Aila Korpela saa nyt maan vanhimpana ylioppilaana valkolakkinsa: ”Kaikki meidän suvussa olivat ylioppilaita – se jäi kaivertamaan”
Aila Korpela opiskeli nuorten joukossa koko lukion oppimäärän Kotkan aikuislukiossa
Aila Korpela saa valkolakkinsa nyt 75-vuotiaana.
Miehikkäläinen Aila Korpela, 75, on vanhin tänä keväänä valmistuva ylioppilas. Hän kirjoitti Kotkan aikuislukiossa historian, elämänkatsomustiedon, äidinkielen, ruotsin ja englannin.
Aila Korpela aikoo juhlistaa ylioppilaslakkiaan salaa 75-vuotissyntymäpäivillään. Valkolakin julkistamisen hän aikoo tehdä yllätyksenä vasta kesäkuun 1. päivänä.
Korpela osallistui ylioppilaskirjoituksiin ensimmäisen kerran jo ennen koronaa, jolloin valmistuminen jäi kiinni englannin ylioppilaskokeesta. Tällä kertaa, toisella yrittämällä, hän halusi pitää opinnot salassa ja valkolakin yllätyksenä kaikilta muilta paitsi mieheltään.
Suvun ainoa valkolakiton
Kun kansakoulu päättyi, Aila Korpelan vanhemmat kysyivät häneltä ja siskoltaan, haluaisivatko he jatkaa oppikouluun. Perhe oli hyvin köyhä, joten Aila kieltäytyi kuuliaisesti tarjouksesta. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli kaupallista koulutusta erilaisilla kursseilla ja oli vuosia yrittäjänä myyjänä sekä siivous- ja rakennusalalla.
”Kaikki meidän suvussa, perhe ja serkut olivat ylioppilaita. Se jäi vähän kaivertamaan”, Aila Korpela kertoo.
Kun Aila ja sisko olivat viisissäkymmenissä, sisko päätti kirjoittaa valkolakin. Silloin Ailakin päätti, että jos sisko pystyisi siihen, pystyisi hänkin.
Hän arvelee myös, että yrittäjänä työskentely antoi tahdonvoiman ja valmiudet tarttua uuteen haasteeseen:
”Kun kerran on yrittäjä, niin aina on yrittäjä. Yrittää sitten kaiken näköistä”, Aila Korpela nauraa.
Kotkan aikuislukiossa kaikki muut olivat nuoria
Opinnot alkoivat Kotkan aikuislukiossa ennen korona-aikaa. Opiskelijaksi haettiin netissä syyslukukauden alussa. Koulumatkoihin Miehikkälästä kului tunti autolla suuntaansa.
Kaikki muut opiskelijat olivat nuoria, mutta Aila Korpela ei jännittänyt opintojen aloittamista tai oppitunteja.
”Kyllä ne jännitykset ovat jääneet sinne nuoruuteen. Tunsin itseni mummoksi siellä, mutta kiva porukka oli”, Aila kertoo ja sanoo nuorempien opiskelijoiden suhtautuneen iäkkäämpään opiskelutoveriinsa kuten muihinkin.
Kun etäopiskelu oli koronan myötä tullut tutuksi, Korpela totesi haluavansa opiskella kokonaan etänä säästyäkseen pitkiltä päivittäisiltä ajomatkoilta.
Oppilaitos auttaa tietotekniikan kanssa
Millaista opiskelu 70-kymppisenä sitten oli? Työlästä, mutta kivaa.
”Voi olla, että nuorilla on joustavammat aivot, mutta niin kauan kun aivojaan viitsii käyttää, niin (ikäihminenkin) varmasti oppii”, Aila Korpela toteaa.
Silloin kun hän itse oli kansakoulussa, oli mahdoton ajatus, että koulunkäynti olisi koskaan voinut olla kivaa. Se oli täyttä pakkopullaa. Kun opettaja tuli luokkaan, kaikki nousivat seisomaan ja olivat rivissä hiljaa, kunnes sai istua. Historian opiskelu oli vuosilukujen pänttäämistä.
E-V-V-K, Aila ajatteli.
Aikuislukiossa historia oli sen sijaan Korpelan lempi aine. Opintojen kiinnostavuus yllätti muutenkin tuoreen ylioppilaan.
”Aikuisopiskelijana kaikki mitä oppii, on uutta ja jännää”, hän kuvaa.
Mikäli ongelmatilanteita tuli tietokoneen ja muiden teknisten asioiden kanssa, oppilaitokselta sai aina apua.
Hänellä oli myös avuliaan miehensä vuoksi mahdollisuus keskittyä pänttäämiseen kotona. Aviomies kuulusteli ruotsin ja englannin sanastoa, ja otti otti enemmän vastuuta kodin asioiden pyörittämisestä, kun Ailalla oli läksyjä.
”Ilman miestäni ei tästä olisi mitään tullutkaan.”
”Ikä on vain numero”
Jos joku seitsemänkymppinen haaveilee opinnoista, pitäisi hänen Aila Korpelan mielestä ryhtyä tuumasta toimeen. Hän ei samaistu ikätovereihinsa, jotka arvelevat, että eläkeiässä ei voisi oppia enää mitään uutta.
”Se on ihan höpönlöpö puhetta, että tämän ikäinen ei muka enää oppisi. Meillä on täällä Suomessa hieno, ilmainen koulutus. Miksi ei hyödyntäisi sitä, kun eläkkeellä on aikaa.”
Hänen mukaan oppimisen vaikeus ei ole olennaisin haaste ikäihmisen opinnoissa. Vaikka opiskelu voi olla iäkkäämpänä hitaampaa, se on lopulta ymmärtämistä ja ulkoa lukua, joka on kaikille yhtä vaikeaa.
Todellinen haaste on opiskeluun sitoutuminen. Läksyjen tekeminen ja pänttääminen vievät aikaa, jonka voi joutua ottamaan itselle mieluisista puuhista.
”Se on todellinen sitoumus. Sitä kannattaa miettiä, onko valmis tinkimään jostain muusta.”
Aikuislukion opetussuunnitelmaan kuuluu koko lukio-opintojen pakollinen oppimäärä, eli 44 kurssia, joka on 88 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 14 oppituntia.
Lukion suorittaminen kestää 2-4 vuotta. Lukukausimaksua ei ole.
”Ikä on vain numero. Niin kuin sanotaan: oppia ikä kaikki”, Aila Korpela kannustaa.
Muokattu 30.5 klo 11:15 – Korjaus: Miehikkälän kunta oli kirjoitettu erheellisesti Miehekkäläksi
