Karjala-lehti heräsi henkiin – Päätoimittaja Sakari Nupponen ajan haasteista: ”Suomalaiset tuntevat nykyään Bangkokin paremmin kuin Viipurin”
Perinteikäs Karjala-lehti koki ensin koronapandemian ja sitten Ukrainan sodan vaikutukset taloudellisesti niin raskaina, että lehti lakkautettiin vuonna 2022. Nyt paluuta kokeillaan uuden päätoimittajan Sakari Nupposen johdolla.
Karjala-lehti sai uuden päätoimittajan kokeneesta toimittajasta ja kirjailijasta Sakari Nupposesta.
Kun vuonna 1904 toimintansa aloittanut Karjala-lehti päätettiin aloittaa uudelleen, kokenut toimittaja ja kirjailija Sakari Nupponen valittiin lehden päätoimittajaksi. Ensimmäinen näytenumeroksi kutsuttu lehti ilmestyi toukokuussa, toinen tulee syyskuussa. Sen jälkeen tehdään päätöksiä lehden tulevaisuudesta.
Minkälainen suhteesi karjalaisuuteen on?
”Karjalasta kotoisin ollut mummoni muutti Lahteen Karjalankatu yhteentoista. Hänelle tuli Etelä-Suomen Sanomien lisäksi Karjala-lehti. Ne ovat lehdet, joita kansakoulun ensimmäisellä luokalla luin. Se oli jännä talo, jossa asui paljon evakkoja. Talon omisti viipurilaiseen kauppiassukuun kuulunut Väinö Himanen.”
Tuliko karjalaisuus esiin taloyhteisössä?
”Tuli, kyllä asukkaiden kesken oli vilkasta seurallisuutta. Toki ihmiset muutenkin siihen aikaan olivat seurallisempia. Talon mammat keittelivät toisilleen pyykkikahveja, se oli yksi instituutio. Karjala-lehti ei tullut joka kotiin, mutta kyllä lehdet ahkerasti kiersivät lukijalta toiselle.
Evakkouden toinen puoli oli se, että talossa asuivat myös kummitätini ja -setäni, jotka olivat evakkoja Sortavalasta. Mutta he olivat kotoisin Pernajasta ja Tampereelta, lähteneet vain nuorina luomaan elämäänsä Sortavalaan. Karjala oli ollut sisäisen muuton kohde, sillä siellä oli hyviä liiketoimintamahdollisuuksia.”
Ovatko suomalaiset enää perillä siitä, minkälaisia suomalaisia kaupunkeja esimerkiksi Viipuri ja Sortavala ovat olleet?
”Varmaan on niin, että alle viisikymppiset suomalaiset tuntevat nykyään Bangkokin paremmin kuin Viipurin. Juha Metso ja Kauko Röyhkä ovat tehneet hyviä kirjoja rajantakaisesta Karjalasta. Ne kirjat myös osoittavat sen, kuinka vieras tuo seutu suomalaisille nykyään on.”
Miten päädyit Karjalan päätoimittajaksi?
”Olen aiemmin ollut lehteä vetäneen osakeyhtiön hallituksessa mukana, eiköhän syy juonnu sieltä. Kun tehtiin päätös julkaista toukokuun numero, se saatiin tehtyä noin viiden viikon aikataululla. Mutta minä olen vain päätoimittaja, varsinaisen työn tekevät muut. Toimituksemme on hajallaan eri paikkakunnilla, lähinnä Pohjois- ja Etelä-Karjalan rajapitäjistä. Avainasemassa oleva tuottaja asuu Tampereella.”
Toukokuun numeroa kutsuttiin näytenumeroksi, miltä Karjala-lehden tulevaisuus näyttää nyt?
”Syyskuun puolivälissä ilmestyy seuraava numero, jos kesällä tulee riittävästi tilauksia, ja sen jälkeen 12 kertaa vuodessa. Emme kerää sitä ennen rahaa, vaan lähetämme laskut vasta sitten, jos katsomme, että tilauksia on riittävä määrä.”
Minkälaisia asioita uutis- ja kulttuurilehti Karjala käsittelee?
”Karjala-lehden kaikilla jutuilla on kytkentä Karjalaan, ja sillä tarkoitetaan sekä rajan tällä puolella että toisella puolella olevaa Karjalaa. Tällä hetkellä meillä ei ole mitään näkemystä siitä, milloin toimittajina menemme seuraavan kerran Venäjän puolelle rajaa. Nyt se ei ainakaan ole mahdollista. Teemme kyllä juttuja siitä, mitä rajan takana tapahtuu, mutta jutut perustuvat haastatteluihin.”
Miten Ukrainan sota on vaikuttanut Karjala-lehteen?
”Viipurin seudulle suuntautuva kotiseutumatkailu oli edellisen Karjala-lehden syömähammas. Ilmoitustulot tulivat merkittäviltä osin kotiseutumatkoista.
Mutta ensin koronapandemia vähensi matkailua huomattavasti, sitten sota lopetti sen kokonaan. Samalla ilmoitustulot romahtivat totaalisesti, mikä oli lehden viimeinen niitti.
Lehti omisti Lappeenrannan keskustasta liiketilan, jonka arvo sodan myötä jokseenkin nollautui. Kun menee kävelemään Lappeenrantaan, ymmärtää miksi. Siellä on todella runsaasti tyhjillään olevia liiketiloja.”
Lue myös: Uraliin, pojat! – Seura vieraili Tuntemattoman sotilaan taistelupaikoilla