Myrskytuhojen määrän uskotaan kasvavan – Muuttuvatko myrskyt, kun ilmasto lämpenee?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Myrskyt eivät ole yleistyneet, vaikka ilmastonmuutoksesta puhutaan.
© iStock
Vaikka myrskyt eivät lisääntyisi tai voimistuisi, saattaa myrskytuhoja ilmetä tulevaisuudessa enemmän. Kun routa vähenee, puita kaatuu helpommin.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen nostaa Suomen keskilämpötiloja useilla asteilla tämän vuosisadan aikana. Samalla talvisateiden ja lännenpuoleisten tuulten odotetaan lisääntyvän.

Myrskyt syntyvät lämpötilaeroista

Suomessa laajat matalapainemyrskyt saavat voimansa lämpötilaeroista: mitä suurempia ne ovat, sen voimakkaammiksi matalapainemyrskyt voivat kehittyä.

”Ilmastonmuutoksen myötä pohjoiset napa-alueet lämpenevät enemmän kuin eteläisemmät alueet. Tämän lämpötilaerojen tasaantumisen pitäisi periaatteessa suosia sitä, että myrskyt vaimenisivat täällä meillä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija ja meteorologi Ilari Lehtonen.

”Ylempänä ilmakehässä lämpötilaerot kuitenkin päinvastoin kasvavat. Lisäksi myrskyradat näyttäisivät ylipäätään siirtyvän kohti pohjoista. Kaiken kaikkiaan myrskyisyydessä ei ennakoida tapahtuvan mitään kovin suuria muutoksia Suomen alueella”, Lehtonen jatkaa.

Ulkomailla trooppisten hurrikaanien ei arvioida välttämättä lisääntyvän, mutta niiden voimakkuus voi kasvaa.

”Näissä voimakkuus liittyy enemmän meriveden pintalämpötilaan: mitä lämpimämpää merivesi on, sen voimakkaampia trooppiset hirmumyrskyt ovat”, Lehtonen sanoo.

Myrskytuhot voivat lisääntyä

Ilmatieteen laitos on tilastoinut myrskyjä  jo pidempään, mutta tilastotaulukossa luvut ovat näytillä vuodesta 1994 alkaen.

Myrskyisyydessä on suurta vuosienvälistä vaihtelua. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 1995 merialueillamme myrskysi 35 päivänä ja vuonna 2011 27 päivänä. Vuosina 2016-2018 myrskypäiviä oli vastaavasti vain 12, 15 ja 16 kappaletta.

”Joidenkin tutkimusten mukaan tässä olisi pidempiaikaista vuosikymmenten välistä vaihtelua, mutta ei mitään sen selkeämpää trendiä”, Ilari Lehtonen sanoo.

Vaikka myrskyt eivät lisääntyisi tai voimistuisi, saattaa myrskytuhoja ilmetä tulevaisuudessa enemmän. Kun routa vähenee, puita kaatuu helpommin.

Vuosikymmeniä vanha tuuliennätys rikki tammikuussa 2019

Kovimmat tuulet ovat Suomessa tunturien huipuilla, joilla on ollut havaintoasemia vasta 1990-luvulta alkaen. Tuuliennätykset ja tilastoidut tuulilukemat on mitattu meriasemilla.

Voimassa oleva 10 minuutin keskituulen ennätys 32,5 m/s on tammikuulta 2019 ja mitattu Kökarin Bogskärissä. Sitä edellinen ennätys, 31 m/s, mitattiin vuosina 1971 Valassaarilla, 1975 Korsnäsin Moikipäässä ja 1995 Hangon Tulliniemessä.

Tuntureiden huipuilla sijaitsevissa mastoissa on mitattu jopa noin 40 m/s keskituulen nopeuksia.

”Jos tunturituulia olisi mitattu alusta asti, ehkä merialueiden ennätyksiä ei olisi kirjattu ollenkaan erikseen”, toteaa Ilari Lehtonen.

X