Kesätyöttömyys määräaikaisten opettajien riesa – ”Sijaisopettajat ja vakituiset opettajat eivät ole vertailukelpoisia”

Tuhannet perhe- ja opintovapaiden sijaisuuksia tekevät opettajat jäävät yhä kesätyöttömiksi. Osa kunnista jättää kaikki määräaikaiset opettajat ilman kesän palkkoja – myös heidät, jotka eivät sijaista ketään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kesätyöttömyys on suuri riesa nuorille vastavalmistuneille opettajille.

Tuhannet perhe- ja opintovapaiden sijaisuuksia tekevät opettajat jäävät yhä kesätyöttömiksi. Osa kunnista jättää kaikki määräaikaiset opettajat ilman kesän palkkoja – myös heidät, jotka eivät sijaista ketään.
(Päivitetty: )
Teksti:
Anastasia Ranta

Määräaikaisuus perustuu usein kunnan säästötarkoituksiin. Opettajien kesätyöttömyys puhuttaa myös sosiaalisessa mediassa. Espoolaisen lukion apulaisrehtori Antti Koskinen on nostanut epäkohtia esiin Twitter-tilillään. Koskinen puolustaa määräaikaisten opettajien oikeuksia. Hän pitää tilannetta epäoikeudenmukaisena.

”Opettaja A ja opettaja B tekevät tismalleen samaa työtä naapuriluokissa koko lukuvuoden ajan. A saa palkkaa myös kesältä, B:n palkanmaksu päättyy Suvivirteen. B ei saa kesän palkkoja. Hän jää kesätyöttömäksi”, Antti Koskinen sanoo.

Opettajat lakkoon?

Lehtori Suvi Järvenpää, 33, on nykyisin vakituisessa pestissä espoolaisessa lukiossa. Hänellä on kuitenkin kokemusta kesätyöttömyydestä usealta vuodelta.

Järvenpää kertoo tulojensa tipahtaneen kesäkeskeytyksien aikana ja joutuneensa suunnittelemaan kesän taloutta jo varhain keväällä. Kausista selvisi tarkan suunnitelun ja hyvän tukiverkon ansiosta, mutta suuremmat hankinnat saivat odottaa.

”Valmistumisen jälkeen koitti myös jokavuotinen ahdistus siitä, että pitää taas hakea työpaikkoja ja jäädä kärkkymään sijaisuuksia.”

Määräaikaisten opettajien kesätyöttömyys nuorten opettajien riesana

Kesätyöttömyys on yleisintä nuorten vastavalmistuneiden opettajien keskuudessa. Suvi Järvenpää on huolissaan siitä, että nuorilta alalle tulevilta opettajilta jää iso osa palkasta saamatta – se saattaa ajaa heidät alalta pois.

”Suuri toiveeni on, että asia ratkaistaisiin. Tehokas ratkaisu voisi olla se, että opettajat menisivät lakkoon.”

Viime vuonna valmistunut kieltenopettaja Laura Heinsuo, 26, oli osan kesästä työttömänä.

”Tuntuu väärältä, että se on usein uusi nuori opettaja joka näissä tilanteissa häviää.”

Opettajien kesän työllistymismahdollisuudet ovat rajalliset. Myös kaksi Heinsuon opettajaystävää jäi tänä kesänä täysin vaille töitä.

”Tilanteessa pärjää suunnittelemalla, mutta on se jännä, etteivät määräaikaiset vieläkään saa samoja oikeuksia kuin vakituiset opettajat, vaikka työn määrä on sama.”

Heinsuo sai kesäkuuksi töitä kesälukion opettajana. Hänen työsuhteensa päättyi 4.6. ja heti seuraavana maanantaina alkoi kesälukion opettajan pesti.

”Alku oli vähän haastava, sillä oli vaikea asennoitua siihen, että toisen työn loppuessa toinen jo alkoi. Heinäkuussa ehdin onneksi levätä.”

Kollegat apuna

Laura Heinsuo kertoo samassa tilanteessa olevien kollegoiden vertaistuen olevan olleen avaintekijä jaksamisessa. Kollegat ovat auttaneet myös käytännön asioiden hoitamisessa. Selvittelytyö oli aluksi vaikeaa, koska hänellä ei ollut aiempaa kokemusta työttömyyskassasta tai ansiosidonnaisesta korvauksesta.

”Olisi hyvä, että kesätyöttömyyteen liittyvistä käytännön asioista neuvottaisiin jo pedagogisten opintojen aikana.”

Kollegoiden keskusteluissa jatkuvat määräaikaisuudet aiheuttavat opettajille stressiä.

”Opettajan työhön kuuluu paljolti se, että suunnitellaan tulevaisuutta, myös koulukohtaisesti. Se on hankalaa, jos ei tiedä, jatkuuko pesti samassa koulussa. Tieto työn jatkuvuudesta sitouttaa ihan eri tavalla.”

Heinsuo uskoo, ettei jaksaisi, jos kesätyöttömyys jatkuisi vuosia. Ainakin ensi kesä on hänellä turvattu.

”Valoa on tunnelin päässä, sillä saan ensi vuoden kesän palkan, vaikka olen määräaikaisessa työsuhteessa, sillä en ole sijainen.”

Ei pois perhevapaalla olevien oikeuksista

OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen sanoo OAJ:n haluavan parantaa määräaikaisten opettajien asemaa, mutta pitää myös kiinni perhevapaalla olevien oikeuksista.

”Emme halua, että ongelma siirretään siten, että perhevapaalla olevilta otettaisiin perhevapaan käyttämiseen liittyvä palkallinen lomaoikeus pois.”

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajajien (KT) neuvottelupäällikkö Hannu Freund puolestaan kertoo, että heidän kannaltaan olisi olennaista, että mahdollinen uudistus olisi rahoitettu vakituisten opettajien palkasta. Kahdesta samasta virasta ei voi maksaa samaan aikaan palkkaa.

”Kunnallinen viranhaltijalaki sanoo ihan suoraan, että ei voi olla kahta virassa samaan aikaan. Ei ole kunnan tahtotilasta kiinni.”

OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen esittää mahdolliseksi ratkaisuksi seuraavaa:

”Myönnettäisiin palkallista virkavapaata kesäkeskeytyksen ajaksi, jolloin sijaiseksi otettu voitaisiin ottaa heinäkuun loppuun. Sijainen voitaisiin ottaa esimerkiksi päätoimiseksi tuntiopettajaksi, eli eri virkasuhteeseen.”

Vuoden työn tehnyt saisi palkan heinäkuun loppuun saakka ja perhevapaalla olevaa ei syrjittäisi. Perhevapaalla oleva saisi palkan lomasta, jota ei voi siirtää ja joka jää perhevapaan vuoksi pitämättä.

”Virkasuhteeseen ottamisesta emme voi sopia, siitä mitä miltäkin ajalta maksetaan sen sijaan voi”, Mustonen sanoo.

Lomapäiväkorvaus etuna

Neuvottelupäällikkö Freund haluaa myös muistuttaa, että kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:n kuuluu lomapäiväkorvaus.

Jos opettaja palaa äitiyslomalta, sijainen saa 20 päivän palkan, mikäli on ollut koko lukuvuoden töissä.

”Se ei ole koko kesää, mutta on muut koulutyön keskeytykset huomioiden sijaisopettajalle parempi etu kuin normaalilla kuntahenkilöstöllä, joilla on myös hyvät lomat.”

Ratkaisuja Ruotsin mallista?

Länsinaapurimme kunnallisen puolen opettajat ovat ferietjänst-järjestelmässä, jossa myös määräaikaisessa työsuhteessa olevat saavat kesältä palkan. Pitäisikö Ruotsin malli ottaa käyttöön myös Suomessa?

OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen kertoo, että he selvittävät asiaa elo-syyskuun aikana ennen varsinaisen neuvottelukierroksen alkamista.

”Kansainvälisistä asioista vastaava toimihenkilömme on Ruotsiin yhteydessä. En usko, että Ruotsin malli sellaisenaan soveltuu meille, mutta sieltä voi löytyä jotain elementtejä, jolla voimme rakentaa ja korjata nykyistä systeemiä.”

Neuvottelupäällikkö Hannu Freund kertoo, ettei KT:llä ole enää kiinnostusta neuvotella asiasta aiempaan tapaan. Hän vetoaa kiistatapauksista saatuihin oikeusratkaisuihin.

”Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä voidaan johtaa, että sijaisopettajat ja vakituiset opettajat eivät ole vertailukelpoisia.”

X