Kyttyrälohi on vaelluskala, joka kuolee makeassa vedessä kudun jälkeen – Näin vieraslaji pyritään erottamaan Atlantin lohesta tekoälyn avulla
Kyttyrälohi on mainettaan parempi ruokakala, mutta noustessaan jokeen kutemaan se muuttuu syöntikelvottomaksi ja aiheuttaa ongelmia ympäristölle.
Kyttyrälohen sanotaan sopivan hyvin ruokakalaksi – juuri silloin, kun se on noussut merestä jokeen. Makeassa vedessä kala lopettaa syömisen ja valmistautuu kutemaan sekä kasvattaa rasvakyttyrän, minkä jälkeen se alkaa mädäntyä.
Kyttyrälohi on vieraslaji, jonka venäläiset istuttivat Vienanmereen neuvostoaikoina. Sieltä se on lähtenyt leviämään ja uhkaa suojeltua Atlantin lohta ja muita kaloja valtaamalla niiltä elintilaa. Kyttyrälohiuros kasvattaa kyttyrän selkäänsä kutuaikana, siitä nimi.
Pohjois-Norjassa Berlevågin kalastajakylässä Barentsinmeren rannalla yritetään ratkaista kyttyrälohiongelmaa erottelemalla Atlantin lohet kyttyrälohesta jo ennen kuin ne ehtivät jokeen kutemaan.
Storelvajoessa testataan uutta tekoälyyn perustuvaa tekniikkaa, jonka kiinalainen Huawei on kehittänyt yhdessä suomalaisen Silo AI:n kanssa.
Norjassa on 300–500 jokea, joissa kyttyrälohi on kasvava ongelma. Kyttyrälohi on Tyynenmeren pohjoisosien laji, ja sitä on Vienanmeren lisäksi istutettu myös Pohjois-Atlantille.
Kyttyrälohi kutee joka toinen vuosi, ja ensi kesäksi ennustetaan kyttyrälohien massaesiintymisiä Jäämereen laskevissa joissa.
Tyynenmeren lajeihin lukeutuva kyttyrälohi on aggressiivinen kutukala.
© YURI SMITYUK / GETTY IMAGES
Lohien erotteluportti
Pilottihankkeelle olisi ollut vaihtoehtoja myös Suomen lohijoissa. Norjassa tartuttiin tilaisuuteen nopeasti ja testipaikaksi valikoitui Berlevåg. Hanketta ohjaava Huawei Norjan tekonologiajohtaja Vegard Kjenner kertoo, että se valittiin suositusten perusteella.
”Paikallisen kalastus- ja metsästysyhdistyksen, Berlevåg Jeger og Fiskerforeningin, vapaaehtoiset olivat jo vuosikausia väsymättä kamppailleet kyttyrälohien kanssa. Heillä oli halu kehittää.”
Kutuaikoina kyttyrälohi nousee jokeen, kuten myös Atlantin lohi. Kyttyrälohi ei kuitenkaan elä makeassa jokivedessä vaan kuolee kutemisen jälkeen. Kuolleet kalat aiheuttavat hajuhaittaa. Sen ja kalan rujon ulkomuodon vuoksi monet vieroksuvat kalaa ihmisravintona.
Hankkeessa joen alajuoksulla kalat ohjataan putkimaiseen käytävään ja hahmontunnistuskameran avulla kalalajit erotellaan toisistaan ja ohjataan eri suuntiin veden alla olevia portteja käyttäen.
Portti jokeen avautuu Atlantin lohille, kun taas kyttyrälohet johdatetaan sammioon. Siellä laji varmistetaan vielä manuaalisesti, minkä jälkeen ne poistetaan. Näin syntyy myyntikelpoista tavaraa.
Vaelluskala kelpaa ruokapöytään
Maailmalla kyttyrälohi tunnetaan nimellä pink salmon. Norjassa on Kjennerin mukaan tehty kyttyrälohien ja Atlantin lohien sokkotestejä, joissa lohia ei ole pystytty maun perusteella erottamaan.
Berlevågin kalastusyhdistyksestä kerrotaan, että nyt on jo löytynyt taho, joka haluaisi ostaa koko kyttyrälohisaaliin.
Toinen vieraslaji, kuningasrapu, on tuonut vaurautta, ja puhutaan jopa rapumiljonääreistä. Nähtäväksi jää, onko tulossa kyttyrälohimiljonäärejä.
Norjassa kyttyrälohesta on runsaasti kokemuksia, päänvaivaakin. © Kirsti Sergejeff