Miksi sydänoireista kärsinyttä pompoteltiin? Sydänfilmiin päästäkseen nainen teki neljä reissua yhdeksän tunnin aikana – Päivystyksestä omalle terveysasemalle, jota joutui vielä vaihtamaankin

Helsinkiläinen 30-vuotias nainen on jakanut sosiaalisessa mediassa tarinan, jossa hän kertoo 18. maaliskuuta sattuneesta hyvin epäonnisesta lääkärinkäynnistään.

Nainen kärsi unen estävistä sydämen tykyttelyoireista, joten hän meni viideltä aamuyöstä Malmin sairaalan päivystykseen.

Hänet käännytettiin sieltä takaisin kotiin odottamaan oman terveysaseman päivystyksen aukeamista, vaikka paikalla ei ollut jonoa – ja sairaalassa olisi ollut hoidossa tarvittava EKG-laite.

Laajasalon terveysasema aukesi kello kahdeksan, mutta apua ei tarjottu vielä sielläkään.
Sen sijaan nainen passitettiin Myllypuron terveysasemalle laboratorioon ja siellä sydämen EKG-kuvaukseen.

Jono oli tässä vaiheessa kolme tuntia.

Akuuttijonoon korkean sykkeen kera

”EKG-jono pitää jonottaa kaksi kertaa, ellei mene infon kautta”, nainen kertoo päivityksessään hoidon kummallisista kiemuroista.

EKG-mittauksen jälkeen nainen pääsi akuuttijonoon, koska syke oli niin korkea. Mutta jonon päässä hoitaja passitti hänet takaisin omaan terveyskeskukseen lääkäriaikaa odottamaan.

”Sain pienen beetasalpaaja-lääkkeen, kun en muuten suostunut lähtemään”, nainen sanoo.

Jonosta jonoon ja päivystyksestä terveyasemalle

Lääkäriaika oli Laajasalossa yhdeltä iltapäivällä. Laajasalossa hoitaja otti yllättäen EKG-kuvauksen uudestaan – eli myös naisen omassa terveyskeskuksessa oli EKG-laite, mutta sitä ei vain heti käytetty.

Lopulta lääkäri määräsi naiselle sykettä alentavaa beetasalpaajaa. Nainen pääsi lääkäristä pois kahdelta iltapäivällä.

Syyksi kahdentoista tunnin sydämen tykyttelyyn paljastui stressi.

Yhdeksän tunnin lääkärirumba

Koko lääkärirumbaan meni siis yhdeksän tuntia, jona aikana nainen teki neljä eri reissua kolmeen toimipisteeseen. Hänet otti vastaan kahdeksan hoitajaa.

”Koko asia olisi voitu hoitaa viidessä minutissa jo alun perin aamuyöstä Malmin päivystyksessä, koska sielläkin on EKG-laite. En ymmärrä tätä päivystystä. Miksei oteta sisään edes akuuttitapauksia, vaan pompotellaan”, nainen kysyy turhautuneena.

Miten tällainen paikasta toiseen pallottelu on oikein edes mahdollista?

”Ei se uniikkia ole, että saamme palautetta paikasta toiseen pallottelusta. Se johtuu osittain siitä, että meillä on joitain palveluja valitettavasti keskitetty. Esimerkiksi laboratoriota ja röntgeniä on enää tarjolla vain tietyissä toimipisteissä”, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo.

Terveysasemien EKG-laitteita käytetään harvoin

Jokaisella Helsingin terveysasemalla on EKG-laitteet, mutta niitä käytetään vain harvoin.

”Labra ottaa EKG:n normaalisti samalla kun on muutakin labrakoetta. Laajasalon terveysasema on niin pieni yksikkö, että vain tiettyinä päivinä viikossa on näytteenottomahdollisuus”, Lukkarinen sanoo.

Säästöt pallottelun syynä

Pallottelun syynä ovat kulusäästöt, joiden takia sekä kunnallisella että valtakunnallisella tasolla palveluja karsitaan.

”Terveysasemia kehitetään jatkuvasti siihen suuntaan, että jokaisella terveysasemalla ei ole enää laboratorio- ja röntgentoimintaa. Toki siitä tulee palautetta. Olen pahoillani, että palvelut ovat hajaantuneet”, Lukkarinen sanoo.

Miten potilaan sitten pitäisi toimia, että hän välttäisi paikasta toiseen pallottelun?

”Jos tarvitsee heti apua, pitää soittaa hätänumeroon. Mutta jos voi odottaa, kannattaa soittaa terveysneuvontaan, päivystysapunumeroon tai terveyskeskuksen ajanvarausnumeroon. He osaavat kertoa, minne kannattaa mennä”, Lukkarinen sanoo.

Nykyisin Malmin sairaalan päivystys on HUS:n alainen, eikä enää kuulu Helsingin kaupungille.

”Mikäli oireisto ei vaadi välitöntä sairaalapäivystystasoista hoitoa, niin potilas ohjataan oman terveysaseman päivystykseen. Mutta on tapauksia, joissa jälkeenpäin katsoen voi kysyä, oliko järkevää tällainen potilaan pompottelu”, Malmin päivystyksen ylilääkäri Arto Tennilä sanoo.