Estääkö Putin vähemmistökirjailijoiden pääsyn Helsingin kirjamessuille? Lahden kongressikin vaarassa
Pääsevätkö vähemmistökirjailijat Suomeen? Lahden maailmankongressia puolestaan leimaa pahaenteinen hiljaisuus.
Vladimir Putin innostui tanssimaan suomalais-ugrilaisilla kansanperinnefestivaaleilla Saranskissa vuonna 2007. Taustalla presidentti Tarja Halonen.
Helsingissä lokakuussa järjestettävien kirjamessujen teemamaa on Venäjä, ja messuille saapuu suuri joukko venäläisiä kirjailijoita. Heidän rinnallaan Helsinkiin on tulossa kolme Suomen sukulaiskansoihin kuuluva kirjailija – toivottavasti.
Se, pääsevätkö suomalais-ugrilaisten sukulaiskansojen kirjailijat Suomeen, epäilyttää M.A. Castrénin seuran toiminnanjohtaja Marja Lappalaista. M.A. Castrénin seura pitää yllä suomalaisten kansalaisjärjestöjen suhteita Venäjän suomalais-ugrilaisiin.
”Olisi katastrofaalista, jos Venäjä yrittäisi estää vähemmistökirjailijoiden tulon”, Lappalainen sanoo.
Hänellä on syynsä epäluuloon.
Lahdessa järjestetään ensi vuonna suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi, eikä Venäjä ole vieläkään ilmoittanut, saako sen valtuuskuntaan osallistua myös suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia vai ei.
Miten kongressin käy?
Marja Lappalainen seuraa joka päivä Venäjän kehitystä erityisesti suomalais-ugrilaisten aseman kannalta. Lahden maailmankongressin onnistuminen – jopa sen järjestäminen – riippuu mitä vahvimmin siitä, saavatko Venäjän suomalais-ugrilaiset osallistumisluvan.
Seura kertoi maailmankongressiin liittyvästä salamyhkäisyydestä viimeksi toukokuun alussa 2015. Tuolloin maailmankongressin järjestelyihin osallistuvan M.A. Castrénin seuran toiminnanjohtaja piti ennusmerkkejä huolestuttavina.
Epäilyksiä herätti muun muassa se, että Venäjä oli vastikään peruuttanut osallistumisensa Lahden-kongressia valmistelevaan kokoukseen Virossa.
Sukulaiskansojen tilanne Venäjällä ei ole kohentunut, eikä merkkejä paremmasta ole näkyvissä.
”On vaikea sanoa, pitäisikö Lahden maailmankongressi järjestää, jos suomalais-ugrilaisten osallistuminen Venäjän valtuuskuntaan evätään”, Lappalainen sanoo.
Kongressin peruuntuminen Vladimir Putinin politiikan takia olisi sääli myös suomalaisten järjestäjien kannalta. Lahden Sibeliustaloon odotetaan 600 osanottajaa eri puolilta maailmaa.
Suomalainen järjestelytoimikunta kokoontuu pohtimaan asiaa vielä tämän kesän aikana.
”Valmistaudumme kongressin järjestämiseen, mutta en tiedä, mitä siitä päätetään, jos asia saa Venäjällä uusia käänteitä”, Lappalainen sanoo.
Lappalainen odottaa jännityksellä Oulun yliopistossa ensi elokuussa järjestettävää Suomalais-ugrilaista fennougristikongressia. Venäjän osanottajalista siellä antanee lisävalaistusta Lahden maailmankongressia ajatellen.
Missä Barinov?
Putinin hallinto on alentanut vuoden 2015 kuluessa suomalais-ugrilaisten asiat Venäjällä kansallisuusasioiden viraston hoidettaviksi. Pudotus on dramaattinen, sillä aiemmin niitä käsiteltiin ministeriötasolla.
Muutoksen yhteydessä viraston johtajaksi nimitettiin lisäksi Putinin luotettu mies, everstiluutnantti Igor Barinov. Hän on meritoitunut muun muassa Tšetšenian sodassa sekä presidentin Yhtenäinen Venäjä -puolueen kansanedustajana. Barinovia pidetään ajattelultaan poikkeuksellisen militanttina.
”Outoa kyllä, mutta Barinovista ei ole kuulunut yhtään mitään. En tiedä, onko hän edes ryhtynyt työhönsä. Kenties myös tämä on merkki siitä, ettei suomalais-ugrilaisten olemassaoloa Venäjällä pidetä kovin tärkeänä”, Lappalainen sanoo.