Ota muistisairaan elämäntarinan muistelu osaksi arkea – Muistihoitaja: ”Muistojen jakaminen rentouttaa ja antaa kuulluksi tulemisen kokemuksen”
Muistelu auttaa ikääntynyttä muistisairasta muistamaan, kuka hän on. Sekä hoitoalan ammattilaisten että muistisairaan omaisten kannattaa ottaa muistelu avuksi muistisairaan kanssa.
”Muistellessa asiakas saa vahvistusta minäkuvaansa, itsetunto kohenee ja aivotkin saavat virkistystä”, lähi- ja muistihoitaja Karoliina Tiura kertoo.
Kuva-albumin sivuilta välittyy koko vanhan miehen elämä. Väsyneet kädet sulkevat paksun kirjan. Katse jää harhailemaan. Ehkä mies tunnisti kuvakirjan sivuilta tutut kasvot, kenties mielessä häivähti hetki, tuttu ääni tai tuoksu vuosien takaa.
Mies sulkee albumin. Hoitaja nostaa sen takaisin hyllyyn.
Muistin tueksi toistuu tämä rutiini muistisairaan miehen hoivakodin arjessa joka päivä.
Myös muistisairaalla on oma elämäntarina
Eri elämänvaiheet kulkevat aina ihmisen mukana, ne eivät koskaan ole taakse jäänyttä elämää. Tämä tulisi muistaa, kun kohtaamme muistisairaan ihmisen ja olemme vuorovaikutuksessa hänen kanssaan.
Jokaisella muistisairaalla on oma elämäntarina.
Kun muistisairaan päivään sisällytetään luovaa muistelua, se auttaa ikääntynyttä muistisairasta muistamaan, kuka hän on. Muistelu tuo myös yleensä helpotusta sekavalta tuntuvaan elämään.
Lähi- ja muistihoitaja Karoliina Tiura palkittiin vuonna 2022 Queen Silvia -palkinnolla kehittämästään muistelu- ja värityskirjasta. Kotihoidossa Pirkanmaan hyvinvointialueella työskentelevän Tiuran voittajaidea auttaa hoitajia ymmärtämään työssään kohtaamiaan muistisairaita.
”Hoitajan kannattaa mennä mukaan muistisairaan maailmaan ja rohkaista häntä muistelemaan”, Karoliina Tiura kannustaa.
Muistin tueksi muistelukirja elämäntaipaleelta
Karoliina Tiuran muistelukirja on kehitetty nimenomaan muistisairaalle ihmiselle muisteluun. Kirjassa on 24 värityskuvaa ikääntyneen lapsuudesta ja nuoruudesta. Värityskuvat ovat yksinkertaisia ja selkeitä. Ne on tehty vahvoilla ääriviivoilla kuvan hahmottamisen helpottamiseksi.
”Kuvissa on esimerkiksi pyykkilauta, taskukello, leipävartaita, 1940-luvun markka”, Tiura luettelee.
Jokaisen värityskuvan vieressä, aukeaman toisella sivulla, on vanhan kansan laulun sanoituksia tai runoja.
”Halutessaan voi laittaa esimerkiksi Spotifysta tai YouTubesta kappaleen taustalle soimaan tai muistella ja lausua Eino Leinon runoja.”
Jokaisella aukeamalla on myös apukysymyksiä kuvaan liittyen muistelun virittämiseksi, kuten esimerkiksi miten teillä pestiin pyykkiä lapsuudessa tai milloin teille tuli ensimmäinen pesukone?
Tiura työskentelee lähihoitajan töiden ohella taiteilijana.
”Sain idean muistelu- ja värityskirjaan muistisairaasta asiakkaasta, joka piirsi ovenkarmeihin. Se herätti kipinän kirjan värityskuviin.”
Taide on Tiuran mukaan tärkeä itseilmaisun keino muistisairaallekin. Se voi myös auttaa hoitajaa luomaan henkilökohtaisen suhteen asiakkaaseen.
Minäkuva vahvistuu, aivot virkistyvät
Karoliina Tiura kertoo itse käyneensä antoisia keskusteluja muistisairaiden kanssa, kun on saanut tutustua heihin paremmin.
”Muistellessa asiakas saa vahvistusta minäkuvaansa, itsetunto kohenee ja aivotkin saavat virkistystä. Olen huomannut, että yhteinen muistelu myös selvästi vähentää asiakkaiden levottomuutta.”
Tiura toivoo, että muistelukirja voisi auttaa myös keikkailevia hoitajia luomaan läheisemmän suhteen muistisairaisiin.
”Muistojen jakaminen rentouttaa asiakasta ja antaa hänelle kuulluksi tulemisen kokemuksen.”
Muistelu vähentää yksinäisyyttä
Muistelulla on tutkitusti suuri vaikutus aivoterveyteen, ja se vahvistaa muistisairaan identiteettiä.
”Muistelulla on todettu olevan myös vaikutusta mielialaan. Muistelukirja onkin hyvin tarpeellinen apuväline niin hoitotyöhön kuin yksityishenkilöidenkin käyttöön”, Tiura sanoo.
Muistelu tuo sisältöä muistisairaan elämään.
”Usein muistisairas saattaa eristäytyä erinäisistä syistä ja päivän sisältö jää vähäiseksi. Monet tuntevat itsensä yksinäiseksi. Muisteluhetki luo aidon kohtaamisen hetken, jolla yksinäisyyttä voi vähentää.”
Pitkäaikaismuisti säilyy ihmisellä pitkään. Kun muistisairas elää ns. menneessä, muistelun merkitys korostuu.
”Nykypäivä saattaa aiheuttaa hämmennystä muistisairaalle, muistellessa hän puolestaan tuntee olonsa tutuksi ja turvalliseksi”, Tiura sanoo.
Myös hoitotoimet sujuvat paremmin, kun yhteys asiakkaaseen vahvistuu muistelun avulla. Muistelu onkin Tiuran mielestä erinomainen lääkkeetön hoitomuoto.
”Muisteleminen yhdessä muistisairaan kanssa on hyvin henkilökohtainen, herkkä tilanne. Muistelun lomassa saattaa tulla ilmi hyvin vaikeitakin asioita. Siksi tällaiselle hetkelle on annettava aikaa”, Tiura muistuttaa.
Tiuran muistelukirja julkaistaan tänä talvena. Sitä voivat käyttää muistisairas itsenäisesti tai yhdessä läheisen kanssa sekä hoitoalan ammattilainen apuna muistisairaan kohtaamisessa.
Tiura aikoo jatkossa kehittää ideaansa tekemällä eri teemoista koostuvia kirjoja.
”Meillä on Suomessa suuri määrä Karjalasta lähteneitä, ja monille ikääntyneille muistisairaille Karjala on edelleen rakas ja tärkeä. Koen, että Karjala-aiheiselle teemakirjalle olisi tarvetta.”
Tuttu hoitaja on muistisairaalle tärkeä
Tiura on huomannut työssään kotihoidossa, että hoitajien vaihtuvuus vaikuttaa suoraan asiakkaiden hyvinvointiin.
”Jos hoitaja ei ole tuttu, muistisairas saattaa vetäytyä omaan maailmaansa”, Karoliina Tiura sanoo.
Koska muistisairaan sosiaalinen toimintakyky alentuu kommunikointivaikeuksien myötä, hän tarvitsee entistä enemmän huolenpitoa ja yhdessäoloa.
Tutkimusten mukaan hoitajat, jotka tuntevat käyttäytymisoireista kärsivän muistisairaan elämänhistoriaa, ovat osanneet paremmin käsitellä muistisairasta: käyttäytymishäiriöt ovat lieventyneet.
Vaikka sanat olisivat kadonneet, muistisairas pystyy kuitenkin lukemaan kehon kieltä, kuten katseita, äänenpainoa ja kosketusta.
Tiura painottaakin läheisen hoitosuhteen merkitystä muistisairaalle.
”Parhaimmillaan hoitosuhde muistuttaa ystävyyssuhdetta. Kun ihmiset säännöllisesti tapaavat toisiaan, syntyy luonnollista läheisyyttä.”
”Hyppää mukaan muistisairaan ihmisen maailmaan”
Karoliina Tiuran mielestä kiire estää aidon kohtaamisen, eikä laadukas hoito näin ollen toteudu. Hän käyttää muistisairaiden kohtaamisessa ns. validaatiomenetelmää.
”Se tarkoittaa sitä, että hyppään mukaan muistisairaan ihmisen maailmaan. En yritä saada häntä orientoitumaan tähän hetkeen ja paikkaan, joka luo vain enemmän ahdistusta muistisairaalle ja harvoin johtaa toivottuun lopputulokseen.”
Tiura kertoo ottavansa asiakkaan usein kanssaan tekemään aamupalaa, jotta tämä pääsee osallistumaan luontevalla tavalla päivän askareisiin.
”Se on mukavaa yhteistä tekemistä ja toimintakyvyn ylläpito tulee siinä sivussa.”
Tiuran mukaan laadukas hoito toteutuu, kun ammattitaitoinen moniammatillinen tiimi, muistisairas ja omaiset tekevät yhteistyötä.
”Hyvän hoidon edellytyksenä on, että muistisairaalle pystytään luomaan turvallinen, luotettava ja aistirikas elinympäristö.”
