemioita. Muuten ne toistuvat.
”Jos käytännöt eivät tule muuttumaan paikoissa, joissa viruspandemiat ovat saaneet alkunsa, kuten Kaakkois-Aasian eläintoreilla, voimme varmuudella sanoa, että tämä tulee tapahtumaan uudelleen. Missä muodossa ja millä seurauksin, sitä on vaikea sanoa, virologi Tarja Sironen pohtii.
Joka tapauksessa taas on vaarana, että virusaallon laantumisen jälkeen unohdamme analysoida syyt, jotka johtivat tähän pandemiaan. Epidemian köyhdyttämät länsimaat tuskin uskaltavat vaatia vaikkapa talousmahti Kiinalta aitoja muutoksia.
Paksukuorinen nisäkäs muurahaiskäpy oli kierteen aloittajia. istockphoto