Kysely: Jopa 80 prosenttia pitää työkykyään hyvänä tai erinomaisena - Yhtä moni kokee nauttivansa esimiehen luottamusta
Työeläkeyhtiö Elon työyhteisömittarin otoksessa vain puolet vastaajista kertoivat kokevansa vain vähän stressiä työelämässään.
Työeläkeyhtiö Elon työyhteisömittariin vastanneista jopa 80 prosenttia vastaajista piti työkykyään hyvänä tai erinomaisena.
Vain viisi prosenttia työntekijöistä piti työkykyään huonona. Näistä lähes kolmella neljäsosalla (74 %) oli suuria vaikeuksia työstä palautumisessa. He myös kokivat selvästi enemmän stressiä kuin työkykyään hyvänä tai erinomaisena pitävät työntekijät.
”Moderni työelämä on erittäin vaativaa”, toteaa Kimmo Pakarinen, Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö.
”Erityisesti toimistotyötä tekevillä on pitkin päivää useita keskeytyksiä, joka voi rikkoa keskittymisen työtehtävään. On ilahduttavaa, että noin 80 prosenttia vastaajista kertoi uskovansa oman työkykynsä olevan hyvä kahden vuoden kuluttua.”
Puolet ilmoittaa kokevansa vain vähän stressiä
Vastaajista vain 16 prosenttia koki paljon tai erittäin paljon stressiä. Jopa puolet ilmoitti kokevansa vain vähän stressiä tai ei lainkaan stressiä. Kolmasosa vastaajista kertoo kokevansa jonkin verran stressiä.
”Stressin kokemukseen vaikuttaa esimerkiksi vastuun määrä ja asiakastyö”, kertoo Pakarinen.
”Esimiehet ja myyntityötä tekevät henkilöt kokevat usein keskimääräistä enemmän stressiä, mikä selittää kyselyn tuloksia. Näitä henkilöitä on organisaatioissa tyypillisesti selvästi vähemmän kuin heidän alaisiaan.”
Lyhytkestoinen ja positiivinen stressi auttaa työntekijää keskittymään ja suoriutumaan työstä hyvin. Liiallinen ja pitkäkestoinen stressi voi aiheuttaa ylikuormituksen, jolloin palautuminen voi häiriintyä.
”Tällaiset tilanteet voivat johtaa jopa uupumiseen. Oleellista on tunnistaa stressitilanteet ja pyrkiä käsittelemään ne sekä rakentamaan itselle sopivat stressinhallintakeinot.”
Esimieheen luotetaan – kahdeksan kymmenestä kokee esimiehensä helposti lähestyttäväksi
Noin 80 prosenttia Elon työyhteisömittariin vastanneista kertoi esimiehensä luottavan häneen. Lisäksi noin kahdeksan kymmenestä koki esimiehensä helposti lähestyttäväksi. Vastaajat myös kertoivat tietävänsä, mitä heiltä odotetaan työssä.
”Työyhteisön luottamus lisää avoimuutta, jolloin ihmiset uskaltavat ottaa erilaisia asioita puheeksi työpaikalla”, sanoo Kimmo Pakarinen.
”Näin mahdolliset ongelmat eivät jää kytemään puskaradioihin tai pinnan alle ja pääse roihahtamaan hallitsemattomasti jonain päivänä. Lisäksi luottamus sujuvoittaa työntekoa, kun kaikkea ei tarvitse erikseen kysyä esimieheltä.”
Työpaikkojen sisäisessä viestinnässä on kuitenkin vielä paljon petrattavaa.
Noin yksi viidestä kertoi kokevansa, ettei tule tarpeeksi hyvin kuulluksi työyhteisössään eikä saa riittävästi palautetta. Joka viides vastaajista koki, ettei muutosten vaikutuksia työhön mietitä riittävästi yhdessä
”Esimerkiksi muuttuvan toimintaympäristön ja asiakaskäyttäytymisen takia monilla työpaikoilla käydään läpi merkittäviä uudistusprojekteja. Hyvä sisäinen viestintä muutosten vaikutuksesta vähentää epävarmuutta ja tukee ihmisten sitoutumista uudistuvaan organisaatioon.”