Bändinjohtaja Jussi Niemi: Matti Nykäsen arkun kantaminen oli raskain reissu rakkaan ystävän kanssa
Matti Nykänen siunattiin lauantaina. Arkkua kantoi joukko ystäviä ja sukulaisia. Yksi heistä oli Jussi Niemi, jolle Matti oli rakas ystävä ja vaikea bändikaveri.
Matti Nykäsen arkkua kantoivat eturivissä Matin Eveliina-tyttären miesystävä Vili (vas) ja siskon mies. Keskirivissä ystävät Ari Saarinen (vas) ja Jussi Niemi. Takimmaisina Pasi Huttunen (vas) ja Petteri Hinkkanen.
Viime lauantaina maaliskuun toisena päivänä taivas tiputteli tähdenmuotoisia lumihiutaleita, kun Jyväskylän Taulumäen kappelin ovet aukesivat.
Yhteensä sadat tuhannet suomalaiset seurasivat televisiosta tai paikan päällä, kun mäkihyppylegenda saateltiin viimeiselle matkalle.
Kappelin pimeydestä tuli ensimmäiseksi näkyviin valkoinen arkku ja sen ympärillä kantajina kuusi Matti Nykäsen sukulaista ja lähintä ystävää.
Yksi arkunkantajista oli säveltäjä-kitaristi Jussi Niemi, Matin bändin johtaja ja luottohenkilö koko laulajanuran ajan. Niemen on vieläkin vaikea uskoa, että Matti todella on pois.
”Minusta oli alkanut tuntua, että Matti on kuolematon. Hän kävi niin monta kertaa äärirajoilla, mutta putosi aina jaloilleen. Hän selvisi aina totaalisen elämänhalunsa avulla.”
Kunnes ei enää selvinnyt.
Kaksi Matti Nykästä
”Matti oli käsittämättömän ihana ihminen. Mutta hänessä eli myös se toinen Matti, jota piti repiä pois huonoilta teiltä ja jonka iskunvaimentajana ja ukkosenhjohdattimena sain toimia.”
Vaikka Matin kanssa eläminen oli tasapainoilua, hän oli hyvin tärkeä Niemelle. Miehet tekivät yhteistyötä puolet Matin elämästä, 27 vuotta.
”Istuimme miljoonia kilometrejä keikkamatkoilla autossa ja puhuimme kaikista maailman asioista. Vaikka olin ainoita ihmisiä, jotka sanoivat Matille vastaan, tiedän olleeni myös hänelle hirmu tärkeä.”
Viimeinen palvelus
Viimeisenä palveluksenaan ystävälleen Niemi otti hoitaakseen osan hautajaisjärjestelyiden virallisesta puolesta.
”Hoidin asiat urheiluministeri Sampo Terhon suuntaan, mutta myös olympiakomiteaan ja entisiin hyppääjäkollegoihin Jens Weissflogista lähtien. Jyväskylän kaupungin kanssa neuvottelin turvajärjestelyistä.”
Ajat Matin kuoleman jäkeen ovat olleet Nimelle raskaat.
Taival kappelin alttarilta ulkona odottavaan autoon oli varmasti lyhyin matka, jonka
Niemen Jussi ja Nykäsen Matti tekivät yhdessä.
Silti se oli raskain.
”Itsellä olivat voimat lopussa.”
Arkkua kantoivat eturivissä lähisukulaiset, Eveliina-tyttären miesystävä Vili sekä sisaren mies. Keskirivissä olivat Matin läheinen ystävä Ari Saarinen ja Niemi itse.
Takarivissä kantoliinan toisessa päässä oli kuopiolainen ystävä mäkihypyn parista, Pasi Huttunen, ja toisessa lapsuudenystävä Petteri Hinkkanen.
Vaikka arkun kantaminen oli emotionaalisesti raskasta, siihen osallistuminen oli tärkeää Niemelle. Sai tehdä jotain ystävänsä eteen.
Viimeisen kerran.