Emmekö me koskaan opi syömään terveellisesti? Tutkimuksen karu tulos: Liikaa rasvaa ja suolaa – Sokeripitoiset juomat kohta maitotuotteita suositumpia
FinRavinto-tutkimuksen mukaan 35 prosenttia aikuisista saa ruokavaliostaan liikaa rasvaa. Kuidun ja hiilihydraattien saanti on riittämätöntä 70 prosentilla aikuisista.
Ensin hyvät uutiset suomalaisten ruokavaliosta. D-vitamiinin ja kuidun saanti on lisääntynyt aikuisten ruokavaliossa.
Myös useita kivennäisaineita ja vitamiineja saadaan ravinnosta riittävästi, ja jodin saanti on aikuisilla riittävää. Vaikka D-vitamiinin saanti ruoasta on lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa, keksimääräisesti sitä saadaan liian vähän.
Sekä miesten että naisten ruokavaliossa on kuitenkin vielä parantamisen varaa.
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään liian vähän – prosessoitua ja punaista lihaa liian paljon. Suolankaan käyttö ei ole vähentynyt ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle. Saantisuosituksen ylittää 86 prosenttia naisista ja 98 prosenttia miehistä.
Myös tyydyttyneet rasvahapot ovat korkealla, arvoissa on menty takapakkia dramaattisesti. Yli 70 prosenttia suomalaisista aikuisista syö liian vähän kuituja ja hiilihydraatteja.
Suomalaisten ruokavalio rasvoittunut
FinRavinto-tutkimuksen mukaan väestöstä 35 prosenttia saa ruokavaliostaan liikaa rasvaa.
Suositusten mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen saannin tulisi olla alle 10 prosenttia päivän energiasta, tämän saavuttaa vain 5 prosenttia aikuisista. Monet aikuiset saavat ruokavaliostaan jopa 15 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja.
”Suomalaisten ruokavalio on rasvoittunut. Tyydyttyneiden rasvahappojen prosentti on jo lähellä 1980-lukua, jolloin se oli jopa 20 prosenttia päivän energiasta. Kymmenen vuotta sitten oltiin 12–13 prosentissa, nyt ollaan tässä menty taaksepäin”, kertoo tutkimuspäällikkö Liisa Valsta.
”Kun rasvaa syödään lisää, myös pehmeitä rasvoja saadaan lisää. Olisi tärkeä pyrkiä korvaamaan kovan rasvan eli tyydyttyneen rasvan lähteitä ja täydentää ruokavaliota öljymäisillä rasvoilla, jotta suhdetta saisi korjattua”, muistuttaa Liisa Valsta.
Tyydyttymätöntä rasvaa on erityisesti kasviöljyissä, kasviöljypohjaisissa levitteissä, pähkinöissä, siemenissä sekä kalassa ja kananlihassa.
Tyydyttynyttä rasvaa saadaan sen sijaan esimerkiksi voipohjaisista levitteistä, juustosta, lihasta ja makkaroista.
© ARI HEINONEN / SKOY
Liikaa prosessoitua lihaa – liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä
Harva suomalainen aikuinen syö riittävästi kasviksia, hedelmiä, marjoja. Miehistä vain 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia syö suosituksen mukaisesti 500 grammaa päivässä.
Uusimman FinRavinto-tutkimuksen mukaan valtaosa miehistä syö liikaa punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja. Näitä suositellaan käytettäväksi enintään 500 grammaa viikossa.
Miehistä jopa 79 prosenttia ja naisista 26 prosenttia ylittää suosituksen.
”Useampien suomalaisten ruokavaliossa esiintyy kasviksia ja kuitupitoista viljaa. Niiden määrä kuitenkin ratkaisee. Hyviä piirteitä tulee vahvistaa edelleen”, sanoo erikoistutkija Niina Kaartinen.
Hyviin piirteisiin kuuluu kasvisten lisääminen ruokavalioon sekä punaisen lihan vähentäminen.
”Punaisen ja prosessoidun lihan vähentäminen on erittäin ajankohtainen haaste. Siinä on sekä terveysnäkökohtia että ympäristönäkökohtia”, muistuttaa Niina Kaartinen.
Sokeripitoisten mehujen ja virvoitusjuomien käyttö lähentelee vähärasvaisten maitotuotteiden kulutusta
Vaikka suomalaisten lempijuomat ovat edelleen vesijohtovesi ja kahvi, nuorilla miehillä (18–44-vuotiailla) sokeroitujen mehujen ja muiden virvoitusjuomien käyttö on selvästi suurempaa kuin vanhemmassa ikäryhmässä.
FinRavinto-tutkimuksessa se lähestyy nuorilla miehillä jo samaa arvoa vähärasvaisten maitotuotteiden kanssa.
”Suomalaiset juovat paljon, joten juomien laatuun on hyvä kiinnittää huomiota. Juomista saadaan helposti liikaa energiaa, tämä taas kytkeytyy lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon”, sanoo Niina Kaartinen.