Legendan mukaan Helvetinjärveen hukkunut ylioppilasnainen nousee täydenkuun aikana kävelemään järven jäälle

Jaa artikkeliTilaa Seura
© Tuomas Lehtinen/Istock
Helvetinkolussa aistii mystisyyden. Helvetinkolun voi kulkea läpi myös talvella lumien aikaan.

Helvetinjärven kansallispuistossa Pirkanmaalla on kaksi erikoista rotkolaaksoa, jotka ovat syntyneet 150–200 miljoonaa vuotta sitten maankuoren halkeamien ja siirrosten seurauksena.

Tunnetumpi rotkolaaksoista on Helvetinkolu, joka on vajaat parikymmentä metriä pitkä ja vain parisen metriä leveä kalliosola.

”Helvetinkolussa aistii paikan mystisyyden. Helvetinkolun voi kulkea läpi myös talvella lumien aikaan”, sanoo Leena Hiltunen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Helvetinkolusta pohjoiseen on muodostunut kapeiden ja jyrkkärantaisten rotkojärvien jono: Iso Helvetinjärvi, Pitkä Helvetinjärvi, Luomajärvi ja Kovero.

Kalliojyrkänteet kohoavat korkeimmillaan 180–210 metriä merenpinnan yläpuolelle. Monin paikoin jyrkänteet nousevat pystysuorina seinäminä kymmenien metrien korkeuteen myös järvien vedenpinnan tasosta.

Helvetinkolun päästä avautuvaan järveen liitetään useita tarinoita.

”Yhden tarinan mukaan järveen on hukkunut nuori ylioppilasnainen. Täyden kuun aikana hän nousee valkoisissa vaatteissaan kävelemään järven jäälle. Sulan aikana hän astelee vetten päällä”, Hiltunen kertoo.

X