Lumeton ja lauha talvi piinaa – Näin kärsii kasvillisuus: ”Syysviljalle tulee todennäköisesti tuhoja”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Leuto talvi ei päästä helpolla kasvillisuuttakaan.
Leuto talvi ei päästä helpolla kasvillisuuttakaan. © iStock
Suuret lämpötilan vaihtelut ilman lumen suojaa ovat tuhoisimpia ruohovartisille kasveille, kuten mansikoille ja perennoille.

Tammikuun sääennuste pysyy eteläisessä-Suomessa poikkeuksellisen korkealla, sillä jopa kahdeksaa plusastetta luvataan lähipäiville pääkaupunkiseudulla. Leuto talvi jatkuu, pysyvästä lumesta tai kovista pakkasista ei ole edelleenkään tietoakaan.

Sen sijaan syksyllä alkaneet sateet jatkuvat.

Miten kasvit oikein kestävät?

”Leutous ei välttämättä ole suuri ongelma. Mutta voimakkaat lämpötilan vaihtelut ovat isompi ongelma, koska ei ole lunta”, Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri sanoo.

Lämpimän talven takia osa kasveista on sekaisin. Ne luulevat, että on kevät. Kasvit puskevat esiin uusia lehden- ja kukansilmuja. Osa kukista on jopa auennut.

”Jos nyt tulee kovia pakkasia, eikä suojaavaa lumikerrosta ole, niin tulee varmaan tuhoja. Kesällä voi näkyä enemmän kituliaita kasveja ja jäädä kukinta vähemmälle. Metsävarvuista mustikka ja kanerva on sellaisia, että ne tarvitsevat lumisuojan selvitäkseen pakkasista. Kovien pakkasten jälkeen voi tulla vähemmän mustikkaa”, Ryttäri sanoo.

Jääpolte nurmikon päälle

Sadevettä on kertynyt maahan niin paljon, että maa on läpimärkää. Se on riski, kun maa lopulta todennäköisesti menee jäähän viimeistään lopputalvesta.

”Koska on ollut näin pitkään märkää, nurmikoille ja perennapenkeille muodostuu jääpolte tai jäinen kate, kun märkään maahan sataa lunta ja se jäätyy maahan. Tulee hapettomat olosuhteet, joissa sieni- ja kasvitaudit pääsevät jylläämään”, Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori sanoo.

Erityisen ikävää pitkä leuto jakso on viljelyksille. Suomessa on totuttu, että kylmä routa parantaa maan rakennetta ja tuhoaa pelloilta tuholaisia. Jos talvi on pitkään pelkästään leuto, tämä hyvä ominaisuus jää pois.

”Koska pelloilla ei ole kasveja talvella, sadevesi huuhtoo ravinteita pois, ja pellot köyhtyvät. Toistuvasti tapahtuneena tämä aiheuttaa eroosiota ja heikentää viljelymaan laatua. Samalla vesistö kuormittuu”, Taulavuori sanoo.

Ilmaston lämpenemisen edetessä muutokset Suomen lumitalven pituudessa ja lumensyvyydessä tulevat yleistymään ja lisääntymään.

Ilmaston lämpenemisen edetessä muutokset Suomen lumitalven pituudessa ja lumensyvyydessä tulevat yleistymään ja lisääntymään. © iStock

Puut selviävät paremmin, matalat kasvit voivat kärsiä

Taulavuori pelkää ruohovartisten kasvien kärsivän eniten, koska näiden juuret ovat lähellä maan pintaa. Kasveille voi tulla juuriongelmia tai niiden juuret voivat rikkoutua.

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi mansikka ja kotipuutarhojen perennat.

”Peltoviljelmien puolella syysviljat ovat tällä hetkellä suurimmassa vaarassa. Syysviljalle tulee todennäköisesti tuhoja”, Taulavuori ennustaa.

Sen sijaan puut ja pensaat voivat todennäköisesti paremmin leutoinakin talvina.

”Mahdollisimman lyhyt ja leuto talvi on monelle puuvartiselle kasville optimitilanne, koska ne ovat pääsääntöisesti lepotilassa”, Taulavuori sanoo.

Muutos näkyy metsässä

Mutta mitä tapahtuu, jos näin leudoista talvista tulee uusi normaali talvi eteläiseen Suomeen?

Itse asiassa leutoudesta on jo jossain määrin tullut tavallista talvisin. Siitä näkee jo merkkejä luonnossamme.

Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri ottaa esimerkin: mäntyvaltaisilla kallioilla näkee aika laajasti Uudenmaan metsissä tammen taimia, joita linnut ovat levittäneet puistoista ja puutarhoista metsiin.

”Se, että tammen taimet ovat alkaneet selviämään metsissämme, on merkki, että on tapahtunut muutos. Ennuste on, että olemme menossa kohti Keski-Eurooppalaista kasvillisuutta, johon kuuluu lehtimetsälajistoa”, Ryttäri sanoo.

Lue myös: Lunta luvassa yhä vähemmän: ”Ilmaston lämpenemisen edetessä muutokset Suomen lumitalven pituudessa tulevat yleistymään”

X