Ovatko vanhukset tartuntavaarassa? Hoitajat eivät suojaudu koronaa vastaan Helsingin kotihoidossa, ellei asiakkaalla ole oireita – STM:n ohjetta ei noudateta
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi ohjeen kotihoidon toiminnasta koroepidemian aikana yli viikko sitten. Silti Helsingissä marssitaan riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden luokse ilman suojavarusteita. Käytäntö vaarantaa sekä kotihoidon asiakkaiden että hoitajien terveyden.
Helsingin kotihoidon asiakkaan ja hoitajan kertomukset paljastavat, että keikoilla joudutaan käymään ilman riittäviä suojaimia koronaa vastaan. Kuva: iStock
Kirsti Laurila, 94, ottaa lääkkeensä itse ja on suhteellisen hyvässä kunnossa. Siitä huolimatta hänellä ei ole varaa hankkia koronaa, koska hän kuuluu ikänsä takia riskiryhmään, jolle koronavirus voi olla hengenvaarallinen.
Kirstin luona käy kaksi kertaa päivässä Helsingin kaupungin kotihoidon työntekijä laittamassa hänelle silmätipat ja pukemassa päivä- ja yövaatteet päälle.
”Kerran ovesta tuli kolme työntekijää, joilla oli maskit päällä. Luulin ensin, että sieltä tulee kuljetuspalvelu, mutta he olivatkin hoitajia. Sen jälkeen kahdella tai kolmella hoitajalla on ollut maski. Kaikki muut ovat tulleet paikalle ilman suojaimia”, Kirsti Laurila kertoo puhelimitse.
Kirsti tietää, että suojaimia pitäisi käyttää. Hän ei ole kehdannut niitä vaatia, koska arvelee, että hoitajilla voi olla suojaimista pulaa.
Koska hoivatyötä ei voi tehdä turvavälin päästä, on todellinen riski, että tartunnat lähtevät leviämään kotihoidon iäkkäiden asukkaiden keskuudessa.
Monet kotihoidon tehtävät vaativat hoitajan ja asiakkaan välistä lähikontaktia. Siksi on erityisen tärkeää, että ikäihmisiä suojataan koronaa vastaan. Kuva: iStock
Kotihoidon toimintaohje tuli yli viikko sitten
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 31.3. viralliset ohjeet, miten kotiin annettavissa palveluissa tulisi toimia, jotta hauraita vanhuksia voidaan suojella koronatartunnoilta.
STM:n ohjeen mukaan hoitajan tulee suojautua joko kertakäyttöisellä kirurgisella suu-nenäsuojaimella tai kankaisella suojaimella silloin, kun hän hoitaa oireetonta tai tervettä asiakasta. Kankaiseksi suojaimeksi käy esimerkiksi huivi, mutta se pitää vaihtaa jokaisen asiakaskäynnin jälkeen ja pestä tai desinfioida.
Hoitajat kiertävät kodista kotiin, ja siksi työntekijä voi siirtää virusta eteenpäin, ellei hän peitä hengitysteitään. Koronavirus leviää nimenomaan pisaratartuntana.
Kiuruvedellä sijaitsevassa Attendon hoivakodissa on jo nähty surullinen esimerkki siitä, kuinka oireeton hoivakodin asukas tartutti muita asukkaita. Nyt kahdeksan hoivakodin asukasta on kuollut.
STM:n ohjeen mukaan kotihoidossa pitää suojautua koronaa vastaan laittamalla suun eteen joko kirurginen nenä-suusuojus tai peittämällä kasvot jollain muulla tavalla, kuten huivilla. Kuva: Pekka Nieminen Otavamedia
Hoitajat vaihtuvat jatkuvasti, vaikka STM ohjeistaa rajaamaan kontakteja
STM:n ohjeessa on myös toinen kohta, joka ei Kirsti Laurilan mukaan hänen kohdallaan toteudu.
Kotihoidossa olisi pyrittävä siihen, että samat hoitajat käyvät samojen asiakkaiden luona. Jokaiselle asiakkaalle tulisi määrätä henkilökohtainen vastuuhoitaja. Se vähentäisi viruksen leviämistä asiakkaasta toiseen, koska ihmiskontaktien määrä pienenee.
”Hoitajat vaihtuvat taukoamatta. Minulla on kaksi vakituista hoitajaa, jotka ovat käyneet silloin tällöin. Osan hoitajista olen tavannut joitakin kertoja. Muut ovat ketä milloinkin”, Kirsti Laurila kertoo.
Hänen oma vastuuhoitajansa vaihtoi tehtäviä joku aika sitten. Uutta ei ole nimetty.
”Hoitajani ovat kertoneet, että heidän työmääränsä on entisestään vain lisääntynyt. Ne, joilla on pätevyys lääkkeiden antamiseen menevät sinne, missä lääkkeitä jaetaan. Koska pystyn ottamaan itse lääkkeeni, minun luokseni lähetetään sitten muita hoitajia, jotka vaihtuvat usein.”
Hoitajat suojautuvat vasta, jos kotihoidon asiakkaalla on flunssaoireita
Seura haastatteli myös Helsingin kotihoidossa työskentelevää hoitajaa. Hänen mukaansa suojaimet puetaan vasta, jos asiakkaalla on oireita.
”Minulla on suojaimet mukanani keikalla. Olen yhden kerran törmännyt tilanteeseen, jossa huomasin ovella, että asiakas yskii. Vedin nenäsuumaskin ja suojakäsineet päälle ja menin sen jälkeen sisään”, hoitaja kertoo.
Hoitaja esiintyy jutussa nimettömänä, koska työpaikan käytännöistä puhuminen on koronaepidemian aikana herkkää puuhaa. Harva uskaltaa puhua nyt omalla nimellään.
Helsinki on koronaepidemian keskus. Varmistettuja tartuntoja on tähän viikkoon mennessä ollut jo reippaasti yli 850 ja määrä kasvaa päivittäin. Silti suojautumisen tasoa ei ole kotihoidossa nostettu.
”Samalla taktiikalla mennään kuin ennenkin, ellei kotona asujalla ole oireita. Mikään ei ole muuttunut.”
Helsingissä kotihoidon työntekijät suojautuvat vasta, jos asiakkaalla on flunssaoireita tai epäillään koronaa. Kuva: iStock
Hoitaja kertoo, että häntä korona ei pelota, mutta joitakin työkavereita jännittää, mitä oven takana tulee vastaan. Hän kokee, että työnantajan ohjeet ovat pääasiassa olleet selviä. Joskus on silti käynyt niin, ettei esimies ole ollut varma, miten erilaisissa riskitilanteissa tulisi toimia.
”Eräs työkaverini joutui tilanteeseen, jossa asukkaalla epäiltiin koronaa. Hän pyysi toimintaohjeita, voiko lähteä sieltä suoraan seuraavan asiakkaan luo. Esimies ei osannut vastata, vaan pyysi soittamaan sairaalasta ohjeet. Sairaalasta sitten sanottiin, että keikalle voi mennä.”
Äiti suree sitä, että hoitajat vaihtuvat jatkuvasti, mutta oma perhe ei saa tulla käymään
Myös eräs läheinen on huomannut puutteet Helsingin kotihoidon suojautumisessa.
Kotihoito käy kolme kertaa viikossa Mervi Vikblomin 86-vuotiaan äidin luona. Hoitajat eivät käytä suojaimia näilläkään keikoilla.
Itse Mervi käyttää suojaimia aina, kun hän käy täyttämässä äitinsä jääkaappia. Muuten hän ei voi äitinsä luona vierailla.
”Äiti suree sitä, että oma perhe ei saa tulla käymään, mutta hoitajat vaihtuvat koko ajan, eikä kukaan käytä suojaimia. Hänen on todella vaikea ymmärtää sitä.”
Vikblom osui kerran yhtä aikaa hoitajan kanssa äitinsä asunnolle, kun äidillä oli suihkupäivä. Hän vaati hoitajaa käyttämään suojainta, koska suihkutusta ei pysty tekemään riittävän turvavälin päästä.
”Hoitaja haki suojaimet toimistolta ja palasi sitten suihkuttamaan äidin.”
Vikblom ymmärtää kyllä, mistä tilanne johtuu. Vastuu ei ole hoitajien, vaan ratkaisut tehdään johdon tasolla. Yksittäinen hoitaja ei voi käyttää suojaimia, joita ei ole heille jaettu.
”En syytä tästä yhtäkään kotihoidon työntekijää. Tämä ongelma on systeemin vika. Tuskin tämä on kotihoidon esimiestenkään päätös, vaan kaupungin korkeammassa johdossa pitäisi nyt huolehtia suojaimet kotihoidon työntekijöille.”
Ammattiliitot kehottavat hoitajia suojautumaan, jotta koronatartuntoja voidaan ennaltaehkäistä
Ammattiliitto SuPerin asiantuntija Elina Kiuru tunnistaa kotihoidon puutteelliset käytännöt. Superiin otetaan nyt kaikkein eniten yhteyttä juuri suojavälineiden käytöstä.
”Tämä on myös työsuojeluasia, koska se vaarantaa asiakkaiden lisäksi hoitajat. Moni kokee, ettei heidän työtään arvosteta, koska työnantaja ei ota tätä epidemiaa vakavasti. Olemme itse ohjeistaneet hoitajia käyttämään suojavälineitä viranomaisten ohjeiden mukaisesti”, Elina Kiuru sanoo.
Eräs Helsingin kotihoidon työntekijä joutui pyytämään toimintaohjeet sairaalasta, kun asiakkaalla epäiltiin koronaa. Esimies ei tiennyt, saako hoitaja mennä suoraan seuraavalle keikalle. Kuva: Pekka Nieminen Otavamedia
Suojavälineet ovat Kiurun mukaan ongelma erityisesti sosiaalipalveluissa, johon kotihoitokin lukeutuu.
Sairaaloissa ja terveydenhuollossa on normaalioloissakin velvollisuus huolehtia suojavälinevarastojen riittävyydestä, ja siellä maskeja, essuja ja hansikkaita käytetään muutenkin rutiininomaisesti.
Kotihoidon puolella ei tällaista tarvetta normaalisti ole. Siksi koronaepidemian alettua suojautumistarpeisiin ei ole kyetty vastaamaan riittävän nopeasti.
SuPerissa ajatellaan, että hauraita vanhuksia ja hoitajia pitäisi kaikissa hoiva-alan toiminnoissa suojella tartunnoilta etukäteen.
Kiurun mukaan joka paikassa pitäisi omaksua ajattelumalli, että yhtään tartuntaa ei saa päästä tapahtumaan. Muuten ne pääsevät leviämään, ja suojainten käytössä ollaan armotta myöhässä.
”Siellä varmasti pelätään, että suojaimia ei riitä, jos tilanne käy pahaksi. Siksi niitä hillotaan jossain varastoissa, eikä jaeta työntekijöille.”
Helsingin kaupunki: ”Asiantuntijat eivät ole kankaisen suojan käytöstä yksimielisiä”
Seura pyysi haastattelua Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan johdolta, miksi kotihoidossa ei käytetä suojaimia tai onko työntekijöille laadittu toimintaohjeet, kuten STM velvoittaa.
Kaupungilta kieltäydyttiin kiireisiin vedoten, mutta viestintä kokosi Seuralle vastaukset sähköpostitse.
Helsingin kaupungilta ilmoitetaan, että kaupungin tavoitteena on, että kaikki hoitajat myös kotihoidon puolella käyttäisivät kirurgista nenä-suusuojainta.
”Suojavarusteiden osalta tilanne on tällä viikolla ollut koko Suomen tasolla vaikea, varusteista on ollut väliaikaisesti pulaa. Ongelma on maailmanlaajuinen.”
Kaupunki ei kiellä kankaisten suojien, kuten huivin käyttöä, mutta ei myöskään suosittele sitä.
”STM:n ohjeistus kankaisten suojien käytöstä on muuttunut. Nyt niiden käyttö on mahdollista. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole kankaisen suojan käytöstä yksimielisiä. Esimerkiksi infektiolääkärit eivät yleisesti kannata kankaisten suojien käyttöä.”
Helsingin kaupunki ohjeistaa työntekijöitöitään muun muassa tartunnan torjuntaan ja varautumiseen, työntekijöiden suojaamiseen ja käsihygieniaan liittyvissä kysymyksissä.
Toisessa kohtaa viestiään kaupunki myös ilmoittaa, että kertakäyttöisiä suojavälineitä on tarpeeksi, mutta niitä tarvitaan jatkossa lisää.
Epäselväksi jää, miksi suojavälineitä ei toimiteta kotihoitoon, jos niitä on tällä hetkellä tarpeeksi. Vain käytetyt suojaimet ehkäisevät koronaa leviämästä.
Helsingin kaupungin viestinnästä kerrotaan myös, että Helsingin kotihoidossa kaikki asiakkaat saavat oman henkilökohtaisen vastuuhoitajan.
Kysymykseen, miksi tämä ei ole toteutunut kaikkien kotihoidon asiakkaiden kohdalla, kaupungin viestinnästä ei vastata.
”Vaikka asiakkaan luona käy koronaepidemian aikaan useita eri hoitajia, huolehdimme tarkkaan hoitajien ja asiakkaiden suojautumisesta. Olemme antaneet kotihoitoon erilliset ohjeet suojavarusteiden käytöstä.”
Miksi sitten haastateltaviemme kertomukset kotihoidon toiminnasta eivät näytä sopivan kaupungin viralliseen linjaan? Siihen kaupungilta saatu sähköposti ei tarjoa vastausta.
Päivitys 5.5.2020 kello 9.06: Jutun julkaisemisen jälkeen 17.4.2020 Helsingin kaupunki on antanut ohjeen kotihoidon työntekijöille, jonka mukaan kertakäyttöistä suu-nenäsuojainta tulee käyttää aina, jos niitä on saatavilla. Seuralle Helsingin kaupunki toimitti ohjeen nähtävksi 27.4.