Voisiko itärajamme takana olla joskus demokraattinen valtio? – ”Ehkäpä Karjalan kokoinen”

”Ihminen on siitä ihmeellinen, että kaikkein kyynisimpienkin kokemusten keskellä toiveikkuus voi herätä”, kirjoittaa päätoimittaja Erkki Meriluoto.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Päätoimittaja Erkki Meriluoto.

"Ihminen on siitä ihmeellinen, että kaikkein kyynisimpienkin kokemusten keskellä toiveikkuus voi herätä", kirjoittaa päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Teksti: Erkki Meriluoto

Viime vuodet ovat olleet synkkiä. Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut miljoonien elämään – ja myös päättänyt sen aivan liian monelta liian varhain. Vaikutukset tuntuvat Suomessa asti, vaikka ukrainalaisten kärsimysten rinnalla asiat tuntuvat jopa mitättömiltä.

Monilla suomalaisilla on yhä vahvat siteet itärajan taakse jääneeseen Karjalaan. Sodassa menetettyyn maahan, jonka maisemat ovat useille ne rakkaimmat. Vuosikymmenten saatossa siteet menneeseen ovat saattaneet hiipua, mutta samalla on syntynyt uusia ystävyyksiä.

Hieman parempina aikoina matkailu seudulle kukoisti ja kiertoajeluja järjestettiin bussilasteittain. Nyt turismi on ymmärrettävästi jäissä molemmin puolin. Toivoa paremmasta ei ole hetkeen näkynyt.

Demokraattinen valtio Karjalan kokoisena?

Kunnes juhannuksena alkoi tapahtua. Venäjällä nähtiin erikoinen episodi, jossa Wagner-yksityisarmeija kääntyikin Ukrainan rintamalta isäntiään eli Moskovaa vastaan. Venäläisiä sotakoneita ammuttiin alas omien rajojen sisällä. Putin näytti heikolta. Ja osoitti, että on sittenkin valmis neuvotteluihin edes välikäsien kautta.

Yhdysvaltojen entinen Venäjän-suurlähettiläs Michael McFaul näki tässä toiveikkuuden siemenen. Heikoille ajettu Putin olisi sittenkin valmis myönnytyksiin, ehkäpä myös Ukrainan sodan suhteen.

Vastavoimien pitää olla kuitenkin kovia. Kun tavalliset sotaa vastustavat venäläiset voivat joutua telkien taakse some-päivityksen tai pelkän torille kävelemisen vuoksi, niin armeijan kaluston ja sotilaiden tuhoamisesta voikin selvitä ilman rangaistusta, jos uhka on Kremlille tarpeeksi suuri.

Auttaisiko asiaa, jos kaikki Venäjän suuntaan vielä viestinnässä olevat tahot siirtyisivät toitotustaktiikkaan: Valtiojohdon pitää antautua Haagin sotarikostuomioistuimeen. Jatketaan keskusteluja sitten.

Ihminen on siitä ihmeellinen, että kaikkein kyynisimpienkin kokemusten keskellä toiveikkuus voi herätä. Voisiko itärajamme takana olla joskus demokraattinen valtio? Ehkäpä Karjalan kokoinen. Sitä odotellessa tervetuloa matkalle muistojen Karjalaan tällä viikolla ilmestyneen Seuran Karjala-teemaisen lehden kautta.

Heinäkuun ensimmäinen Seura-lehti on ilmestynyt.

Heinäkuun ensimmäinen Seura-lehti on ilmestynyt.

Lue myös: Aira Samulin, 96, on karjalaisten puolestapuhuja – ”Tärkein elämäntehtäväni on pysyä hengissä ja kertoa tarinaani”

”Onko Aira tullut suuruudenhulluksi, kun rakentaa itselleen tällaisen kesämökin?” ihmeteltiin lehtien otsikoissa 1980-luvun alussa. Nyt paikka on Museoviraston suojelema. <span class="typography__copyright">© Tommi Tuomi</span>

”Onko Aira tullut suuruudenhulluksi, kun rakentaa itselleen tällaisen kesämökin?” ihmeteltiin lehtien otsikoissa 1980-luvun alussa. Nyt paikka on Museoviraston suojelema. © Tommi Tuomi

X