Lannoitteiden hinnat kolminkertaistuivat – Miten käy tämän ja ensi kesän satojen, kun lannoitekulut jopa 400 euroa hehtaarilta?

Maakaasun hinnannousu on nostanut lannoitteiden hintoja rajusti. Tämän kesän sato on turvattu, mutta tilallisten rahat eivät välttämättä riitä seuraavan kesän lannoitteiden ostamiseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lannoitteiden pääravinteet ovat typpi, fosfori ja kalisuola. Suomessa suurin osa lannoitteista myydään rakeena, johon ravinteet on liotettu yhdeksi massaksi.

Maakaasun hinnannousu on nostanut lannoitteiden hintoja rajusti. Tämän kesän sato on turvattu, mutta tilallisten rahat eivät välttämättä riitä seuraavan kesän lannoitteiden ostamiseen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Juha Pippuri

Modernin ruoantuotannon tehokkuus perustuu maaperän lannoittamiseen. Kasvaakseen kasvien on saatava joka vuosi typpeä. Lisäksi kasvit tarvitsevat fosforia ja kaliumia. Fosfori auttaa kasvien juuriston hyvinvointiin. Kaliumia puolestaan tarvitaan erityisesti nurmitiloilla, koska kaliumia poistuu pellosta nurmen mukana.

Kasvit imevät typen itseensä parhaiten nitraattitypen muodossa. Lannoitteiden raaka-aineeksi tarvittava ammoniakki valmistetaan yhdistämällä yksi osa ilmakehästä saatua typpeä ja kolme osaa maakaasusta erotettua vetyä. Maakaasun hinnan noustessa, lannoitteiden hinnat seuraavat välittömästi perässä.

Lisäksi koronapandemian vuoksi pysähtynyt taloudellinen toiminta on virinnyt ja maataloustuotteiden maailman markkinahinnat ovat nousseet. Jo viime vuoden lopussa lannoitteet olivat tuplasti kalliimpia, kuin vuotta aiemmin.

Lannoitekulut jopa 400 euroa hehtaarilta

Maatalouden käyttämien lannoitteiden hinnat ovat kolminkertaistuneet kahdessa vuodessa. Esimerkiksi vehnän viljelyssä lannoitekulut ovat nousseet hehtaaria kohden keskimäärin 150 eurosta 400 euroon.

Korkeat lannoitteiden ja viljan hinnat saattavat olla osalle tilallisista liikaa. Monen sikatilallisen tuotanto on ollut tappiollista jo viime vuoden lopusta lähtien. Siat käyttävät ravinnokseen viljaa.

Lannoitteiden tuotantoa on vähennetty

Lannoitteiden raaka-aineista lähinnä fosforia saadaan kaivoksesta Suomessa. Ammoniakkia ja kaliumia joudutaan tuomaan muualta. Ennen Venäjälle asetettuja talouspakotteita Suomen lannoitemarkkinoiden suurin yritys Yara toi sieltä 80 prosenttia käyttämästään ammoniakista. 88 prosenttia kaliumistakin tuotiin Venäjältä.

Lisäksi Yaralla on Euroopassa tehtaita, joissa se on itse tuottanut maakaasusta ammoniakkia. Tuotantoa on ajettu alas yksittäsillä tehtailla maakaasun hinnan noustessa liian korkeaksi suhteessa markkinoilla saatavaan hintaan. Lannoitteista on syntynyt väkisinkin niukkuutta.

Yaran Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg uskoo, että Venäjän tuonnin loppuminen vaikuttaa negatiivisesti lannoitteiden saatavuuteen tulevaisuudessakin.

”Ei ole raaka-ainetta tai se maksaa liikaa. Idästä tuotu maakaasun määrä on niin merkittävää, että sitä ei pystytä nopeasti korvaamaan nesteytetyn maakaasun tuonnilla”, Roland Westerberg toteaa.

Kokonaisuuden kannalta tämä johtaa hänen mukaansa siihen, että maailmassa tulee olemaan vähemmän ruokaa.

”Jos lannoitteiden käyttö puolitetaan, satomäärät eivät suoraan puolitu mutta ei se kaukana ole. Jos katsoo Suomen luomutuotantoa, jonka pinta-ala on noin 15 prosenttia, sillä saadaan tuotettua 5 prosenttia kaikesta ruuasta”, Westerberg sanoo.

Lue myös: Maaperän monipuolisuus on leivän lähde – Maanviljelijä Juuso Joona ilahtuu petolinnuistakin: ”Ne ovat yksi merkki monimuotoisuuden lisääntymisestä”

”Huonosti tuottavia peltoja ei lannoiteta”

Lannoitteita on Roland Westerbergin arvion mukaan ostettu 15 prosenttia vähemmän kuin ennen edellistä satokautta. Hän arvio, että lannoitteiden pienemmät ostomäärät näkyvät silti enemmän niiden käytön pienentymisenä, eikä niinkään suoraan viljelyn lopettamisena.

Lannoitteiden käytön vähentämiseen uskoo myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi. Hänen mukaan lannoitepula ja lannoitteiden käytön vähentäminen 15 prosentilla eivät vaikuttaisi merkittävästi tämän kesän satoon.

”Lannoitteiden hinnan ollessa korkealla, viljelijät tulevat olemaan tarkempia lannoitteiden käytössä. Huonosti tuottavia peltoja ei silloin lannoiteta, kuten edellisinä vuosina. Lannoitteet käytetään parempituottoisille pelloille”, Jyrki Niemi sanoo.

Viljan hinta on kaksinkertaistunut maailmalla

Suurempi huolenaihe kohdistuukin siihen, millä hinnalla lannoitteita saa tulevalle vuodelle. Toisaalta kohonnut viljan hinta kannustaa viljelemään kohonneilla kustannuksillakin. Viljan hinta on maailmalla kaksinkertaistunut. Myös Suomessa viljan hinnat ovat nousseet reippaasti viimeisen vuoden aikana.

”Huolimatta korkeista kustannuksista tästä vuodesta voi tulla kasvinviljelytiloilla jopa parempi kuin edellisestä vuodesta korkeiden viljan hintojen ansiosta”, Jyrki Niemi sanoo.

Rehuviljan hintatason nousu nostaa kustannuksia kotieläintiloilla, jotka ovat jo valmiiksi kustannuskriisin kourissa.

Tuottajahintoja pitäisi nostaa

Kotieläintilojen tilannetta voisi parantaa tuottajahintoja nostamalla, mikä taas riippuu muusta elintarvikeketjusta ja sen tahdosta nostaa tuottajahintoja.

Jonkin verran tuottajahinnat ovat nousseet viimeisen vuoden aikana. Maidon tuottajahinta on noussut noin 7 prosenttia. Sian lihan ja siipikarjan lihan tuottajahinnat noin 10 prosenttia. Naudanlihan puolestaan noin 5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Nämä eivät kuitenkaan riitä tilojen kokemien kustannusnousujen kattamiseksi.

”Tähän mennessä tapahtunut tuottajahintojen nousu kompensoi vasta noin kolmanneksen tuotantokustannusten noususta. Eli edelleen on isoja paineita kotieläintuotteiden hintojen korotuksiin, mikä tarkoittaa myös ruoan hinnan nousun jatkumista”, Jyrki Niemi arvioi.

Uudet kuljetusreitit ovat pullonkaula

Lannoitteiden kuljetusreitit on järjestetty Venäjältä tulevan rautatien varaan. Nyt samat junanvaunut täytyisi saada satamaan, johon raaka-aineet tai valmiit lannoitteet tuodaan laivalla.

Teoriassa suunnitelmat ovat selkeät, mutta käytännössä junakuljetusten järjestäminen satamista eteenpäin tehtaille on haastavaa.

”Vaikka maailmalta pystyisi tuomaan saman määrän ammoniakkia kuin Venäjältä on tuotu, siihen saattaisi löytyä laivoja, mutta junanvaunuja ei enää riitäkään. Tuotamme Suomessa 1,8 miljoonaa tonnia lannoitteita vuosittain, ja saman verran täytyisi saada tuotua raaka-aineita tehtaille”, Roland Westerberg sanoo.

Vientiin lannoitteita Suomesta

Samoja raiteita laivoihin lastataan Suomesta vientiin lähtevät lannoitteet. Suomesta viedäänkin ulkomaille lannoitteita enemmän kuin niitä käytetään täällä.

Lannoitemarkkinat ovat maailmanlaajuiset, ja lannoitteita viedään sinne missä niistä maksetaan eniten. Ruotsi, Tanska, Brasilia ja Kiina ovat suurimmat Yaran Suomen tehtailla valmistettujen lannoitteiden vientimaat.

Lue myös: Näin dieselin hinnannousu käy kukkarollesi – ”Kokonaiskustannusten nousu on suurinta henkilöliikenteessä ja tieliikenteen tavarankuljetuksissa”

X